Kansan Tahto: Kohu vastaanottokeskusten alasajosta ennenaikainen

Kansan Tahto: Kohu vastaanottokeskusten alasajosta ennenaikainen 14.4.2010

Kuntapaikkojen puute aiheuttaa ongelmia

Viime viikolla Suomessa levitettiin laajasti uutista, että turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksista vähennetään nopealla aikataululla tuhansia paikkoja, koska sekä tulijat että rahat ovat selvästi vähentymässä.

– Tuhansien paikkojen vähentäminen ei pidä paikkaansa, se on perätön kohu-uutinen. Mutta jonkin verran väljyyttä on. Ministeriö on luvannut ilmoittaa tämän kuun aikana mahdollisista paikkalukujen alentamisesta, kertoo Rovaniemen vastaanottokeskuksen johtaja Ari Haaranen.

Koko maassa aikuispuolen paikkojen käyttöaste on nyt 88 prosenttia, mikä tarkoittaa, että 4 669:stä paikasta on vapaana vajaat 600.

Tyhjäkäynti maksaa, eikä se tietenkään ole järkevää. Toisaalta jokaiselle on löydettävä katto pään päälle.

Kunnat eivät ota luvan saaneita

Haaranen pitää Rovaniemen ja Kemin vastaanottokeskuksia rakenteeltaan hyvinä, koska tilojen suhteen on helppo joustaa.

Ongelmaksi on Lapissakin tullut kuntapaikkojen puute. Vastaanottokeskuksissa on paljon oleskeluluvan saaneita, jotka eivät pääse muuttamaan normaaleihin asumisoloihin, koska kunnat eivät ota heitä.

Koko maassa vastaanottokeskuksissa odottaa kuntapaikkaa 424 ihmistä.

Lapissa kuntapaikkoja tarjoavat vain Tornio, Kemi ja Rovaniemi, joista Tornio on keskittynyt kiintiöpakolaisiin.

Haaranen toivoo, että ainakin Kemi ja Rovaniemi lisäisivät turvapaikanhakijoiden kuntapaikkoja. Vastaanottokeskusten sijainnin takia tämä olisi luontevaa.

– Toivon myös Ely-keskusilta aktiivisuutta kuntapaikkojen hankinnassa. Kunnissa kannattaa muistaa, että valtio korvaa kustannukset, Haaranen sanoo.

Valtakunnallisesti kuntien suhtautuminen on tiukentunut. Poliittisia syitä nihkeyteen ei ylensä mainita, vaan kunnat vetoavat rahaan. Ne eivät pidä valtion korvauksia riittävinä.

Myönteinen päätös harvalle

Kuten muihinkin maihin, myös Suomeen tulee turvapaikanhakijoita vaihtelevia määriä. Nyt 2000- luvulla meille on tullut 1 500–6 000 henkilöä vuodessa. Viime vuonna heitä tuli 5 988.

Vuosi 2007 on maahanmuuttokriitikoiden suosiossa, koska silloin hakijoita tuli vähiten eli 1 505. Seuraavina vuosina on voitu valehtelematta puhua hakijamäärän kaksin- jopa nelinkertaistumisesta – ja unohtaa, että jo vuonna 1990 turvapaikkaa haki Suomesta lähes 2 800 ulkomaalaista.

Kun tehdään suuri numero hakijamääristä, unohtuu sekin, että vain vähemmistö saa hakemukseensa myönteisen vastauksen. Viime vuonna tehtiin runsaat 4 300 turvapaikkapäätöstä, joista vain 1 373 oli myönteisiä.

Sitäpaitsi turvapaikanhakijat ovat vain pieni osa maahanmuuttajista.

Suomalaisille tulee puolisoita Filippiineiltä ja Turkista, yliopistoissa on opiskelijoita ja firmoissa työntekijöitä pitkin maailmaa. Tällaisin syin yli 15 000 ulkomaalaista sai viime vuonna oleskeluluvan Suomeen.

Amnesty-aktiivi oikoo emävaleita

Internetin Ihmisiä muuttoliikkeessä-sivustolle kirjoittava tutkija ja ihmisoikeusjärjestö Amnestyn aktiivi Outi Lepola oudoksuu ”emävaleita”, joita ns. maahanmuuttokriittisessä keskustelussa ja muissakin puheissa vilisee.

Turvapaikanhakijoiden määrän liioittelulla luodaan Lepolan mukaan tarkoituksellisia uhkakuvia. Hän ei säästä kritiikissään edes Maahanmuuttovirastoa, kokoomusta eikä vanhoja SMP-poliitikkoja.

–Toivoisin, että maahanmuuttopolitiikan tekijät keskittyisivät kuuntelemaan niitä vähintään 90 prosenttia äänestäjistä, jotka eivät äänestä perussuomalaisia, Lepola kirjoittaa.

Amnestyn sivuilla on paljon tietoa tiedonhaluisille. Ja ajattelemisen aihetta:

Köyhät valtiot kantavat suurimman taakan. Niiden kymmenen valtion joukossa, joissa on suurin pakolaisväestö, on kaksi Euroopan maata.

Amnestyn mukaan ”ihminen ei ole koskaan laiton”.

Heikinharjussa alkaa remontti

Oulussa Heikinharjun vastaanottokeskuksessa on juuri alkamassa remontti, jonka takia noin 90 paikkaa poistuu väliaikaisesti käytöstä.

– Meillä on nyt 260 aikuispaikkaa, 60 paikkaa tukiasuntoyksikössä ja 14 paikkaa nuorten ryhmäkodissa, kertoo uutena johtajana Heikinharjussa maanantaina aloittanut Sirpa Kansanaho.

Kansanaho siirtyi Ouluun Pudasjärven yksiköstä, jonka paikkamäärää juuri helmikuun alussa nostettiin. Pudasjärvellä on 90 aikuispaikkaa ja 40 paikkaa alaikäisille.

– Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu on taittunut, eikä nyt varauduta suuriin tulijamääriin. Toisaalta tilanteet vaihtelevat paljonkin, hän sanoo.

Kemissä osa paikoista vapaina

Tilanteiden vaihtelu näkyy kaikkialla.

Kemin vastaanottokeskuksen 300:sta paikasta noin 50 on vapaana.

Rovaniemellä keskuksen 200 paikkaa ovat täynnä. Alaikäisten tukiasuntolassa on 20 vapaata paikkaa.

Ruukissa taas vastaanottokeskus avattiin uudestaan viime syksynä parin vuoden tauon jälkeen. Sielläkin asuu monia oleskeluluvan saaneita, joilta puuttuu kuntapaikka.

Vasemmistoliitolla oma ohjelma

Vasemmistoliiton puoluevaltuusto hyväksyi maaliskuussa 2010 maahanmuuttajapoliittisen ohjelman linjatakseen osaltaan ajankohtaista keskustelua. Uuden ohjelman mukaan kaikille kuuluvat sama ihmisarvo, samat oikeudet, samat velvollisuudet.

Ohjelmassa painotetaan etenkin kielen opetuksen ja muiden kotouttamistoimien lisäämistä sekä tasa-arvoisten pelisääntöjen tarvetta työelämässä.