HS: Työpaikoilla syrjitään iän ja etnisen taustan perusteella

Helsingin Sanomat: Työpaikoilla syrjitään iän ja etnisen taustan perusteella 7.5.2012
Verkkouutiset: Vieraskielinen nimi vaikeuttaa työhaastatteluun pääsyä
Yle Uutiset: Työnhaku Matille Vladimiria helpompaa
SAK: Työn saaminen on ulkomaalaiselle tuplasti muita hankalampaa

Verkkouutiset, kolumni: Schauman: SAK:n katse peiliin työsyrjinnässä 9.5.

Suurin osa suomalaisten työpaikoillaan havaitsemasta syrjinnästä on tapahtunut iän perusteella. Ikäsyrjintää on havainnut työpaikallaan joka kymmenes työntekijä.

Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan melkein yhtä paljon esiintyy syrjintää etnisiin vähemmistöihin kuuluvia kohtaan. Etniset vähemmistöt ovat kuitenkin sen verran pieniä, että tutkimuksessa arvioidaan maahanmuuttajien joutuvan syrjinnän uhreiksi erityisen alttiisti.

Tutkimuksen kenttäkokeen perusteella venäläisnimisten hakijoiden pitää lähettää kaksi kertaa enemmän hakemuksia verrattuna suomalaisnimisiin, jotta he saisivat kutsun työhaastatteluun. Kokeessa testihakijat hakivat yli 1 200:aa avointa työpaikkaa viime vuoden lopulla Uudellamaalla, Turussa, Tampereella ja Lappeenrannassa.

Etnistä syrjintää esiintyy työpaikkoja haettaessa kolme kertaa enemmän kuin sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Kenttäkokeessa sukupuolisyrjintää havaittiin ainoastaan miespuolisia hakijoita kohtaan. Mieshakijoita syrjitään sekä naisvaltaisissa toimistotöissä että tarjoilijan paikkoja haettaessa.

________________________________________________

Verkkouutiset: Vieraskielinen nimi vaikeuttaa työhaastatteluun pääsyä

Työsyrjintää käsittelevän tutkimusraportin mukaan työnhakijan vieraskielinen nimi vaikeuttaa työhaastatteluun pääsyä.

Raportin kenttäkoe paljasti, että venäläisen kuuloisilla nimillä esiityneiden koehenkilöiden täytyi lähettää hakemuksia kaksi kertaa enemmän kuin suomalaisilla nimillä hakeneiden, jotta he saisivat saman verran kutsuja työhaastatteluihin.

Syrjinnässä ei ollut alueellisia eroja, mutta ulkomaalainen tausta aiheutti syrjintää kolme kertaa enemmän kuin sukupuoli. Tosin kenttäkokessa selvisi, että tietyt alat näyttävät olevan vahvasti sukupuolittuneita.

Kenttäkokeella tutkitiin ensimmäisen kerran Suomessa rekrytoinnissa esiintyvää syrjintää etnisen alkuperän ja sukupuolen perusteella. Helsingin yliopistossa valmistunut raportti luovutettiin työministeri Lauri Ihalaiselle (sd.) maanantaina.

Hänen mukaansa suuri osa syrjinnästä erityisesti työhönottotilanteissa jää piiloon.

- Työnhakija ei ehkä itse tunnista joutuneensa syrjityksi tai syrjivästä kohtelusta ei ilmoiteta viranomaisille. Suomen laki kieltää syrjinnän työelämässä yksiselitteisesti, Ihalainen muisutti.

Tutkimusraportin toteutti Helsingin yliopiston Sosiaalitieteiden laitos työ- ja elinkeinoministeriön tilauksesta.

________________________________________

Yle Uutiset: Työnhaku Matille Vladimiria helpompaa

Esimerkiksi venäläisnimisten on lähetettävä työpaikkahakemuksia kaksinkertainen määrä suomalaisnimisiin verrattuna saadakseen kutsun työhaastatteluun.

Helsingin yliopistossa valmistuneen tuoreen tutkimusraportin mukaan jopa 40 prosenttia väestöstä kertoo kokeneensa syrjintää työpaikallaan. Suurin osa syrjinnästä on ikään perustuvaa, sillä jopa 10 prosenttia työntekijöistä on havainnut työpaikallaan ikäsyrjintää. Erityisen runsaasti työsyrjintää kokevat nuoret työntekijät.

