Suomen Kuvalehti/Leena Sharma: Vihapuhetta mediassa - missä reaktiot? 13.4.2010
Helsingin Sanomat julkaisi viime sunnuntaina artikkelin Moskeijan nuori polvi. Juttu sisälsi pari hiuksianostattavaa kommenttia tasa-arvosta ja sananvapaudesta. Julkinen paheksunta ja vihapuheen tuominta antaa kuitenkin oudosti odottaa itseään.
Kaikelle rasistiselle ja väkivaltaan yllyttävälle vihapuheelle on pantava stoppi! Tämähän on ollut viime viikkojen yhteiskunnallisen keskustelun yksi korostetuimmista teemoista. Ja hyvä niin, juuri näin onkin toimittava. Maahanmuuttoministeri Astrid Thorsia (r) uhkailevat facebook-ryhmät on tuomittava, samoin ’maahanmuuttomyönteisiin’ tutkijoihin ja toimittajiin kohdistuvat herjaukset ja tappotoiveet. Yksiselitteisesti.
Mutta kai tämän pitäisi toimia toisinkin päin?
Vantaalainen islamin radikaalia tulkintaa kannattava Abdillahi Farah Muhamed kertoo HS:n artikkelissa ”silmää räpäyttämättä”, että profeetta Muhammedin pilapiirtäjät on surmattava. Myös naisen ja miehen välisestä tasa-arvosta hänellä on erikoislaatuisia näkemyksiä:
”Suurin ongelma Suomessa on, että somalialaiset naiset ajattelevat olevansa vapaita ja voivansa tehdä mitä haluavat. He ovat vieneet miehiltä kunnian olla vastuussa kaikesta siitä, mitä nainen syö, mihin hän pukeutuu ja mitä lapsille opettaa.”
Huh-heijakkaa! Missä viipyy tasa-arvoministeri Stefan Wallinin (r) tyrmistynyt vastaus tällaiseen puheeseen? Miksei Alexander Stubb (kok) ole tuominnut näkyvästi julkista vihanlietsontaa ja väkivallalla uhkailua. Sananvapausihmiset haloo? Eikö Abdillahin kommentti todellakaan anna aihetta länsimaisen oikeusvaltion pelisääntöjen puolustamiseen?
Haastattelu julkaistiin jo pari päivää sitten ja sitä seuranneesta täydellisestä hiljaisuudesta lienee vedettävä se johtopäätös, että vastaus kaikkiin ylläoleviin kysymyksiin on ei.