HS: Maksutonkaan opiskelu ei ole käynyt kaupaksi

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Maksutonkaan opiskelu ei ole käynyt kaupaksi 30.10.2014
Helsingin Sanomat: Opiskelijajärjestöt kauhistelevat esitystä 4 000 euron lukuvuosimaksusta ulkomaalaisille 29.10.2014

Hallituksen aikomus esittää EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille 4 000 euron lukukausimaksua on pitkään valmisteltu ja moneen kertaan keskusteltu hanke. Silti se herättää tälläkin kerralla periaatteellisen keskustelun opintojen maksuttomuuden merkityksestä koulutuksen tasa-arvolle, koulutusviennin näkymistä sekä opetuksen painoarvon lisäämisestä korkeakoulujen ja yliopistojen rahoituksessa.

Nyt kaavaillussa mallissa opiskelijoiden sijoittumista Suomen työmarkkinoille halutaan tukea säilyttämällä suomen- ja ruotsinkieliset tutkinto-ohjelmat maksuttomina kaikkien maiden kansalaisille.

Keskustelun sivutuotteena myös kuva suomalaisen koulutuksen kilpailukyvystä on tarkentunut. Huomiota kannattaa kiinnittää esimerkiksi siihen, että nykyisin vain joka viides ulkomainen opiskelija tulee EU- ja Eta-alueelta. Eurooppalaisesta harmonisoinnista, yhteiskuntien samankaltaistumisesta, tutkintojen vastaavuudesta, vaihto-ohjelmista ja maantieteellisestä läheisyydestä huolimatta toisesta EU-maasta Suomeen tuleva opiskelija on harvinaisuus. Opintojen maksuttomuuskaan ei ole houkutellut.

Lukukausimaksukeskustelusta on toivon mukaan se seuraus, että opetuksen laatu ja houkuttelevuus saavat myös päättäjien silmissä ansaitsemansa aseman.


______________________________________

Helsingin Sanomat: Opiskelijajärjestöt kauhistelevat esitystä 4 000 euron lukuvuosimaksusta ulkomaalaisille

Lausunnoille juuri lähtenyt esitys ulkomaalaisten opiskelijoitten lukukausimaksuista sai heti odotetusti kritiikkiä opiskelijajärjestöiltä. Hallitus esittää lukukausimaksuja EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille korkeakoulujen vieraskielisissä ohjelmissa. Maksun pohjahinta olisi vähintään 4 000 euroa lukuvuodessa, mutta enemmänkin voisi periä.

"Populistinen, idioottimainen ja epäsolidaarinen esitys", arvioi maksuja HS:lle maksuja vihreitten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto.

"Mehän vastustimme hallituksessa ulkomaalaisten lukukausimaksuja, eikä linja muutu", Alanko-Kahiluoto vakuuttaa.

Hän sanoo, ettei ole nähnyt yhtäkään tutkimusta, joka puolustaisi maksujen keräystä. "Maksut ovat yleensä heikentäneet ulkomaalaisten hakeutumista korkeakouluihin ja lisänneet byrokratiaa ja kuluja", Alanko-Kahiluoto lataa.

Kehitysyhteistyövarojen käyttöä opiskeluun Suomessa Alanko-Kahiluoto pitää "todella vastuuttomana ja epäsolidaarisena".

Samoilla linjoilla ovat opiskelijajärjestöt, jotka ovat suorastaan kauhistuneita opetusministeriön ehdotuksista.

"Katsokaa kokonaisuutta, älkää langetko fantasioihin", opiskelijajärjestöt vetoavat nyt valtioneuvostoon, jotta se torppaisi "järjettömät lukukausimaksut".

Suomen opiskelijakuntien liitto Samok, Suomen ylioppilaskuntien liitto Syl ja joukko muita opiskelijajärjestöjä tuomitsevat tiedotteessaan lukukausimaksut, jotka eivät niiden mielestä toisi lisärahoitusta korkeakouluille. Sen sijaan kansainvälisten opiskelijoiden koulutuksesta syntyvästä kansantaloudellisesta hyödystä menetettäisiin leijonanosa.

"Maksavia opiskelijoita tulee olemaan vähän, ja sen vuoksi marginaaliseksi jäävät tulot vain kiertävät apurahoiksi sekä maksu- ja apurahajärjestelmän hoitoon", järjestöt uskovat.

Esitys uhkaisi opiskelijoiden mielestä myös Suomen kilpailukykyä, sillä juuri maksuttomuus on vetovoima kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelussa.

Eduskunnassa tukea maksuille tullee etenkin perusuomalaisilta ja keskustan edustajilta, mutta esimerkiksi hallituspuolue kokoomuksesta löytyy myös maksujen vastustajia.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen kehuu maksuesitystä oikeansuuntaisena ja eduskunnan tahdon mukaisena.

Satonen teki lukukausimaksujen käyttöönotosta kaksi vuotta sitten lakialoitteen, jonka allekirjoitti 117 kansanedustajaa.

"Jos ulkomainen opiskelija haluaa hankkia koulutuksensa Suomesta ja on valmis maksamaan siitä, niin miksi tämä pitäisi estää lainsäädännöllä?" Satonen kysyy.

Satosen mukaan maksut avaavat mahdollisuuksia korkeakouluille hankkia rahoitusta ja parantaa opetusta ja tutkimusta. Hän toivoo myös ulkomaisille opiskelijoille kannusteita jäädä työskentelemään Suomeen. Itse hän esitti lakialoitteessaan verovähennysoikeuden liittämistä lukukausimaksuihin.

Varauksellisemmin Eta-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden rahastamiseen suhtautuu yhä Satosen puoluetoveri Raija Vahasalo, joka johtaa eduskunnan sivistysvaliokuntaa. Hän ei lopulta allekirjoittanut Satosen aloitetta.

Vahasalo kehittäisi lukukausimaksujen sijaan niin sanottua tilauskoulutusta. josta säädettiin jo vuonna 2008.

Tilauskoulutus tarkoittaa tutkintoon johtavan koulutuksen myyntiä Eta-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Tilaajana on esimerkiksi yhteisö tai valtio, mutta opiskelijoilta maksuja ei saa periä.

Järjestelmä on osoittautunut hankalaksi, mutta Vahasalon mukaan sitä voitaisiin parantaa.

Vahasalon mielestä tilauskoulutuksen avulla olisi myös helpompi tehdä bisnestä, kun se olisi normaalien hakujen ulkopuolella ja käynnissä ympäri vuoden.