Vantaan Sanomat: Ulkomaalaisten määrä vankiloissa kasvaa - Vantaan vankilassa 35 eri kansallisuutta

Vantaan Sanomat: Ulkomaalaisten määrä vankiloissa kasvaa - Vantaan vankilassa 35 eri kansallisuutta 18.10.2014

Vankiloiden kansainvälistyminen tuo vankiloihin uskontojen kirjon.

Vantaan tutkintavankilan vankilapastori Marko Meijer puhuu viikoittain työpäiviensä aikana äidinkielensä lisäksi englantia, erityisesti venäjää ja joskus ruotsiakin.

Vantaalla on suhteutettuna eniten ulkomaalaistaustaisia vankeja kuin missään muussa Suomen vankilassa, yli 200 vangista lähes puolet. Luku selittyy sillä, että Suomessa vailla vakinaista osoitetta asuvat sijoitetaan rikostutkinnan ajaksi tutkintavankilaan.

– Tällä hetkellä Vantaalla on 35 eri kansallisuutta olevaa vankia, Meijer toteaa.

Ulkomaalaisten vankien määrä Suomen vankiloissa kasvaa jatkuvasti. Nykyisestä noin 3 100 vangista 440–500 on ulkomaalaistaustaisia. Vastaava luku vielä 20 vuotta sitten oli 57 ja kymmenen vuotta sitten 284.

Helsingin vankilassa eli Sörkässä ulkomaalaistaustaisten prosenttiosuus on kymmenen.

Vankiloiden kansainvälistyminen näkyy vankiloissa muun muassa kieliongelmina, sanoo Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija Kati Sunimento .

– Kansainvälistyminen on meille suuri haaste. Virolaiset vangit pärjäävät usein hyvin suomenkielisessä toiminnassa, mutta afrikkalaiset eivät välttämättä puhu englantiakaan. On iso asia, miten heille saadaan järjestettyä toimintaa.

Vantaan vankilan ulkomaalaistaustaisista vangeista noin yksi kolmasosa on virolaisia, loput romanialaisia ja kotoisin useista Afrikan maista.

Poikkeuksena muihin vankiloiden merkittävä osa Vantaan vangeista on muslimeja. Tarkkaa lukua ei ole saatavilla, koska laki kieltää uskonnollisen suuntautumisen kirjaamisen asiakastietojärjestelmiin.

Vankila antaa pyydettäessä käyttöön Raamatun, Koraanin, rukousmaton ja rukousaikataulun.

Ortodoksipappi ja lestadiolaisliikkeen edustajat käyvät vankilassa kuukausittain, katolinen pappi pyydettäessä.

– Muslimit haluavat, että Ramadan huomioidaan ruokailussa. Tällaiset asiat ovat välillä vähän haastavia sovittaa vankilan arkeen, Meijer toteaa.

Ramadanin aikana aikuiset muslimit saavat syödä vain auringonlaskun ja -nousun välisenä aikana.

Erityisesti Vantaan vankilassa akuutin kriisityön tarve on suuri, sillä tutkintavankeuden aikana vangeilla on usein aikaa, eikä heidän ole pakko osallistua työhön tai koulutukseen. Tuomion odottaminen voi olla stressaavaa.

– Epävarmuus ja epätietoisuus tulevasta tulevat keskusteluissa näkyvimmin esiin.

Myös huoli perheestä aiheuttaa ahdistusta.

Vankilat kansainvälistyvät – hengellisiä tarpeita selvitetään

Rikosseuraamuslaitoksen ja evankelis-luterilaisen kirkon edustajista koostuva työryhmä selvittää vankien uskonnollista toimintaa vankiloissa. Työryhmän määräaika päättyy vuoden lopussa.

– Selvitämme, minkälaisia hengellisen toiminnan tarpeita vankiloissa on, kun vankipopulaatio kansainvälistyy. Pohdimme myös, mikä on kirkon ja valtion rooli palveluiden järjestämisessä, kertoo Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija, työryhmään kuuluva Kati Sunimento.

Vangeille tehtiin asiasta laaja kyselytutkimus keväällä.

Laki määrää, että vangeilla on oikeus harjoittaa vankilassa uskontoaan ja tavata uskontokuntansa sielunhoitajaa.

– Kukaan ei ole lähivuosina kannellut asiasta. Sekin kertoo siitä, että asia on aika hyvin hoidossa, Sunimento toteaa.