Turkulainen: Turussa on tarvittu jopa erikoisen hausan tulkkia 9.3.2011
Hausa on Afrikan toiseksi puhutuin kieli. Sitä puhuu äidinkielenään yli 46 miljoonaa ihmistä. Silti kun Turussa tarvitaan yhtäkkiä hausan tulkkausta, tulkkia ei niin vain löydy.
– Jouduimme viime vuonna kerran tähän tilanteeseen. Etsimme hausan tulkkia ympäri maata, mistään Suomesta ei löytynyt tulkkia. Lopulta tulkki olisi löytynyt Ruotsista, mutta tarve oli sitten jo ohitse, Turun seudun tulkkikeskuksen vs. johtaja Hanna-Mari Kolistaja kertoo.
Turun seudun tulkkikeskus on toiminut jo 17 vuotta. Sinä aikana verkosto on ehtinyt kasvaa. Tulkkikeskuksella on 11 omaa tulkkia ja lisäksi tulkkilistoilla yli 200 freelanceria. Joukosta löytyy yli 60 kielen kielitaito, uusimpana mandinka, joka tuli tulkkikeskuksen käyttöön viime vuonna. Mandinkaa puhutaan muun muassa Gambiassa, Liberiassa ja Norsunluurannikolla.
Suomeen saapuu yllättävän paljon maahanmuuttajia, jotka osaavat vain äidinkieltään.
– Monissa Afrikan maissa valtakielenä on esimerkiksi ranska. Jos henkilö on käynyt kouluja, hän osaa valtakieltä. Jos koulutustaso on erittäin alhainen, hän osaa vain äidinkieltään, Kolistaja kuvailee maahantulijaa, joka tarvitsee tulkkausta.
Turun seudun tulkkikeskuksen kysytyimmät kielet viime vuonna olivat kurdi, arabia ja somali. Harvinaisempia tulkkaustilauksia on tullut hausan ja mandinkan lisäksi muun muassa azerin ja bengalin kielillä.
Turun seudun tulkkikeskus toimii viranomaisten ja toisaalta maahantulijoiden palveluksessa. Jos kyse on pakolaisstatuksella olevasta maahanmuuttajasta, tulkkauksen maksaa Varsinais-Suomen ELY-keskus, eli välillisesti valtio. Mikäli tulkkausta tarvitsee Suomen kansalaisuuden saanut henkilö tai siirtolainen, tulkkauksen maksaa tilaava viranomainen, eli useimmiten kunta.
Viranomainen maksaa asioimistulkkauksesta 57 euroa ja oikeustulkkauksesta 63 euroa.
Käännöstöissä tulkkikeskus palvelee myös yksityishenkilöitä. Esimerkiksi toistuksen kääntöhinta on 45 euroa sivulta.
– Suurin tilaajamme on sosiaali- ja terveystoimi. Tulkkausta tarvitaan esimerkiksi lääkärin vastaanotolla. Päiväkodissa tai koulussa tulkkaus voidaan järjestää vanhemmille, Kolistaja kertoo. Hän korostaa, että ammattimaisen tulkkauksen hankinta on aina viranomaisen vastuulla. Esimerkiksi Ruotsissa on ikäviä ennakkotapauksia, mitä voi tapahtua jos tulkkina on ketä tahansa.
– Lääkärin ohjeet esimerkiksi sairaan lapsen hoidossa voidaan käsittää aivan väärin.
Tulkkikeskuskaan ei saa kaikista kielistä koulutettuja tulkkeja. Mitä harvinaisempi kieli Suomessa on, sitä vaikeampi koulutettua tulkkia on saada. Tulkkikeskus testaa kouluttamattomat tulkit ja perehdyttää kaikki tulkkinsa työhön. Tarvittaessa tulkeille järjestetään myös lisäkoulutusta. Turun Diakissa alkaa syksyllä uusi puhuttujen kielten koulutusohjelma, kielinä mun muassa arabia, somali ja kurdi.