YLE Pohjois-Karjala: Ulkomaalaisia opiskelijoita ei osata hyödyntää 15.3.2011
Ulkomaalaiset opiskelijat ovat vielä hyödyntämätön voimavara. Pohjois-Karjalan kauppakamarin jäsenyrityksistä vain joka viidennessä on ulkomaalainen harjoittelija tai työntekijä. Joensuussa on ensimmäistä kertaa selvitetty opiskelijoiden hyödyntämistä maakunnan markkinoinnissa ja kansainvälistymisessä.
Joensuussa on vuosittain tuhat ulkomaalaista opiskelijaa, mikä on keskimäärin enemmän kuin monissa muissa yliopistokaupugeissa. Opiskelijat tulevat noin sadasta eri maasta. Italialainen Fulvio Rizzo tekee väitöskirjaa Joensuussa ja nauttii talvesta.
- Minä pidän paljon lumesta ja laskettelusta. Jos pitää talvesta, niin tämä on hyvä paikka. Ja Italiassa on vaikeampi olla ulkomaalaisena kuin täällä, kertoo Fulvio Rizzo.
Maakunnassa on vihdoin huomattu, että Fulvion kaltaisissa, kielitaitoisissa opiskelijoissa piilee suuri voimavara. Opiskelijoista moni voisi jäädä Suomeen - Spatian tuoreen tutkimuksen mukaan erityisen innokkaasti venäläiset.
- Noin 80 prosenttia haastatelluista (venäläisistä) halusi jäädä Suomeen ja löytää maasta työpaikan. Se on kyllä hyvin rohkaisevaa, että Suomi ja Joensuun seutu kiinnostavat työpaikkana, sanoo tutkimusjohtaja Timo Lautanen Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatiasta.
Työ- ja harjoittelupaikkojen puute estää asettumisen
Opiskelijat kuitenkin kokevat, että työpaikkoja tai tietoa töistä on tarjolla liian vähän. Myös esimerkiksi paperiasioiden hoitaminen tuntuu vaikealta. Muun muassa näihin puutteisiin aiotaan tutkimuksen pohjalta tarttua.
- Meillä on eri toimijoilla erilaisia toimenpiteitä, jotka jo liittyvät kansainväliseen opiskelijatoimintaan, mutta puuttuu sellainen kokonaiskoordinaatio. Samalla voitaisiin perustaa informaatiopankki, josta tietoa saisivat opiskelijat ja muut toimijat, sanoo Timo Lautanen.
Pohjois-Karjalan kauppakamari yrittää niin ikään yhdessä oppilaitosten kanssa rohkaista yrityksiä rekrytoimaan kansainvälisiä opiskelijoita - ei kahvinkeittäjiksi vaan oikeisiin töihin. KNOT-hankkeen tavoite on luoda pysyvät yhteistyöverkostot oppilaitosten ja työelämän välille.
Fulvio Rizzo tutkii väitöskirjassaan italialaisia ja suomalaisia Leader-hankkeita ja työn on tarkoitus valmistua kesäksi. Sen jälkeen on toiveissa työpaikka Joensuusta.
- Olisi kiva, jos voisin jäädä asumaan Suomeen. Jos Joensuusta ei löydy töitä, niin sitten sitten muista kaupungeista. Olen asunut Joensuussa viisi vuotta ja toivottavasti voin pysyä täällä tulevaisuudessakin.