Yle: Pohjoismaiden somalialaiset: Nuorten radikalisoituminen on yhteinen ongelma

Yle: Pohjoismaiden somalialaiset: Nuorten radikalisoituminen on yhteinen ongelma 22.10.2014
Helsingin Sanomat: Somaliyhteisölle kiitos radikalismin torjumisesta

Pohjoismaiden somalijärjestöt pitävät nuorten radikalisoitumista yhteisenä, kasvavana ongelmana. Järjestöt kokoontuivat alkuviikosta keskustelemaan Espoon Hanasaareen, missä myös ääri-islamistien rekrytointipyrkimykset nousivat esiin. Ratkaisua radikalisoitumisen estämiseen etsitään nyt vaihtamalla kokemuksia maiden välillä.

Suomessa pienestä asti kasvaneiden nuorten liittyminen ääri-islamistisiin järjestöihin on järkyttänyt Suomen somalialaisia. Verrattain uusi ilmiö on herättänyt yhteisössä paljon hämmennystä, kertoo Suomen Somaliliiton hallituksen varapuheenjohtaja Abdulrahman Abdi Rage.

– Monta kertaa on keskusteltu siitä, että Suomen somalialaiset nuoret menevät Somaliaan taistelemaan Al-Shabaabin riveihin, mutta tätä ei koskaan ole tapahtunut. On todella vakavaa, että lapset nyt lähtevät Syyriaan taistelemaan Syyrian sisällissodan keskelle, koska asia ei edes kuulu meille, Rage toteaa.

Viimeksi viime viikonloppuna Suomen somaliliitossa keskusteltiin nuorten kanssa siitä, kuinka todellisuus taisteluiden keskellä on vallan toista kuin rekrytoijien puheet. Rage on iloinen siitä, että nuoret ovat hyväksyneet sen, että kaikkien mieltä painavasta asiasta puhutaan avoimesti yhteisön sisällä.

– Monen käsitys asiasta oli alunperin väärä. Nuoret alkavat ymmärtää, että Syyrian taistelut eivät ole heidän asiansa. Kun ymmärtää asian jujun, on helpompi miettiä eteenpäin ja tehdä hyviä päätöksiä. Me keskustelimme perinpohjaisesti siitä, mikä on se totuus, mitä siellä tapahtuu.

Syyriaan lähteneiden kohtaloita on seurattu tarkasti. Rage uskoo, että nuoret katuvat ratkaisuaan.

– Meille tulee paljon viestiä, en tiedä pitääkö paikkaansa, että lapset katuvat sitä, mitä tekevät. Mutta he eivät voi kertoa sitä, koska tilanne on heille hengenvaarallinen. Kun katsoo tarkkaan, mitä lähteneet haluavat meille viestittää, huomaa, ettei se ole aitoa, vaan joku heidän mieltään painaa.

Värvääjät halutaan jäljittää

Nuorten radikalisoituminen ja ääri-islamistien värväyspyrkimykset ovat pohjoismaiden yhteinen onegelma. Siinä, missä Suomesta on lähtenyt Syyriaan ja muualle Lähi-itään vain kourallinen nuoria, ovat Ruotsin ja Norjan luvut huomattavasti suurempia. Naapurimaissa asiasta on myös puhuttu pidempään, sillä nuoria on lähtenyt Al-Shabaabin riveihin jo joitakin vuosia.

Pohjoismaiden somalialaisten seminaariin alkuviikosta osallistunut Ruotsin somaliliiton Mohamed Farah selittää pohjoismaiden suuria lukuja kahdella seikalla.

– Esimerkiksi USA:ssa on helppo kotoutua ja tuntea itsensä amerikkalaiseksi. Mutta täällä pohjolassa, on aina se pieni maahanmuuttaja. Ääriliikkeiden edustajien on myös helpompi tulla täkäläisiin moskeijoihin levittämään sanomaansa.

Seminaarissa perustettiin myös uusi pohjoismainen verkosto Somali Nordic Federation, jonka yhtenä tarkoituksena on kokemusten ja tiedon vaihto maiden välillä.

– Kun ihmiset keskustelevat ja miettivät, tulee yhteisymmärrystä ja saamme suuntaviivoja, miten asia hoidetaan. Tätä ainakin toivomme tällä hetkellä, Rage toteaa.

Viisasten kiveä ongelman ratkaisemiseksi ei ole kenelläkään. Oikeaa tiedon välittämistä ja luontevia yhteyksiä viranomaisiin pidetään kuitenkin tärkeinä.

– On hyvä, että meillä on kanava, johon ottaa yhteyttä, jos tulee ongelma. Suomen viranomaiset ovat tehneet kanssamme todella hyvää yhteistyötä ja olemme todella kiitollisia tästä asiasta, Rage toteaa.

