Thomas Elfgren: Rasismi ja eristäytyminen lisää valtiovelkaa

Thomas Elfgren: Rasismi ja eristäytyminen lisää valtiovelkaa 16.3.2011

Professori Esward Prasad, Brookings Institution and Cornell University, on julkaissut tutkimuksensa kehittyneiden valtioiden velkataakan kasvusta vuoteen 2015 mennessä. Suurten ikäluokkien eläköityminen on juuri nyt ajankohtainen. Suurilla ikäluokilla (Baby Boomers) tarkoitetaan niitä, jotka syntyivät pian toisen maailmansodan jälkeen.

Kasvavat talousmaat kuten Kiina ja Intia muuttavat rakenteita kehittyneiden valtioiden kustannuksella. Suomi sisältyy Prasadin 50:n maan tutkimukseen. Väestörakenteen muuttuessa yhteiskunnan menot kasvavat, veronmaksajia on vähemmän, tuotanto ja hyvinvointi ulottuu maailmassa laajemmalle. Tämä johtaa siihen, että yhteiskunnan menot on katettava uusilla lainoilla.

Prasadin ennuste on synkkä. Esimerkiksi Japanissa työikäisen väestön valtiovelkataakka oli henkilöä kohden 46 200 dollaria vuonna 2007. Vuonna 2015 summa on 134 500 dollaria. Nousu prosenteissa on 154.7 %. Suomen työikäisen velkataakka oli 27 100 dollaria ja ennusteen mukaan vuoteen 2015 mennessä nousee 66 700 dollarin. Lisäystä velkataakkaan on 76,1 %. Kehittyneiden valtioiden velkataakkalistalla Suomi ennusteessa sijoittuu sijaluvulle seitsemän. Meitä velkaantuneimpia ovat vain Ranska, Kreikka, Belgia, Italia, USA ja Japani. Mielenkiintoinen havainto tuossa tutkimuksessa on se, että maahanmuuttomyönteisessä Ruotsissa velkaa ei ole, eikä velan puolelle siirrytä ainakaan vuoteen 2015 mennessä. Siis velkataakkaa kasvaa niissä maissa, joissa työikäinen väestö pienenee.

Mikä on varmaa? Valtionvelka kasvaa työikäisen väestön pienentyessä. Ongelma on monitahoinen ja yksinkertaisia ratkaisuja ei ole. Oikealta tarjotaan yksilövastuun ja vasemmalta yhteiskunnan vastuun lisäämistä.

Työperäisen maahanmuuton lisääminen on mielestäni erityisen tärkeää. Tämä tarkoittaa myös koulutuspaikkojen lisäämistä ulkomaalaisille. Tämän konseptin ongelma on se, että tätä potentiaalista työväestöä havitellaan myös muihin maihin. Suomi ei välttämättä tule olemaan maahanmuuton ykkösmaa, eikä varsinkaan silloin jos muukalaisvastaisuus tästä vielä kasvaa.

Kun puhumme yhteiskunnan palvelujen lisäämisestä, tai edes nykytason ylläpitämisestä, meidän on samalla hyväksyttävä sitä, että maahanmuuttoa lisätään. Nämä kaksi asiaa kulkevat käsi kädessä. Jos valitsemme eritäytymisen tien, siitä seuraa myös työn ja investointien siirtymisen sinne missä sitä on saatavilla.