Vihreä Lanka: Kiistellyt lukukausimaksut lähtevät lausuntokierrokselle

Vihreä Lanka: Kiistellyt lukukausimaksut lähtevät lausuntokierrokselle 29.10.2014
Helsingin Sanomat: Hallitus esittää 4 000 euron lukuvuosi­maksuja ulkomaisille opiskelijoille
Kansan Uutiset: Kokoomus hyrrää, opiskelijajärjestöt ei: lukukausimaksut tulossa korkeakouluihin

Hallituksen esitys lukukausimaksuista ETA-alueen ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille lähtee lausuntokierrokselle tänään keskiviikkona.

Opetusministeri Krista Kiurun (sd) avustajakunnasta kerrotaan, että vihreiden lähtö hallituksesta on mahdollistanut lukukausimaksuista keskustelun. Hallitus ei ole kuitenkaan vielä päättänyt, viekö se esityksen eduskuntaan asti.

Esityksen mukaan yliopistojen tulisi ottaa käyttöön vähintään 4 000 euron maksu per lukuvuosi EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille englanninkielisissä koulutusohjelmissa. Ylärajaa maksulle ei ole. Suomeksi tai ruotsiksi opiskelu olisi edelleen ilmaista.

Lukukausimaksut jakavat sosiaalidemokraatteja, kun taas kokoomus kannattaa niitä. Myös ruotsalainen kansanpuolue ja kristillisdemokraatit hyväksyvät maksut.

Lausunnot esityksestä on jätettävä kolmen viikon kuluessa. Sen jälkeen hallituksella on kaksi viikkoa aikaa päättää, viekö se esityksen läpi. Tämän vaalikauden aikana käsiteltävät esitykset on jätettävä eduskuntaan viimeistään 4.12.

Esitys on populistinen, sanoo vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto.

"Mielestäni tämä on silkkaa idiotismia Suomen hallitukselta. Tutkimustulosten mukaan lukukausimaksut eivät hyödytä yliopistoa eivätkä maata, joka niitä kerää. Niistä on haittaa yliopistojen vetovoimaisuudelle ja yksilöille, jotka eivät pääse opiskelemaan."

_________________________________

Helsingin Sanomat: Hallitus esittää 4 000 euron lukuvuosi­maksuja ulkomaisille opiskelijoille

Hallitus esittää lukukausimaksuja EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille korkeakoulujen vieraskielisissä ohjelmissa.

Suomen- ja ruotsinkielisissä ohjelmissa opiskelu olisi yhä kaikille maksutonta kansalaisuudesta riippumatta. Hyvä suomen tai ruotsin taito edistäisi esityksen mukaan ulkomaisten opiskelijoiden sijoittumista Suomen työmarkkinoille valmistumisen jälkeen.

Maksuja perittäisiin alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävistä opinnoista.

Tavoitteena on edistää korkeakoulujen mahdollisuuksia koulutusvientiin sekä laajentaa niiden rahoituspohjaa.

Maksun pohjahinta olisi vähintään 4 000 euroa lukuvuodessa, mutta enemmänkin voisi periä. Hinta saattaisi vaihdella alan ja korkeakoulun mukaan. Tulot jäisivät korkeakoulujen käyttöön.

Korkeakouluilla tulisi olla myös apurahajärjestelmä, jolla tuettaisiin vähävaraisia. Myös säätiöt tai opiskelijan kotimaa voisivat apurahoja tarjota.

Tarkoituksena on lisäksi harkita mahdollisuutta käyttää kehitysyhteistyövaroja kehitysmaista tulevien opiskelijoiden tukemiseen sekä ottaa käyttöön verohelpotuksia Suomeen työllistyville.

Korkeakouluilla olisi vastakin mahdollisuus järjestää myös tilauskoulutusta, josta ne perisivät tilaajalta vähintään koulutuksesta aiheutuvat kustannukset kattavan maksun.

Maksut mahdollistavat lainmuutokset tulisivat voimaan vuoden 2016 alusta.

Ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuista on puhuttu pitkään. Maksuja puoltaneet ovat halunneet niiden avulla vauhdittaa koulutusvientiä, jossa merkittävän osan muodostaa tutkintokoulutus.

Vastustajat ovat halunneet pitää kiinni Suomen maksuttomasta koulutuksesta ja nähneet ulkomaalaisten maksuissa portin myös suomalaisten opintojen maksullisuuteen.

