Yle: Lukuvuosimaksulle kritiikkiä – "Vaikeuttaisi Venäjä-yhteistyötä"

Yle: Lukuvuosimaksulle kritiikkiä – "Vaikeuttaisi Venäjä-yhteistyötä" 31.10.2014
Kansan Uutiset: Kansainvälisestä tutkinto-opiskelijasta jopa 200 000 euron nettohyöty Suomen julkiseen talouteen
Svenska Yle: Gratis studier för utlänningar kan löna sig
Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina lukukausimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolisille sekä Sipilän ehdotus virkamiesten vähentämisestä (blogi)

Hallitus lähettää lausuntokierrokselle ehdotuksen, jonka mukaan EU:n ja ETA-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta voitaisiin periä vähintään 4 000 euron suuruinen lukuvuosimaksu. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun rehtorin mielestä esitys ei ainakaan parantaisi Suomen kansainvälistymistä.

Esitys ulkomaalaisten opiskelijoiden lukuvuosimaksuista tyrmätään Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa. KyAMK:n rehtorin Petteri Ikosen mukaan maksut haittaisivat varsinkin koulun Venäjä-yhteistyötä.

KyAMK:ssa opiskelee yli 200 EU:n ja ETA-alueen ulkopuolista opiskelijaa. Venäjän lisäksi opiskelijoita tulee varsinkin Vietnamista ja Kiinasta.

– Suomen kansainvälistymisen ja ulkomaisen työvoiman saamisen kannalta maksullinen koulutus ei myöskään olisi hyvä asia, sanoo Ikonen.

Hallitus suunnittelee, että EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta korkeakouluopiskelijoilta voitaisiin periä vähintään 4 000 euron suuruinen lukuvuosimaksu. Maksu ei koskisi vaihto-opiskelijoita. Lukuvuosimaksut tarkoittaisivat myös apurahajärjestelmän luomista EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville vähävaraisille opiskelijoille.

Ikonen sanoo toisaalta ymmärtävänä monen muun korkeakoulun huolen. Suuremmissa ammattikorkeakouluissa on nähty ongelmallisena, että osa opiskelijoista käyttää Suomea vain sisääntuloon eurooppalaisille opiskelumarkkinoille. Opiskelu aloitetaan Suomessa, mutta valmistuminen tapahtuu muualla.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston puheenjohtajan Markku Lahtisen mukaan lukuvuosimaksuja on pohdittu rehtorien kesken moneen kertaan, ja

Muissa Pohjoismaissa on otettu käyttöön lukuvuosimaksut, joka on näkynyt vähentyneinä hakijamäärissä. Laukkasen mukaan alun notkahduksen jälkeen hakijamäärät ovat alkaneet palautua ennalleen esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa.

– Suomalainen koulutus on vientituote, ja on syytä toimia markkinaehtoisesti, sanoo Lahtinen.

Oppositiopuolueet ovat kritisoineet hallituksen suunnitelmia epäilemällä, että ulkomaalaisten lukuvuosimaksujen jälkeen maksullisuus voitaisiin ulottaa koskemaan myös suomalaisia opiskelijoita. Lahtinen ei näe tällaista uhkaa, hallituksen esityksessä ei oteta siihen kantaa.


___________________________________________

Kansan Uutiset: Kansainvälisestä tutkinto-opiskelijasta jopa 200 000 euron nettohyöty Suomen julkiseen talouteen

Lukukausimaksut romahduttivat ETA/EU-alueen ulkopuolisten kiinnostuksen Ruotsissa ja Tanskassa.

Hallitus on tuomassa lukukausimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilla opiskelijoille. Suomen julkisen talouden näkökulmasta hanke on riskialtis. Kansainvälinen tutkinto-opiskelija voi tuottaa jopa 200 000 euron nettohyödyn Suomen julkiseen talouteen, todetaan ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden kansantaloudellisia vaikutuksia selvittävän VATT:n ja CIMO:n tutkimuksen esiselvityksessä .

Kansainväliset kokemukset osoittavat, että lukukausimaksut vähentävät ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää.

Venäjä ja Kiina kärjessä

Vuonna 2013 Suomen korkeakouluissa opiskeli lähes 20 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Määrä on yli kolminkertainen määrä 2000 verrattuna. Erityisesti EU/ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden määrä on kasvanut viime vuosina. Kansalaisuuksista Venäjä ja Kiina ovat olleet listan kärjessä vuosia. Nyt sinne ovat nousseet myös vietnamilaiset ja nepalilaiset.

