Verkkouutiset: PAMin Selin: Ääriliberaalia työperäistä maahanmuuttoa ajetaan ketunhäntä kainalossa

Verkkouutiset: PAMin Selin: Ääriliberaalia työperäistä maahanmuuttoa ajetaan ketunhäntä kainalossa 24.10.2014
Palvelualojen ammattiliiton (PAM) tiedote: Työperäisen maahanmuuton lisääminen ei saa kannatusta palvelualojen työntekijöiltä
Yhteenveto PAMin jäsenkyselystä (pdf)

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin (sd.) näkee maahanmuuton rikastuttavan suomalaista yhteiskuntaa, mutta ei hyväksy ääriliberaalista ajattelua työperäisestä maahanmuutosta.

- Maahanmuutto saattaa meidät uuden äärelle, elävöittää ja monipuolistaa kulttuuria sekä edistää suvaitsevaisuutta ja siten rikastuttaa koko yhteiskuntaa. Usein kyse on myös humaaniudesta ja inhimillisyydestä: ihmiset pakenevat sotaa tai vainoa. Tällaisessa tilanteessa on erityisen perusteltua, että otamme heidät vastaan, sanoo Ann Selin.

Maahanmuuttokeskustelu lähtee kuitenkin Selinin mielestä helposti väärille laduille, kun aletaan puhua työperäisestä maahanmuutosta.

Hänen mukaansa "ääriliberaalia työperäistä maahanmuuttopolitiikkaa ajavat jotkut elinkeinoelämän edustajat ketunhäntä kainalossa".

- Heidän motiivinsa saattavat olla hyvinkin raadollisia, kuten hankkia työvoimaa, joka on sen verran tietämätöntä suomalaisista työmarkkinoista, että ei osaa asiallisesti puolustaa oikeuksiaan. Tällaisen linjan kriitikot leimataan helposti suvaitsemattomaksi tai jopa ulkomaalaisvihamieliseksi. Tämä on propagandistinen silmänkääntötemppu, jolla motiivit käännetään ylösalaisin, sanoo Selin.

Valtaosa PAMin jäsenistä ja luottamushenkilöistä kokee, että maahanmuutto rikastuttaa suomalaista kulttuuria, mutta samaan aikaan he ovat huolissaan rajoittamattoman työperäisen maahanmuuton vaikutuksista Suomen talouteen ja työelämän laatuun, selviää PAMin jäsenkyselystä.

- PAMin jäsenet ovat monikulttuurisen yhteiskunnan puolustajia, mutta he myös ymmärtävät, että työehtojen ja palkkojen polkumyynti heikossa asemassa olevaa ulkomaalaista työvoimaa hyväksikäyttämällä johtaa surkeaan lopputulokseen kaikkien osalta, Selin selittää.

- Monikulttuurisilla työpaikoilla työskentelevät palvelualojen työntekijät osaavat nähdä todellisuuden elinkeinoelämän ja poliittisen eliitin luoman sumuverhon läpi, sanoo Selin.

Jäsenkyselyn mukaan kolme neljästä pamilaisesta ei kannata työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Selinin mielestä kaksien työmarkkinoiden syveneminen on todellinen riski.

- Meidän tulee kyseenalaistaa jatkuvan työvoiman tarjonnan lisäämisen autuus. Kun työmarkkinoilla on jo valmiiksi tiukkaa, on pelkkien elinkeinoelämän etujen sijaan katsottava inhimillistä kokonaisuutta. Onkin pohdittava, miten Suomessa jo asuvat maahanmuuttajat sekä kantasuomalaiset saadaan töihin kunnollisilla työehdoilla, ja millaista Suomea olemme rakentamassa, sanoo Selin.

Jäsenkyselyn aineisto kerättiin kevään aikana, ja siihen vastasi lähes 3 000 PAMin jäsentä.

________________________________________

Palvelualojen ammattiliiton (PAM) tiedote: Työperäisen maahanmuuton lisääminen ei saa kannatusta palvelualojen työntekijöiltä

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin näkee maahanmuuton rikastuttavan suomalaista yhteiskuntaa, mutta ei hyväksy ääriliberaalista ajattelua työperäisestä maahanmuutosta. Selin kommentoi maahanmuuttoa PAMin julkaiseman jäsenkyselyn johdosta YK:n päivänä.

- Maahanmuutto saattaa meidät uuden äärelle, elävöittää ja monipuolistaa kulttuuria sekä edistää suvaitsevaisuutta ja siten rikastuttaa koko yhteiskuntaa. Usein kyse on myös humaaniudesta ja inhimillisyydestä: ihmiset pakenevat sotaa tai vainoa. Tällaisessa tilanteessa on erityisen perusteltua, että otamme heidät vastaan, linjaa Selin.

