Monitori: Monikulttuurisuus ymmärretään monin tavoin

Monitori: Monikulttuurisuus ymmärretään monin tavoin 7.3.2011

Saksan ja Iso-Britannian johtajat ovat puheissaan väittäneet maidensa epäonnistuneen monikulttuurisen yhteiskunnan luomisessa. Monitori kysyi maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin, entisen maahanmuuttokriitikon Juha Mäki-Ketelän ja syrjintälautakunnan jäsenen Adrián Soton näkemyksiä monikulttuurisuudesta ja kotoutumisesta.



Astrid Thors, maahanmuutto- ja eurooppaministeri:

Mistä länsimaiden johtajat, kuten Iso-Britannian pääministeri David Cameron ja Saksan liittokansleri Angela Merkel puhuvat, kun he puhuvat monikulttuurisuuden epäonnistumisesta?
 Eurooppalaisten poliitikkojen kannanotot kritisoivat voimakkaasti maidensa epäonnistunutta kotouttamispolitiikkaa, eivät monikulttuurisuutta sinällään. Hyvä kotoutuminen on avain onnistuneeseen monikulttuurisuuteen. Niissä maissa, joissa nyt kritisoidaan kotoutumista tai monikulttuurisuutta – pyrittiinkö siellä koskaan integroimaan maahanmuuttajia? Saksassa ei ajateltukaan, että vierastyöläiset jäisivät maahan. Hyviä kotoutumisen malleja ei helpolla löydä, ainakaan suurimmista EU-maista. Cameron esimerkiksi haluaa uudistaa Britannian kotoutumispolitiikkaa ja Merkel painottaa saksan kielen osaamisen merkitystä yhteiskuntaan sopeutumisessa.

Mitä monikulttuurisuus oman käsityksesi mukaan tarkoittaa?
Monikulttuurisuus tarkoittaa, että eletään maamme lakien mukaan, että on mahdollisuus oppia jompaakumpaa kansalliskieltä, mutta on myös mahdollisuus ylläpitää omaa kulttuuria – ja itse valita identiteettinsä. Nykymaailmassa on tyypillistä, että identiteetit ovat mosaiikkimaisia: on somalialaisia suomalaisia ja englantilaisia suomalaisia. Jos tuomitsee monikulttuurisuuden, tähtää silloin ilmeisesti monokulttuurisuuteen, eristäytymiseen. Sellainen asenne riistää meiltä mahdollisuuden olla avoin ja menestyvä yhteiskunta. Eri kulttuurien tulisi elää toisiaan täydentäen samassa maassa, samoilla seuduilla.


Miten kotoutumiseen panostetaan Suomessa?
Tällä vaalikaudella on panostettu kotoutumiseen enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kuntakorvausten tasoa on nostettu, kiintiöpakolaisten korvausjakso pitenee ja EU-varoja on kohdennettu kotoutumiseen. Uusi kotoutumislaki on vahvistettu. Valmistavan opetuksen jaksoa on pidennetty ja aiesopimus pääkaupunkiseudun kanssa saatiin aikaan. Osallisena Suomessa -hanke on juuri käynnistynyt ja sen avulla parannetaan kotoutumiskoulutuksen laatua.


Kuinka tärkeää on maahanmuuttajien lähtökulttuurin arvostaminen?
Se on hyvin tärkeää ja annan tästä yhden konkreettisen esimerkin. Yhdessä 2000-luvun alussa tehdyssä PISA-tutkimuksen aineistossa tarkasteltiin erikseen maahanmuuttajataustaisten oppilaiden menestystä. Kävi ilmi, että parhaiten testissä menestyivät sellaiset maat, joiden koulutuspolitiikassa arvostettiin oppilaiden äidinkieltä. OECD:n tutkijat nostivat esille kolme maata, joissa maahanmuuttajien saamat hyvät tulokset selittyvät heidän mukaansa juuri maissa harjoitetun suunnitelmallisen ja tasapainoisen kielikoulutuksen perusteella: Australia, Kanada ja Ruotsi (Latomaa 2006: Oma kieli kullan kallis, Opetushallitus.). Näin ei ole tehty esim. Ranskassa eikä nyttemmin Hollannissa. Mainitut PISA-tulokset vahvistavat, että meidän on edelleen pyrittävä vaalimaan vieraskielisten lasten omia kieliä. Se on viisasta politiikkaa, koska samaan aikaan voimme lisätä maamme kielivarantoa merkittävästi. Maahanmuuttajavaltaisilla alueilla toimivien koulujen vetovoimaisuutta lisätään pienentämällä opetusryhmiä, lisäämällä kielikoulutusta ja turvaamalla tasavertaiset oppimismahdollisuudet.