VATT:n tänä vuonna tekemän laskelman mukaan maahanmuuton nettovaikutukset Suomen julkiseen talouteen riippuvat olennaisesti siitä, minkä ikäinen maahanmuuttaja on sekä kuinka hyvin hän ja hänen jälkeläisensä pärjäävät työmarkkinoilla. Työuran alkupuolella, 20–40 -vuotiaana, maahan saapuva maahanmuuttaja tuottaa julkiseen talouteen parhaimmillaan lähes 200 000 euron nettohyödyn, mikäli hän ja hänen jälkeläisensä pärjäävät työmarkkinoilla yhtä hyvin kuin samanikäiset Suomessa syntyneet.

Muina vaikutuksina työmarkkinoille siirtyvät opiskelijat osallistuvat maan kokonaistuotannon lisäämiseen sekä vahvistavat kansainvälisiä verkostoja ja yritystoimintaa maiden välillä.

Lisääntynyt kilpailu työpaikoista voi puolestaan heikentää palkkoja.

Puolet työllistyi Suomeen

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 valmistuneista ulkomaalaisista korkeakouluopiskelijoista

46 prosenttia oli työllistynyt Suomeen vuosi valmistumisen jälkeen. 6 prosenttia opiskeli, 18 prosenttia on muuten Suomessa ja 31 prosenttia ei ollut enää maassa.

Suomalaisilla korkeakouluilla on jo nyt mahdollista kokeilla lukukausimaksujen perimistä EU/ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta vieraskielisissä ylempään korkeakoulututkintoon johtavissa tutkintoohjelmissa. Kokeilusta ei ole juuri tuloksia, sillä siihen osallistuminen jäi vähäiseksi. Merkittäviä taloudellisia vaikutuksia kokeilulla ei kuitenkaan siihen osallistuneilla ollut.

Kun jo maksuttomassa koulutuksessa opiskelevilta kysyttiin maksun vaikutuksia, se vähensi kiinnostusta hakeutua Suomeen.

Romahdus Tanskassa ja Ruotsissa

Muiden pohjoismaiden kokemukset tukevat tätä. Tanskassa lukukausimaksu otettiin käyttöön syksyllä 2006. Sen jälkeen ulkomaalaisten opiskelijoiden kokonaismäärä on jatkanut kasvuaan, mutta maksun piiriin kuuluvien EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrä ja osuus on pienentynyt vuoden 2005 33,5 prosentista toissa vuoden12 prosenttiin. Samalla EU/ETA-alueelta tulevien opiskelijoiden määrä on kasvanut voimakkaasti.

Ruotsissa otettiin käyttöön EU/ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden maksut syksyllä 2011. Uusien ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä putosi heti alle puoleen. Pudotus johtui EU/ETA-alueen ulkopuolisista opiskelijoista.

Koska Suomessa opiskelee paljon EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevia opiskelijoita, on todennäköistä, että vaikutus opiskelijamäärien laskuun olisi meillä suuri, selvityksessä todetaan.

___________________________________________

Svenska Yle: Gratis studier för utlänningar kan löna sig

Regeringens planer på terminsavgifter för utländska studerande får kritik. Vinner Finland på att fakturera eller på att integrera utländska studenter?

Regeringen planerar att införa terminsavgifter för högskolestuderande som inte kommer från EU, Island, Norge eller Liechtenstein. Avgifter på minst 4000 euro per termin kan införas redan 2016. I Slaget efter tolv på fredagen var Anki Bender som är aktiv i Svensk Ungdom och generalsekreterare för Åbo Akademis studentkår kritisk till planerna:

- Som jag ser på saken är vårt största problem att vi förlorar vår konkurrenskraft. Våra högskolor har arbetat mycket för en ökad internationalisering. Dyra terminsavgifter skulle stoppa den positiva trend som vi har sett.

Viktor Norrman som sitter i Samlingspartiets studerandeförbund Tuhatkuntas styrelse tycker att terminsavgifterna är en bra idé.

- Det är en ekonomisk fråga. Är det i de finländska skattebetalarnas intresse att bekosta studierna för någon från till exempel Indien som studerar i Finland och sedan flyttar till London?

Ju längre en studerande från utlandet stannar och arbetar i Finland, desto mera betalar hen i skatt. Den ekonomi som Viktor Norrman lyfter fram är långt beroende på om utländska studerande stannar i Finland och om de får arbete som motsvarar deras utbildning.

