Helsingin Sanomat: Yhä useampi maahanmuuttaja omistaa asunnon 2.4.2010
Suomeen 1990-luvun alussa tulleista maahanmuuttajista yhä useampi on vuosien aikana kyennyt hankkimaan omistusasunnon.
Esimerkiksi somalialaisista jo 36 prosenttia omisti asunnon vuonna 2007, kun vielä kymmenen vuotta aiemmin omistusasujien osuus oli vain 8 prosenttia.
Tiedot sisältyvät Helsingin tietokeskuksen tutkijan Suvi Linnanmäki-Koskelan tekemään selvitykseen siitä, miten vuosina 1989–93 Suomeen muuttaneiden asumisolot ovat kehittyneet.
"Tässä tulijaryhmässä on ilmeisesti ollut taloudellisten edellytysten lisäksi selkeä tahto siirtyä omistusasumiseen", Linnanmäki-Koskela tulkitsee.
Tutkimuksessa on seurattu vuosina 1989–93 muuttaneiden ulkomaalaisten elinolojen kehitystä Suomessa.
Tiedot on kerätty väestörekisteristä ja verohallinnon osakehuoneistorekisteristä. Linnanmäki-Koskelan mukaan tiedot pitävät paikkansa yli 90 prosentin varmuudella.
Hän tutkii parhaillaan myös samojen maahanmuuttajien työllisyyskehitystä.
Kun kaikista tutkimusryhmään kuuluvista maahanmuuttajista 24 prosenttia omisti asunnon vuonna 1997, sama osuus oli vuonna 2007 kohonnut 40 prosenttiin.
Kaikista suomalaisista vajaat 72 prosenttia ja helsinkiläisistä vajaat 51 prosenttia asui vuonna 2007 omistusasunnossa.
Helsingin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander ei pidä tutkimuksen tulosta yllättävänä. Osa seuranta-aineistosta on peräisin hänen väitöskirjastaan.
"Tämä tutkimus osoittaa osaltaan sen, että maahanmuuttajan sosioekonominen asema paranee voimakkaasti maassaolovuosien myötä. Tätä eivät poikkileikkaustilastot tuo esiin", Forsander toteaa.
Keskeisin asumistilanteeseen vaikuttava tekijä on Forsanderin mukaan maahanmuuttajan asema työmarkkinoilla: ilman työpaikkaa on vaikea saada asuntolainaa.
Hänestä omistusasuminen on hyvä mittari maahanmuuttajien yhteiskuntaan sitoutumisen asteelle.
"Jos miettii, mikä on keskeisin yhteiskuntaan ja varsinkin palkkatyöhön sitouttava tekijä meidän kaikkien näkökulmastamme, niin kyllä se on asuntolaina", Forsander sanoo.