Hallituksessa etenkin vasemmistoliitto ja vihreät vastustivat maksuja. Nyt maksuista vallitsee suurempi sopu, kun he eivät ole mukana. Tosin myös sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen keskuudesta löytyy maksujen vastustajia, joskin opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd) on niitä ajanut.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on juuri lähettänyt sekä yliopistolakia että ammattikorkeakoululakia koskevat muutosluonnokset lausunnoille. Lausuntoaika umpeutuu 21. marraskuuta.

Oikeastaan kyseessä on esityksen täydennys, sillä jo aiemmin on ehdotettu, että ulkomaisen koulutuksen perusteella hakevilta perittäisiin hakijakohtainen hakemuksen käsittelymaksu.

Suomessa on nyt noin 20 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa.

Heidän määränsä on yli kolminkertaistunut 2000-luvun aikana. Osuus on nyt 6,5 prosenttia kaikista korkeakouluopiskelijoista.

Valtaosa eli lähes 80 prosenttia ulkomaisista korkeakouluopiskelijoista tulee EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta.

Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n mukaan vuonna 2010 kotimaansa ulkopuolella opiskeli yhteensä 4,5 miljoonaa henkilöä, joista ylipuolet tulee Aasian maista, useimmiten Kiinasta, Intiasta ja Etelä-Koreasta.

______________________________________________

Kansan Uutiset: Kokoomus hyrrää, opiskelijajärjestöt ei: lukukausimaksut tulossa korkeakouluihin

Valtakunnalliset opiskelijajärjestöt katsovat haihattelun sumentaneen järjen opetus- ja kulttuuriministeriössä, kun se esittää EU/ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoilta vähintään 4 000 euron lukuvuosimaksua korkea-asteen opinnoista. Esitys lähti lausuntokierrokselle keskiviikkona.

Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI, Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL), Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ja Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS pitävät esitystä maksuideologisena haihatteluna.

– Lukukausimaksuilla ei tule rahaa. Sen sijaan kansainvälisten opiskelijoiden kulutuksesta syntyvästä kansantaloudellisesta hyödystä menetetään leijonan osa, opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat muistuttavat.

Eduskunnan enemmistö kannatti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen sen sijaan pitää esitystä oikeansuuntaisena ja eduskunnan tahdon mukaisena. Satonen laati lukukausimaksujen käyttöönotosta lakialoitteen joulukuussa 2012, jonka allekirjoitti 117 kansanedustajaa.

– Jos ulkomainen opiskelija haluaa hankkia koulutuksensa Suomesta ja on valmis maksamaan siitä, niin miksi tämä pitäisi estää lainsäädännöllä? Korkeakoulut ovat vuosia toivoneet, että näitä lainsäädännön esteitä purettaisiin koulutusviennin tieltä. Olen tyytyväinen, että eduskunnan tahdon mukaisesti korkeakoulujen toiveita on kuultu, painottaa Satonen.

”Uhka kansainvälistymiselle”

Opiskelijajärjestöjen mielestä lukukausimaksut eivät tuo lisärahoitusta korkeakouluille, koska maksavia opiskelijoita tulee olemaan vähän. Sen vuoksi marginaaliseksi jäävät tulot vain kiertävät apurahoiksi sekä maksu- ja apurahajärjestelmän hallintoon.

– Tämä kiistämätön tosiasia on havaittu sekä muissa Pohjoismaissa että Suomen lukukausimaksukokeilussa. Sen sijaan kansainväliset opiskelijat tuovat kansantaloudellista hyötyä, kuten juuri julkaistu CIMO:n ja VATT:n esiselvitys osoittaa.

– Ministeriön esitys tarkoittaa takapakkia myös Suomen kansainvälistymiselle ja uhkaa samalla maamme kilpailukykyä. Juuri maksuttomuus on vetovoima kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelemiseksi, ja heistä suurin osa jää vielä valmistumisen jälkeen Suomeen töihin ja maksamaan veroja. Vielä enemmänkin heitä saisi tulla ja jäädä, mutta maksuilla se ei onnistu, opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat sanovat.

”Verovähennys kannustamaan”

Kokoomuksen Satonen toivoo esitykseen ulkomaisille opiskelijoille kannusteita jäädä työskentelemään Suomeen valmistumisensa jälkeen. Satonen esitti lakialoitteessaan verovähennysoikeuden liittämistä lukukausimaksuihin.

– Verovähennysoikeuden avulla Suomeen töihin jäänyt henkilö voisi vähentää lukukausimaksunsa täysimääräisesti viiden vuoden aikana verotuksessa. On koko yhteiskuntamme kannalta hyödyllistä, mikäli luomme kannusteita osaaville ja ahkerille henkilöille jäädä töihin Suomeen myös valmistumisen jälkeen.