Maahanmuuttokeskustelu lähtee Selinin mielestä helposti väärille laduille, kun aletaan puhua työperäisestä maahanmuutosta.

- Ääriliberaalia työperäistä maahanmuuttopolitiikkaa ajavat jotkut elinkeinoelämän edustajat ketunhäntä kainalossa. Heidän motiivinsa saattavat olla hyvinkin raadollisia, kuten hankkia työvoimaa, joka on sen verran tietämätöntä suomalaisista työmarkkinoista, että ei osaa asiallisesti puolustaa oikeuksiaan. Tällaisen linjan kriitikot leimataan helposti suvaitsemattomaksi tai jopa ulkomaalaisvihamieliseksi. Tämä on propagandistinen silmänkääntötemppu, jolla motiivit käännetään ylösalaisin, toteaa Selin.

Valtaosa PAMin jäsenistä ja luottamushenkilöistä kokee, että maahanmuutto rikastuttaa suomalaista kulttuuria, mutta samaan aikaan he ovat huolissaan rajoittamattoman työperäisen maahanmuuton vaikutuksista Suomen talouteen ja työelämän laatuun. Tämä selviää uudesta PAMin jäsenkyselystä.

- PAMin jäsenet ovat monikulttuurisen yhteiskunnan puolustajia, mutta he myös ymmärtävät, että työehtojen ja palkkojen polkumyynti heikossa asemassa olevaa ulkomaalaista työvoimaa hyväksikäyttämällä johtaa surkeaan lopputulokseen kaikkien osalta.

- Monikulttuurisilla työpaikoilla työskentelevät palvelualojen työntekijät osaavat nähdä todellisuuden elinkeinoelämän ja poliittisen eliitin luoman sumuverhon läpi, kiteyttää Selin kyselyn tuloksia.

Jäsenkyselyn mukaan kolme neljästä pamilaisesta ei kannata työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Selinin mielestä kaksien työmarkkinoiden syveneminen on todellinen riski.

- Meidän tulee kyseenalaistaa jatkuvan työvoiman tarjonnan lisäämisen autuus. Kun työmarkkinoilla on jo valmiiksi tiukkaa, on pelkkien elinkeinoelämän etujen sijaan katsottava inhimillistä kokonaisuutta. Onkin pohdittava, miten Suomessa jo asuvat maahanmuuttajat sekä kantasuomalaiset saadaan töihin kunnollisilla työehdoilla, ja millaista Suomea olemme rakentamassa.

- Haluammeko yhteiskunnastamme kylmän ja epäinhimillisen, jossa vallitsee kilpajuoksu yhä huonompiin työsuhteisiin, vai sellaisen, jonka pamilaiset jäsenkyselyn mukaan haluavat: humaanin, monikulttuurisen ja suvaitsevaisen, kysyy Selin.

Lähes 3 000 pamilaista vastasi jäsenkyselyyn

Maahanmuuton lisäksi jäsenistöltä kysyttiin muun muassa työnantajien taloudellisesta tilanteesta, johtamisesta, leikkauskohteista, työpaikan yhteistoiminnasta sekä jäsenistön taloudellisesta tilanteesta. Jäsenkyselyn aineisto kerättiin kevään 2014 aikana, ja yhteenvedon kyselystä teki PAMin yhteiskuntapoliittisen yksikön päällikkö Antti Veirto.


____________________________________________

Antti Veirto: Yhteenveto PAMin jäsenkyselystä

Alkuun aineiston herättämiä ajatuksia

Vielä 1980-­luvulla ammattiliitot läpäisi jäsenistöstä hallintoon jokseenkin yhdenmukainen kuva siitä miten maailman pitäisi ”maata”. Nyt liittojen jäsenistön keskuudessa on siihen hyvin moninaisia katsantokantoja. Jäsenistön edustajat, luottamushenkilöt, ovat arvoiltaan pääosin indoktrinoituneet liiton ajatteluun. Jäsenet voivat sen sijaan olla hyvinkin montaa mieltä työelämää ja yhteiskuntaa koskettavista asioista.

Ammattiliitto ei voi olla populistinen liike. Ollakseen ammattiliitto se ei voi tinkiä roolistaan suvaitsevaisuuden ja tasa-­arvon peräänkuuluttajana. Toimiessaan arvoilleen uskollisena ay‐liike yhä useammin joutuu kyseenalaistamaan oman jäsenistönsäkin keskuudessa vahvana liikkuvia ajatteluvirtauksia. Jos yksittäisen jäsenen arvot tulevat kyseenalaistetuksi liiton toimesta, hän ei välttämättä löydä merkitystä enää omalle jäsenyydelleen.

