Uusi Suomi: Shokkiluku Ylellä: 99 % näistä Suomeen pyrkijöistä hylätään – ”Suuri häpeä”

Uusi Suomi: Shokkiluku Ylellä: 99 % näistä Suomeen pyrkijöistä hylätään – ”Suuri häpeä” 29.10.2014
Markku Huusko: Maahanmuuttovirasto joutui tikun nokkaan - syystä? (blogi)

Maahanmuuttovirasto hylkää nykyisin lähes poikkeuksetta sille tulevat hakemukset yksin Suomeen tulleiden pakolaislasten perheiden yhdistämiseksi, Ylen Spotlight-ohjelma raportoi tiistaina. Linja on ohjelman tietojen mukaan kiristynyt vuoden 2011 jälkeen.

Vuodesta 2011 maaliskuuhun 2013 kielteisiä päätöksiä oli tullut 205 ja kolmen kohdalla päädyttiin myönteiseen päätökseen. Hylkäysprosentti oli siten 99. Näin siitäkin huolimatta, että hakemusten määrä väheni ehtojen tiukennuttua 2012.

Viime vuonna hakemuksia yksin Suomeen tulleiden lasten perheiden yhdistämiseksi tehtiin Spotligtin mukaan 157, joista kaikki hylättiin aluksi. Yksi päätös muutettiin valituksen jälkeen.

- Tämä on suuri häpeä… Selvästikin Maahanmuuttoviraston linjana on antaa hylkäyspäätöksiä, lasten hyvinvointiin liittyviä asioita tutkiva Åbo Akademin professori Kaj Björkqvist sanoi ohjelmassa.

Perheenyhdistämisessä on kyse siitä, että Suomeen saapuneen pakolaislapsen perhe pyrkii saamaan oleskeluluvan Suomeen. He tekevät hakemuksen lähimpään Suomen suurlähetystöön ja hakemus, johon liittyvät Suomeen tulleen lapsen ja lähtömaassa olevan perheen haastattelut, käsitellään Maahanmuuttovirastossa.

Maahanmuuttovirasto eli Migri tutkii, ovatko perhesuhteet ne jotka hakijat vakuuttavan niiden olevan ja onko perhettä sen mielestä todellista tarvetta yhdistää.

Viranomaiset pyrkivät ottamaan huomioon lapsen edun, mutta samaan aikaan aikomuksena on estää lain kiertäminen.

Joissain Spotlightin esittelemissä Maahanmuuttoviraston hylkäyspäätöksissä viitattiin esimerkiksi siihen, että niin sanotun perheenkokoajan vanhempien tarkoitus on ollut käyttää lasta hyväkseen ulkomaille muuton edistämiseksi tai siihen, että huoltosuhteesta ei ole ollut asiakirjaselvitystä.

Katso ohjelma, johon on haastateltu myös Suomeen tulleita pakolaislapsia ja Maahanmuuttoviraston toiminnasta vastaavaa sisäministeri Päivi Räsästä (kd.), Yle Areenasta täältä.

_____________________________________

Markku Huusko: Maahanmuuttovirasto joutui tikun nokkaan - syystä? (blogi)

Maahanmuuttovirasto hylkää nykyisin lähes poikkeuksetta sille tulevat hakemukset yksin Suomeen tulleiden pakolaislasten perheiden yhdistämiseksi, Ylen Spotlight-ohjelma raportoi tiistaina. Linja on ohjelman tietojen mukaan kiristynyt vuoden 2011 jälkeen.

Sattumaa tai ei, vuosi 2011 oli Suomessa eduskuntavaalivuosi, jolloin maahanmuuttokriittiset puheet maassa yltyivät.

Viime vuonna hakemuksia yksin Suomeen tulleiden lasten perheiden yhdistämiseksi tehtiin Spotligtin mukaan 157, joista kaikki hylättiin aluksi. Yksi päätös muutettiin valituksen jälkeen.

”Tämä on suuri häpeä… Selvästikin Maahanmuuttoviraston linjana on antaa hylkäyspäätöksiä”, lasten hyvinvointiin liittyviä asioita tutkiva Åbo Akademin professori Kaj Björkqvist sanoi Ylen ruotsinkielisen puolen ohjelmassa.

Lue Uuden Suomen uutisjuttu aiheesta täältä ja katso Ylen Spotlight täältä.

Ylen tv-ohjelma oli tehty vahvasti pakolaislasten näkökulmasta heitä haastatellen ja Maahanmuuttoviraston jyrkkää linjaa haastaen. Ohjelma oli hyvin toteutettu, joskin kulman valinta oli siis alusta pitäen selvä. Tuli asiantuntijan suulla todetuksi, että lasten edun mukaista on aina kasvaa vanhempiensa kanssa.

Spotlightissa korostui, että lapsia lähetetään kriisimaista maailmalle vanhempien heille haluaman paremman elämän toivossa. Ulkomailta yritetyt Suomen lain kiertämisyritykset jätettiin kuriositeetiksi ja Maahanmuuttovirasto sekä siitä vastaava sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) olivat siis syntipukin roolissa.

Perheenyhdistämistenkin tapauksessa ongelman tekee monimutkaiseksi se, että hätä sellaisissa sodansekaisissa kriisimaissa kuin Afganistan, Somalia ja Irak on todellista. Vauraista länsimaista, kuten Suomesta, sellaista inhimillistä kärsimystä ja puutetta on monien vaikea ymmärtää etenkin tällä hetkellä, kun puute täälläkin on pitkän talousalamäen vuoksi kasvanut ja julkinen raha on poikkeuksellisen tiukalla.

Kaikesta tästä on seurannut koventuneita äänenpainoja ja näköjään myös viranomaiskäytäntöjä pakolaisperheisiin liittyen. Eduskuntavaalit ovat taas tulossa, mikä lisää poliittisten irtopisteiden keruuta myös pakolaisasialla.

Melkein kaikki aikuiset lienevät samaa mieltä siitä yleisperiaatteesta, että lapsen etu on tärkein, mutta voidaanko yksittäisen maan lainsäädännöllä ja viranomaispäätöksillä koskaan oikeasti päästä lähellekään ideaalia? Varsinkaan, kun täällä syntyneiden lasten ja muualta maailmasta tulevien lasten edut ovat kilpailutilanteessa julkisen rahan jatkuvan puutteen vuoksi.