Yle: Juhana Vartiainen: Suomen suurin virhe hidas reagointi huoltosuhteen heikkenemiseen

Yle: Juhana Vartiainen: Suomen suurin virhe hidas reagointi huoltosuhteen heikkenemiseen 12.10.2014
Helsingin Sanomat: Juhana Vartiainen: Suomen talouskehityksen kääntämiseen on monia keinoja

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen arvioi Suomen tarvitsevan lisää työperäistä maahanmuuttoa.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiaisen mukaan Suomen on jatkettava rakenneuudistuksia, jotta maa voi palata parhaan luottoluokituksen maaksi. Siihen voi hänen arvionsa mukaan mennä parikin vuotta.

– Maailmantalouden toipuminen ei riitä saattamaan Suomen julkista taloutta hyvälle tolalle. Tarvitaan meidän omia päätöksiämme. Tärkeää olisi, että eläkeuudistus saataisiin läpi. Sen jälkeen pitäisi jatkaa kaikkia sellaisia uudistuksia, joilla saisimme työllisyysastetta ylös, Vartiainen sanoo Yle Uutisille.

Suomen suurimpana virheenä Vartiainen pitää liian myöhäistä reagoimista huoltosuhteen heikkenemiseen, eli työvoiman vähenemiseen ja siitä seuranneeseen julkisen talouden ongelmaan. Hänen mukaansa Suomi tarvitsisi lisää työperäistä maahanmuuttoa.

– Esimerkiksi Saksa, Ruotsi ja Viro houkuttelevat ihmisiä paljon neuvokkaammin. Meidän pitäisi luopua maahanmuuton saatavuusharkinnasta ja mietittävä, voisimmeko helpottaa tänne tulevien ihmisten ja yritysten etabloitumista, Vartiainen toteaa.

__________________________________________

Helsingin Sanomat: Juhana Vartiainen: Suomen talouskehityksen kääntämiseen on monia keinoja

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) ylijohtajan Juhana Vartiaisen mielestä Suomella on käytettävissään monia keinoja, joilla talous voidaan kääntää nousuun.

Tärkein asia on lieventää väestön ikärakenteen muutoksen seurauksia siten, että työtä tekeviä kansalaisia on paljon nykyistä enemmän.

Amerikkalainen luottoluokitusyhtiö Standard & Poor's (S&P) laski perjantaina Suomen valtion pitkäaikaisen velan luottoluokituksen AAA-luokasta luokkaan AA+. AAA-luokka on paras mahdollinen.

S&P perusteli luokituksen laskua muun muassa Suomen talouden heikoilla kasvunäkymillä.

Vartiainen odotti luokituksen alennusta, mikä hänen mielestään johtui suomalaisten omista päätöksistä.

"On entistä vähemmän perusteltua, että sijoittajat ryhmittelevät Suomen samaan joukkoon muiden Pohjoismaiden kanssa", Vartiainen sanoo.

S&P kiinnitti huomiota väestön vanhenemiseen, vientituotteiden heikkoon kysyntään, elinkeinoelämän avainalojen alamäkeen, työmarkkinoiden jäykkyyteen ja vaikeuteen tehdä päätöksiä.

Vartiaisen mukaan Suomi pystyy omilla ratkaisuillaan vaikuttamaan kaikkiin muihin seikkoihin paitsi vientituotteiden kysyntään.

"Sille emme voi mitään. Suomi ei voi kääntää euroalueen suhdannetta", hän sanoo.

Väestörakennetta ja työllisyysastetta voi Vartiaisen mukaan kohentaa.

"Ongelmalle voi tehdä jotain. Silloin puhutaan eläkeiän nostosta ja kytkennästä eliniän odotteeseen, opintoaikojen lyhentämisestä, työperäisen maahanmuuton edistämisestä ja työlupakäytännön helpottamisesta."

Elinkeinoelämän rakennetta voi Vartiaisen mielestä muuttaa siten, että valtion tukirahaa suunnataan innovaatioille ja uusille yrityksille. "Ja välttää vanhojen elinkeinojen tukemista, esimerkiksi maatalouden ja telakkateollisuuden."

Työmarkkinoilla pystytään Vartiaisen mukaan tekemään paljon. "Muusta Euroopasta Suomi eroaa epäedulliseen suuntaan. Kun talouskasvu ja tuottavuuden kasvu ovat pysähtyneet, sen pitää näkyä palkkojen hitaana nousuvauhtina."

Vartiainen ei vaadi nimellispalkkojen alentamista, mutta hänen mielestään niistä pitää sopia yhä enemmän yrityksissä.

"Ne näkevät paremmin kuin työmarkkinajärjestöt."