Ay‐liikkeen ulkopuolella Kirkko on esimerkki asetelmasta, jossa sen omat arvot asettuvat hakaukseen toisinaan jäsenten muuttuvien arvojen kanssa. Ay‐liikkeellä on Kirkkoa enemmän liikkumavaraa, mutta toisaalta sama paradoksi kuin kirkolla. Ay-­liikkeen liikkuessa johonkin suuntaan, jokin osa sen jäsenistöstä etääntyy siitä tai ay‐liikkeen jäädessä paikalleen, toinen osa sen jäsenistöstä liukuu kauemmas. Kaikkia jäseniä yhdistää kuitenkin omaan asemaansa palkansaajana liittyvät kysymykset. Jos ne jäävät muun hälyn alle niin pysyykö olo ay‐liikkeessä kodikkaana? Ovatko lukuisat pienet asiat viemässä tilan joltain suuremmalta yhdistävältä?

Maahanmuuttoon liittyvät kysymykset haastavat myös ay‐liikkeen. Vuosia kestänyt Suomen talouden epävarmuus on tarttunut palvelualoihin ja moni työntekijä pelkää omasta puolestaan. Yt‐neuvottelut ovat vieneet yhä useammalta työtovereita viereltä. Jäljelle jääneet tuntevat menettäneensä vaikutusmahdollisuuksiaan työnsä järjestämiseen työpaikalla ja luottamus yrityksien johtoon on heikentynyt. Taloudelliset ongelmat ovat lisääntyneet työntekijöiden talouksissa. Löytyisikö näistä ajankohtaisista uhkista jokin jäsenistön yhdistävä tekijä tuhansien yksittäisten pienten uhkien sijaan, jolta ”heidät täytyy pelastaa”?

Toivon, että seuraavilta sivuilta löytyy jotain pohdinnan aiheita.

[...]

Havaintoja:
-­ PAMin jäsenet ovat epäileväisiä maahanmuuton hyödyistä, eivätkä innostu työperäisen maahanmuuton lisäämisestä. He epäilevät muita suomalaisia useammin maahanmuuton myönteisiä vaikutuksia maan taloudelle. Rivijäsenet ja luottamushenkilöt ovat jokseenkin samaa mieltä maahanmuutosta.

[...]

Suomi tarvitsee maahanmuuttoa kipeästi. Kun tähyää meneillään olevaa taloussuhdannetta pitemmälle huomaa, että työikäisen väestön pienentyminen on Suomelle ongelma. Viime vuosien kaltaisella maltillisella maahanmuutolla Suomi saa jatkossakin helpotusta työikäisten vähenemisen aiheuttamaan ahdinkoon.

Aikaisemmin PAMin jäsenselvityksissä ei ole kysytty liiton jäseniltä näkemyksiä maahanmuuton hyödyistä. Nyt asiaa tiedusteltiin kolmen väitteen kautta. Ne käsittelivät työperäisen maahanmuuton lisäämistä, maahanmuuton kansantaloudellista hyötyä sekä sen tuomaa kulttuurin moninaistumista. Kysymysten sisällöt oli osin samanlaisia kuin tuoreimmassa European social surveyssa (ESS).

Pamilaisista 62 prosenttia suhtautuu näillä kolmella kysymyksellä mitattuna (summamuuttuja) ainakin jossain määrin epäilevästi maahanmuuton hyötyihin. Tuloksen viestiä pohtiessa on hyvä muistaa, että kysely tehtiin heikkenevässä työllisyystilanteessa. Heikko taloussuhdanne yleisen kokemuksen mukaan lisää yhteiskunnissa maahanmuuttokriittisyyttä. Maahanmuuton suhteen tilanne onkin nyt monimutkainen, pitkään jatkunut talouden matalasuhdanne ajoittuu tilanteeseen, jossa työikäisen väen määrä on kääntynyt epäedulliseksi. Maahanmuuttoa ei kuitenkaan voi säädellä kuin venttiiliä, joka päästää nyt vähemmän sisään kuin huomenna.

Vuoden 2012 lopussa kerätyn European social surveyn (ESS) aineiston perusteella Suomalaisista noin puolet piti maahanmuuttoa hyväksi Suomen taloudelle. ESS:n aineistosta oli eroteltavissa vastaajat heidän työnsä toimialan ja ammattiliittoon kuulumisen perusteella. ESS:n aineiston vastaajista yksityisillä palvelualoilla työskennelleistä ammattiliittoihin järjestäytyneistä 34 prosenttia katsoi Suomen talouden hyötyvän maahanmuutosta. Lähes puolet heistä uskoi maahanmuuton rikastavan kulttuuriamme.

Myös PAMin 2014 jäsenkyselyyn vastanneista jäsenistä lähes puolet uskoi ainakin jossain määrin siihen, että maahanmuutto rikastuttaa suomalaista kulttuuria. Sen sijaan vain 22 prosenttia uskoi, että Suomen talous hyötyy maahanmuutosta. Työperäistä maahanmuuttoa oli vastauksien perusteella valmis lisäämään 24 prosenttia.