Juha Mäki-Ketelä, kansalaisaktivisti ja Muutos 2011 -puolueen perustaja, entinen maahanmuuttokriitikko:


Mitä monikulttuurisuus oman käsityksesi mukaan tarkoittaa?
Monikulttuurisuus on sitä, että jokin ihmisyhteisö sisältää toisistaan eroavia tapoja ajatella, hoitaa asioita ja elää arkista elämää. Nämä tavat voivat pohjautua esimerkiksi etnisyyteen, uskontoon tai muuhun ideologiaan, elämäntapaan tai ikäryhmään. Monikulttuurisuus ei lähtökohtaisesti ole sen paremmin negatiivinen kuin positiivinenkaan ilmiö, vaan siihen tulee suhtautua osana ihmisyhteisöjen arkista toimintaa. Siksi ei ole mitään syytä esimerkiksi valtiovallan taholta yrittää kahlita kulttuurien kirjoa. Toisaalta ei ole myöskään mitään syytä sitä erikseen tukea. Tärkeintä on tarjota jokaiselle kulttuurille ja yhteisölle mahdollisuus itse omalla positiivisella toiminnallaan osoittaa, että heidän kulttuurinsa sopii ongelmitta yhteen toisten kulttuurien ja niiden arvojen kanssa.


Kuinka tärkeää on maahanmuuttajien lähtökulttuurin arvostaminen ja toisaalta kotouttaminen?
Kulttuuri koostuu yksilöille ja yhteisöille tärkeistä asioista ja perinteistä, joihin tulee suhtautua kunnioittavasti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikenlaista käyttäytymistä tulee hyväksyä. Emmehän me hyväksy valtaväestöön kuuluvien kulttuurienkaan ei-toivottuja tapoja. Jokaisella tulee olla oikeus elää elämäänsä omalla tavallaan, kuitenkin Suomen lakeja noudattaen ja toisten perusoikeuksia kunnioittaen. Kotouttaminen ei ole onnistunut sana, sillä se siirtää vastuun maahanmuuttajan suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittymisestä kantaväestölle. Mieluiten puhun mukaan ottamisesta: tarjotaan aidosti sopeutumaan pyrkiville maahanmuuttajille tasavertaiset oikeudet omin ponnisteluin kiinnittyä osaksi yhteiskuntaa ja tuetaan heitä heidän ponnisteluissaan.


Adrián Soto, toimittaja ja syrjintälautakunnan jäsen:

Mitä monikulttuurisuus oman käsityksesi mukaan tarkoittaa?
Monikulttuurisuus on yhteiskunnallinen ilmiö, ei poliittinen linja tai ideologia. Tämä ilmiö tuli Suomeen myöhemmin kuin moniin muihin Euroopan maihin. Monikulttuurisuus näkyi Ranskassa, kun maa voitti jalkapallon MM-kisat kesällä 1998, ja Lontoon kaduilla, kun Prinsessa Diana kuoli syksyllä 1997. Se näkyy tänään Berliinin katukuvassa ja jopa Helsingin Itäkeskuksessa lauantaisin.
Kun David Cameron ja Angela Merkel puhuvat epäonnistuneesta monikulttuurisuudesta, he puhuvat omien maidensa epäonnistuneesta hallintopolitiikasta. Eri kulttuurit voivat elää sovussa ja kukoistaa samassa yhteiskunnassa. Suvaitsevuuden avulla yhteiskunta voi tehdä tilaa vähemmistökulttuureille menettämättä yhtään arvoaan.


Kuinka tärkeää on maahanmuuttajien lähtökulttuurin arvostaminen ja toisaalta kotouttaminen?
Lähtökulttuurilla on tietenkin oma arvonsa maahanmuuttajille. Tämä ei tarkoita sitä, että lähtökulttuurin hyvinvoinnin ylläpitäminen olisi hallinnon tehtävä. Se voi toki antaa siihen mahdollisuuksia perustamalla kerhoja tai hankkimalla kirjallisuutta, mutta rajoitetusti.
Kotouttamisen aikana täytyy valmistaa maahanmuuttajat tehokkaasti Suomen yhteiskunnan integraatioon. Kielen opetus tässä vaiheessa on äärimmäisen tärkeää. Toisaalta tilanne ei parane ratkaisevasti, jos suomalaiset työmarkkinaosapuolet, kuten yksityissektori, eivät muuta tiukan torjuvaa asennettaan. Täytyy myös muistaa, että turvapaikanhakija ja maahanmuuttaja eivät ole aina sama asia.

Taustaa:
Pääministeri David Cameronin mukaan valtion monikulttuurisuus on epäonnistunut Britanniassa. Linkki Cameronin puheeseen, jonka hän piti Münchenin turvallisuuskokouksessa 4.2.2011:
http://www.number10.gov.uk/news/speeches-and-transcripts/2011/02/pms-speech-at-munich-security-conference-60293

Liittokansleri Angela Merkel sanoi puheessaan CDU-puolueen kokouksessa 16.10.2010, että yritys rakentaa monikulttuurinen yhteiskunta on täysin epäonnistunut Saksassa:
http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/10/merkel_monikulttuurinen_saksa_on_epaonnistunut_2065029.html

Helmikuussa julkaistun brittiläisen tutkimuksen ”Migrant Integration Policy Index” mukaan Suomi tarjoaa neljänneksi parhaat edellytykset maahanmuuttajien kotoutumiselle. Vertailussa oli mukana 31 maata ja Ruotsi oli tutkimuksen paras kotouttaja.
http://www.mipex.eu/