Viranomaisilta toivotaan aktiivisuutta myös värvääjien rekrytoijien jäljittämisessä, sillä värvääminen tapahtuu usein sosiaalisessa mediassa tai muuten piilossa vanhempien silmiltä. Vaikka kohteena ovat somalialaiset nuoret, Rage uskoo värvääjien tulevan muualta.

– On viranomaisten tehtävä selvittää värvääjän olinpaikka. En ainakaan luule heidän olevan somalialaisia, sillä somalialaisilla ei ole yhteyksiä Syyriaan tai muualla Lähi-itään.

____________________________________________

Helsingin Sanomat: Somaliyhteisölle kiitos radikalismin torjumisesta

Nuorten radikalisoituminen ja Somalian jälleenrakentaminen olivat esil­lä, kun Pohjoismaiden somalit kokoontuivat alkuviikosta Espoossa.

Tapahtumassa ruodittiin syitä sille, miksi Pohjoismaistakin on lähtenyt kymmeniä nuoria taistelemaan radikaaleihin ryhmiin Somaliaan ja eten­kin Syyriaan. Joukossa on ollut myös somalitaustaisia nuoria, mikä on herättänyt huolta yhteisössä.

"Somaliassa oli tottunut ajattelemaan, että köyhyys ja valtion puute aja­vat ihmisiä radikaaleiksi", sanoo Ruotsissa asuva toimittaja Abdi-Noor Haji. "Sitten tulee tilanne, jossa kaikki on lähes valmiina, mutta nuoret radikalisoituvat silti."

Hajin mielestä radikalisoitumisesta puhuttaessa olisi syytä katsoa maa­hanmuuttajaperheiden sosiaalisia ongelmia.

Täysin vieraaseen maahan muuttaessa perheet joutuvat usein kovalle koetukselle. Esimerkiksi isät saattavat kokea kadottaneensa perinteisen roolinsa perheen päänä. Lapset taas tasapainoilevat kahden kulttuurin välissä.

Samalla sukulaisten verkostot jäävät Somaliaan ja elämän rytmi muut­tuu. Haji kertoo, että hänellä oli Somaliassa tapana syödä perheensä kanssa yhdessä kolmasti päivässä. Ruotsissa kaikilla on omat kiireensä, joten edes yhden yhteisen aterian järjestäminen on vaikeaa.

"Etukäteen ei voi edes kuvitella tällaista yksinäisyyden tunnetta", hän ku­vailee.

Pohjoismailta Haji toivoikin, että perheitä koulutettaisiin nykyistä enem­män elämään uudessa yhteiskunnassa.

Tapahtumassa puhunut vanhempi konstaapeli Teemu Metsäpelto Helsingin poliisista korosti puolestaan, että nuorilla on oltava toivoa tu­levasta esimerkiksi koulutuksen tai työn kautta. "On tärkeää, että nuori kokee olevansa tasa-arvoinen tässä maassa", Metsäpelto sanoi.

Myös sosiaalisen median merkitys radikalisoitumisessa nousi esille. In­ternetissä samanmielisten löytäminen on helpompaa, jolloin radikaalit ajatukset voivat saada vahvistusta. "Vanhempien on vaikeaa kontrolloi­da, mitä nuoret tekevät sosiaalisessa mediassa", Metsäpelto sanoi.

Suomen somaliyhteisö sai poliisilta kiitosta toiminnastaan radikalisoi­tumista vastaan. Helsingin poliisilaitoksella vanhempana konstaapelina työskentelevä Pekka Hätönen sanoo, että juuri somaliyhteisössä on he­rätty toimimaan kaikkein aktiivisimmin.

"On imaameja ja moskeijoita, jotka käsittelevät asiaa vakavuudella, mut­ta somalialaiset ovat profiloituneet erityisesti."

Esillä oli myös somalidiasporan eli ulkomailla asuvien somalialaisten rooli jälleenrakentamisessa. Sota on runnellut Somaliaa yli kaksi vuosi­kymmentä. Toivo paremmasta virisi vuonna 2011, kun terroristijärjestö al-Shabaab ajettiin pois pääkaupungista Mogadishusta.

Somalian varaulkoministerin Mahat Saladin mukaan diasporan osaami­sella ja investoinneilla on ollut suuri rooli Mogadishun jälleenrakentami­sessa.

"Keskushallinto on riippunut hyvin paljon somalidiasporasta. Heidän apunsa on suuri."

Rauha on hauras, sillä al-Shabaab hallitsee yhä laajoja alueita. Järjestö on tehnyt tänäkin vuonna iskuja Mogadishussa.

Tästä huolimatta Salad suhtautuu al-Shabaabiin jopa uhmakkaasti, sillä hän uskoo järjestön menettäneen ihmisten kannatuksen. "Uskon, että hallituksen asema on vahva. Al-Shabaab käytännössä suli."