Helsingin Uutiset: Nettipoliisi Forss: Poliisilla ei ollut kokonaiskuvaa katuväkivallasta

Helsingin Uutiset: Nettipoliisi Forss: Poliisilla ei ollut kokonaiskuvaa katuväkivallasta 15.10.2014

Nettipoliisina tunnettu ylikonstaapeli Marko Forss ottaa blogissaan kantaan pääkaupunkiseudulla puhuttaneeseen nuorisojengien väkivalta-aaltoon. Forss rauhoittelee ilmiön takia kiivaana käyvää verkkokeskustelua. Hän myös korostaa, ettei Helsingissä ole varsinaisia organisoituneita katujengejä.

Poliisin osakseen saamaan arvosteluun tiedottamisen heikkoudesta Forss vastaa toteamalla, että poliisi on kertonut yksittäisistä isoista väkivallanteoista Helsingin Alppipuistossa, Vantaan Heurekan puistossa sekä Espoon Kauklahdessa.

Forssin mukaan tiedottamista on hankaloittanut se, että juttuja on tutkittu eri poliisilaitoksilla.

– Asiasta ei ole yleisesti tiedotettu ryöstö- ja pahoinpitelyaaltona, koska poliisillakaan ei välttämättä ole ollut asiasta kokonaiskuvaa hallussa.

Tiedotusvälineitä Forss arvostelee siitä, että media on tarttunut ja korostanut yksittäisiä tietoja nuorisoporukoiden toiminnasta. Esimerkiksi sosiaaliviranomaisten tietoon perustuvasta knock out -ilmiöstä ei ole poliisitutkinnassa saatu vahvistusta, Forss sanoo. Teot eivät ole myöskään yksin maahanmuuttajataustaisten tekemiä eivätkä kohdistu vain kantaväestöön.

– Mielikuva somekeskustelujen perusteella siitä, että kaikki tapaukset olisivat ”lyöntipeliä” tai tarkoituksenhakuisesti kantaväestöön kohdistuneita, on siis väärä.

Forssin mukaan tekojen osallisiksi epäillyt 50 nuorta eivät muodosta myöskään yhtä ryhmää, eikä toiminta ole välttämättä ollut aina niin organisoitua kuin uutisissa on kerrottu. Poliisi on aiemmin kertonut, että jengien johtohahmot ovat ohjeistaneet osallisia sosiaalisen median kautta.

Forss myöntää, että tiedottaminen maahanmuuttajataustaisten rikollisuudesta on hankalaa.

– On tietynlainen paradoksi, että tiedottaa(pa) maahanmuuttoon liittyvästä ongelmasta miten vain, niin aina syntyy asiatonta meteliä. Tilanne on hieman sama kuin netissä leviävän koulu-uhkauksen kohdalla: tiedottamisella voidaan jopa lisätä paniikkia.

– Selvää on, että maahanmuuttoon liittyvä tiedottaminen ei ole aina ollut riittävän avointa ja aktiivista viranomaisten toimesta, vaikka sitä ei ole esimerkiksi poliisin osalta yritetty erikseen rajoittaakaan. Sama kuva on tullut monelle myös tiedotusvälineiden kohdalla, Forss puntaroi.

Miten sitten toimia jatkossa? Forssin mukaan tarvitaan lisää viranomaisten tietojenvaihtoa. Poliisin voimavarat pitää kohdistaa nuorten rikoksiin, ja resursseja lastensuojeluun sekä järjestöjen ja nuorisotoimen tarjoaman tekemiseen on lisättävä.

– (Sen sijaan) emme tarvitse yhtään enempää mustavalkoista keskustelua, jossa maahanmuuttajat koetaan pelkkänä uhkana. Tämä on omiaan lisäämään kaikkien Suomessa asuvien turvattomuutta, riippumatta siitä onko kyseessä kantasuomalainen tai maahanmuuttotaustainen henkilö, Forss kirjoittaa.