Anki Bender tycker att det är i de finländska skattebetalarnas intresse att locka hit så många utländska studerande som möjligt:

- En undersökning från 2011 visar att 70 procent av alla utländska studenter stannade kvar i Finland och hälften fick dessutom arbete här. Det handlar inte om hur vi fakturerar utländska studenter utan om hur vi integrerar dem. Det är de här studenterna som kan ge de finländska skattebetalarna en nettovinst i framtiden om vi lyckas få hit dem. Det gör vi inte med terminsavgifter.

Viktor Norrman tror däremot på att Finland både kan fakturera och integrera utländska studenter.

- Det som är gratis upplevs alltid som lite dåligt. I Danmark har antalet utländska studenter ökat sedan landet införde avgifter för utländska studenter 2006.

I Sverige har erfarenheterna av terminsavgifter inte varit lika klart positiva.

- Det finns ingen forskning som bevisar att man blir mera motiverad av att betala, säger Anki Bender.


___________________________________________

Arto Satosen viikkoviesti – viikon aiheina lukukausimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolisille sekä Sipilän ehdotus virkamiesten vähentämisestä (blogi)

Hallitus on laittanut lausuntokierrokselle lukumaksun EU/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille. Maksujen suuruus olisi 4000 euroa/lukuvuosi ja laki tulisi voimaan vuoden 2016 alusta. Korkeakoulujen pitää luoda myös avustusjärjestelmä, josta voidaan maksaa lahjakkaiden köyhistä maista tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut. Lukukausimaksutulot jäävät korkeakouluille.

Tein tästä asiasta ensimmäisen lakialoitteen vuonna 2004 ja nyt asia vihdoinkin etenee. Politiikassa pitää olla kärsivällinen. Aika paljon rahaa on kuitenkin korkeakouluilta jäänyt 10 vuoden aikana saamatta, kun vasta nyt tämä asia on etenemässä.

Koulutus on globaalisti yksi nopeammin kasvavia liiketoiminta-alueita. Erityisesti Aasiassa ja entisen Neuvostoliiton alueella on miljoonia maksukykyisiä opiskelijoita, jotka haluavat hakeutua länsimaiseen koulutukseen. Toistaiseksi Suomi ei ole ollut näillä markkinoilla lainkaan mukana. Meidän lisäksemme vain Norja ja Islanti ovat antaneet koulutuksen ilmaiseksi ulkomaalaisille.

EU:n sisältä tulevien osalta koulutus on jatkossakin maksuton. Jos heille laitettaisiin maksu, niin se pitäisi laittaa suomalaisillekin. Tätä emme missään nimessä halua. On perusarvo, että suomalainen saa varallisuuteen katsomatta opiskella niin pitkälle, kuin kykyä ja halua riittää. Sen sijaan emme voi kouluttaa ilmaiseksi esimerkiksi kiinalaisia ja amerikkalaisia, jotka eivät saa edes kotimaassaan ilmaista koulutusta.

Suuri osa Suomessa englanninkielisen tutkinnon suorittaneista opiskelijoista siirtyy valmistumisen jälkeen töihin anglosaksisiin maihin. Suomalaisten verovaroilla koulutuksen antaminen heille ilmaiseksi ei ole missään nimessä järkevää. Sen sijaan on oikein, että Suomeen töihin jäävät saavat jälkikäteen vähentää veroissa 3-5 vuodessa maksaneensa maksut.

Erityisesti Vihreiden taholta on väitetty, että lukukausimaksut romahduttavat ulkomaisten opiskelijoiden kiinnostuksen Suomeen. Jos näin on, niin ilmaisuus on suomalaisen koulutuksen ainoa valtti maailmalla. Tanskassa opiskelijoiden määrä lähes palautui ennalleen kahdessa vuodessa maksujen laittamisen jälkeen. Suomalaisella koulutuksella on kansainvälisesti hyvä maine, joten on täysin realismia, että Suomi kulkee Tanskan tietä. Tärkeää on, että maksujen taso mitoitetaan aluksi oikein. Nyt lähdetään tasolta, joka on n. 50-prosenttia kokonaiskuluista, mikä on hyvä lähtötaso. Yksittäisistä tutkinnoista, joilla on kova vetovoima, voidaan ottaa enemmänkin hintaa.

Suomi on taloudellisesti hyvin vakavassa tilanteessa ja kaikki keinot on nyt käytettävä. Koulutusviennistä on tulossa iso bisnes. Jo nyt myydään merkittävästi tilauskoulutusta ja suomalaista koulutusalan osaamista ulkomaisiin oppilaitoksiin. Lukukausimaksut ovat kuitenkin tärkein pyörä suomalaiseen koulutusvientiin ja siksi tämän asian saaminen eteenpäin on välttämätöntä.