Vientiteollisuuden palkankorotusten tason pitäisi olla yläraja myös muille aloille, muun muassa kaupan alalle ja julkiselle sektorille.

"Tällainen normi on Suomelle välttämätön. Kun sitä ei ole, sijoittaja voi kysyä, onko Suomi aidosti sitoutunut kilpailukykynsä parantamiseen."

Päätöksiä Suomessa syntyy verkkaisesti. "Työmarkkinajärjestöjen päätösvalta merkitsee lähes veto-oikeutta. Se tarkoittaa, että eduskunta ja hallitus eivät kykene vapaasti valitsemaan uudistuksia, jotka olisivat Suomelle hyväksi."

Vartiaisen mielestä suomalaisilla ei ole oikeaa käsitystä markkinatalouden globaalista olemuksesta.

"Siksi ei osata tehdä realistista talouspolitiikkaa."

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Markku Kotilainen sanoo luokituksen laskun johtuvan heikosta talouskasvusta.

"Venäjän tilanne ja Ukrainan kriisi pudottivat kasvuennusteita. Jos siellä on kolme vuotta nollakasvua, se näkyy Suomen taloudessa", hän sanoo.

Kotilaisen mielestä Suomen taloudelle tärkeintä on, että kansainvälinen kysyntä elpyy. "Ilman sitä Suomen vienti ei lähde liikkeelle eikä suma purkaudu."

________________________________

http://areena.yle.fi/radio/2358851

7:45
Juhana Vartiainen
Mehän nähdään meidän naapurimaassa Ruotsissa jossa koko ajan on tullut suuri maahanmuuttajavirta talouteen ja tää ikärakenne on edullisempi, niin siellä on työttömyys ollut suunnilleen sama kuin Suomessa, mutta työllisyys on kasvanut reippaasti.
...
10:15
Toimittaja Seija Rautio
Te olette puhunut maahanmuuton lisäämisen puolesta, jotta työllisyysastetta saadaan nostettua, ja tämäkin on tietysti asia, joka herättää kysymyksiä, kun tällä hetkellä 300-400 tuhatta ihmistä on työttömänä laskentatavasta riippuen. Miksi maahanmuutto nostaisi työllisyysastetta?

Juhana Vartiainen
Ihan samasta syystä kuin mistä äsken oli puhetta, eli kun työvoima kasvaa, niin työllisyyskin kasvaa. Siitä on aika vahvaa näyttöä. Ja maahanmuuttajat on, niinkun ne, jotka tulee ikään kun työn perässä tänne, niin ne on aivan oikean ikäisiä, onneksi. Siis tuota kaikki ne ei työllisty tietysti yhtä hyvin kuin kantasuomalaiset, mutta ne on kuitenkin siinä kolmenkympin korvilla. Eli jos tämä onnistuu hyvin, niin ne todella lääkitsee tätä meidän huoltosuhdeongelmaamme. Ja erityisesti pitäisi muistaa, että suurin osa maahanmuuttoa on tätä työperäistä, ja me voitais sitä vahvistaa vielä. Pakolaiset ja turvapaikanhakijat, joihin poliittisen keskustelun huomio kiintyy, on hyvin pieni osa, alle kymmenen prosenttia tästä virrasta.

Toimittaja Seija Rautio
On peloteltu, puhuttu, säikähdetty vähän sitä, että ennen pitkää tulossa voisi olla työvoimapula. Mikä sen aiheuttaa?

Juhana Vartiainen
Sellaista ei tule koskaan, koska meillä on aina rakenteellista työttömyyttä. Mä en käytä koko työvoimapula-sanaa. Mutta meillä on pula työikäisistä, ja sen takia maahanmuutto olisi hyödyksi. Me voitais tehdä hyvin yksinkertaisia reformeja, tehdä tänne muuttaminen helpommaksi vaikka. Mä kuulen paljon sellaista, että vaikka Pohjois-Amerikasta, EU:n ulkopuolelta tai Venäjältä voisi olla tulossa innovaattoreita. Tai yritykset haluaisi rekrytoida, jotka miettii, että etabloituuko ne Suomeen, ne voisi rekrytoida tänne ympäri maailmaa. Mutta meillä on tavattoman pitkät nämä työlupakäytännöt, joudutaan odottamaan ehkä puolitoista vuotta. Ja jos yritys joka, tai innovaattori, joka miettii, mihin hän sijoittuu, niin hänelle rullataan punaista mattoa Virossa, ja Ruotsiinkin on paljon helpompi tulla. Suomessa suhtaudutaan aivan liian epäluuloisesti tällaisiin ulkomailta tuleviin, taloutta kasvattaviin mahdollisuuksiin.

Toimittaja Seija Rautio
Tässä meillä on asennemuutoksen paikka.