Yle: Tiina Rosenberg: Arvot mekin ansaitsemme

Yle: Tiina Rosenberg: Arvot mekin ansaitsemme 14.10.2014

Tiina Rosenbergin kirja on tarpeellinen keskustelun avaus. Uskon myös, että kaipaamani syvällinen yhteiskunnallinen keskustelu saattaa alkaa. Sen verran rankkoja väitteitä tekijä kirjassaan esittää, arvioi Juha Pikkarainen.

Hämmästyneenä huomasin, miten vähän meillä Suomessa on käyty syvällistä yhteiskunnallista keskustelua koko tällä kohta 14 vuotta jatkuneella 2000-luvulla. Vähäinen yhteiskunnallinen keskustelumme on keskittynyt koko ajan tapahtuvaan valtavaan muutokseen, jossa talous ja taloudellinen toiminta on saanut täydellisen niskalenkin kaikista muista yhteiskunnan osa-alueista. Voi oikeastaan sanoa, että kaikki on uhrattu uusliberalismin nimissä talouselämän alttarille. Valoisamman tulevaisuuden toivossa on monenlaista talouden sääntelyä purettu, mikä valitettavasti on johtanut tuloerojen jyrkkään kasvuun ja yhä useampi kansalainen on pudonnut yhteiskunnan pohjalle.

Tähän jähmeään yhteiskunnallisen keskustelun ilmapiiriin sopii mielestäni paremmin kuin hyvin Tiina Rosenbergin tuore kirja nimeltään Arvot mekin ansaitsemme, alaotsakkeena Kansakunta, demokratia ja tasa-arvo. Kirjan on kustantanut Tammi. Vuonna 1958 syntynyt Tiina Rosenberg toimii vastaperustetun Taidekorkeakoulun rehtorina Helsingissä. Hän työskenteli pitkään Ruotsissa Lundin ja Tukholman yliopistojen teatteritieteen ja sukupuolitutkimuksen opetus- ja tutkimustehtävissä. Rosenberg oli myös perustamassa Ruotsin feministipuoluetta mutta erosi myöhemmin puolueesta henkilöristiriitojen takia.

Fasismi etenee Euroopassa

Tiina Rosenberg esittää kirjassaan voimakkaita ja perusteltuja väitteitä siitä, että tänään fasismi etenee Euroopassa. Yhtenä todisteena väitteelleen hän pitää viimeisten Eu-vaalien tulosta, missä 10 % valituista edustaa populistisia puolueita. Rosenbergin mielestä nykyinen fasismi on kaukana 1920- ja 30-lukujen fasismin toimintatavoista, jolloin toisinajattelevia ihmisiä terrorisoitiin ja tapettiin kaduilla aseellisia joukkoja apuna käyttäen. Tänä päivänä fasismi on piiloutunut populismin kaapuun ja pyrkii äärioikeiston sijasta sijoittumaan poliittiseen keskustaan. Poliittinen turhautuminen, mikä 1960- ja 70-luvuilla kanavoitui vasemmiston kannatukseksi, purkautuu nykyään Rosenbergin mielestä populismiin ja sen peittämään fasismiin.

Tiina Rosenberg väittää, että Eurooppa on viime vuosina kehittynyt pelottavaan suuntaan. Ideologisia linjauksia vähätellään, yksilön omaa roolia korostetaan ja inhimillistä heikkoutta halveksitaan. Perinteinen pohjoismainen yhteiskuntamallikin on murenemassa. Jotkut pitävät koko hyvinvointivaltio-ajatusta lähes kirosanana.

Samanaikaisesti nationalismi ja avoin rasismi nostavat päätään. Myös eurooppalaiseen ajatteluun keskeisesti kuuluva ihmisten vapaa liikkuvuus koetaan uhkaksi. Puhutaan mieluusti elintasopakolaisista, kun halutaan sulkea maiden rajat tulijoilta. Tämä hämmästyttää varsinkin Suomessa, missä omaa väkeä on lähtenyt elintasopakolaisiksi vähintään puoli miljoonaa, eikä tilalle ole tullut muualta kuin pieni osa lähtijöiden määrästä. Meidän muuttotaseemme on pahasti miinuksella.

Ettei 2. maailmansodan kauhut koskaan palaisi

Tiina Rosenbergin vankka todistelu tämän päivän Euroopan ja Suomen yhteiskunnallisen ilmapiirin muutoksesta on mielestäni virkistävä mutta varmasti vastaväitteitä herättävä. Hän käyttää kirjassaan runsasta lähdeapparaattia mutta osittain vaikeaselkoista todistelutapaa. Vaikeaselkoisuus menee varmasti sen piikkiin, että Rosenberg on asunut pitkään pois Suomesta. Yhteiskunnallisen keskustelun kieli ja esitystapa on muualla Euroopassa vähän erilainen kuin Suomessa mutta se ei tee siitä kuitenkaan väärää.

Mielestäni Rosenberg kirjoittaa hienosti YK:n ihmisoikeuksien julistuksesta, joka hyväksyttiin vuonna 1948. Julistuksen tarkoituksena oli taata se, ettei juuri toisessa maailmansodassa koetut ihmisoikeuksien räikeät loukkaukset toteutuisi enää koskaan. Ihmisoikeuksien piti koskea kaikkia ihmisiä ihonväristä, sukupuolesta, uskonnollisesta, kansallisesta ja sosiaalisesta taustasta riippumatta. Kun seuraa kärjekkäitä mielipiteitä julkisessa keskustelussa tai vaikkapa keskustelua Suomen eduskunnassa on todettava, että tänä päivänä ihmiset tuntevat hyvin huonosti tuon yhden ihmiskunnan historian tärkeimmistä asiakirjoista.

Tiina Rosenbergin kirja Arvot mekin ansaitsemme on tarpeellinen keskustelun avaus. Uskon myös, että kaipaamani syvällinen yhteiskunnallinen keskustelu saattaa alkaa. Sen verran rankkoja väitteitä tekijä kirjassaan esittää.

Juha Pikkarainen

Kirjoittaja on kemijärveläinen kirjallisuuden harrastaja