Suomalaiset työntekijät ovat havainneet ikään perustuvan syrjinnän ohella lähes yhtä runsaasti syrjintää etnisiin vähemmistöihin kuuluvia työnhakijoita ja -tekijöitä kohtaan. Kun se suhteutetaan etnisten vähemmistöjen kokoon, voidaan tuloksen tulkita kertovan maahanmuuttajien erityisestä alttiudesta joutua syrjinnän uhreiksi.

Vieraskielinen nimi vaikeuttaa työnsaantia

Tutkimuksessa testattiin myös, miten kaksi koulutukseltaan ja työkokemukseltaan samankaltaista, mutta esimerkiksi etnisyydeltään poikkeavaa, kuvitteellista henkilöä haki samaa työpaikkaan.

Ensin hakijat soittivat työnantajalle kysyäkseen, voiko paikkaa vielä hakea. Toisessa vaiheessa hakijat lähettivät hakemuksensa työnantajalle.

Tutkimuksen perusteella lähes puolet työnantajista syrjivät venäläisnimisiä hakijoita. Venäläisnimisten piti lähettää hakemuksiaan kaksi kertaa enemmän suomalaisnimisiin verrattuna ennen kuin saivat kutsun työhaastatteluun.

Suuri osa syrjinnästä jää piiloon

Tutkimusraportti luovutettiin tänään työministeri Lauri Ihalaiselle (sd.), joka otti kantaa työelämässä tapahtuvaan syrjintään. Ihalaisen mukaan suuri osa syrjinnästä erityisesti työhönottotilanteessa jää piiloon.

Myös raportti tuo esiin myös suomalaisen syrjintätutkimuksen aukkokohtia. Esimerkiksi romanien, vammaisten sekä seksuaali- tai sukupuolivähemmistöjen tilanteesta on vain vähän tietoa.

Vuonna 2010 viranomaisille tehtiin runsas 150 valitusta työsyrjinnästä.

Mistä on kyse?

- Tutkimusraportissa tarkastellaan kaikkia yhdenvertaisuuslaissa kiellettyjä syrjintäperusteita
- Tutkimuksessa analysoitiin olemassa olevia syrjintätietoja ja tehtiin kenttäkoe
- Kenttäkokeessa tutkittiin rekrytoinnissa esiintyvää syrjintää etnisen alkuperän ja sukupuolen perusteella

Syrjintä raportin mukaan:

- Naisista 40 % ja miehistä 30 % on kokenut syrjintää omalla työpaikallaan
- 10 % on kokenut ikäsyrjintää
- lähes yhtä moni on kokenut syrjintää etnisiin vähemmistöihin kuuluvia työntekijöitä kohtaan
- etnisyyteen perustuvaa syrjintää esiintyy kolme kertaa enemmän kuin sukupuoleen perustuvaa syrjintää

________________________________________

SAK: Työn saaminen on ulkomaalaiselle tuplasti muita hankalampaa

Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen tutkimuksen mukaan työnhakijoita, joilla on ulkomaalaiselta kuulostava nimi, syrjitään Suomen työmarkkinoilla.

– Odotettu tulos. On kuitenkin mahdoton arvioida, kuinka paljon syrjintää on, toteaa tutkimuksen ohjausryhmässä ollut SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto.

Suurin osa työpaikoista täytetään ilman, että valintakriteereitä kerrotaan hakijoille.

Lehto arvelee, että syrjinnän kohteeksi joutuvat ulkoisesti valtaväestöstä poikkeavat ryhmät, esimerkiksi romanit. Rekrytoijat saattavat syrjiä myös vammaisia ja ikääntyneitä. Lisäksi hakijan poliittiset mielipiteet tai tieto ay-toiminnasta voivat olla este rekrytoinnille työnantajan korviin kulkeutuessaan.

Ulkomaalaisia hakijoita voidaan joskus myös suosia – mutta se voi kääntyä heitä itseään vastaan. Ulkomaalaisia palkataan, kun halutaan työntekijöitä, jotka eivät välttämättä tiedä oikeuksistaan.

Avoimempaa rekrytointia

– Toivon, että työnantajat pysähtyisivät miettimään tutkimuksen tuloksia ja pohtisivat itsekin rekrytoinnin avoimuutta ja kriteerejä, Lehto sanoo.

Lehto muistuttaa, ettei vaatimus syrjimättömyydestä rajoita työnantajan oikeutta valita tehtävään pätevin työntekijä. Syrjimättömyys päinvastoin takaa sen, että ansioidensa puolesta sopivimmat hakijat haastatellaan ja työnantaja saa pätevimmän työntekijän.

Tutkimuksessa koehenkilöt hakivat töitä venäläisen kuuloisilla nimillä. Tulokset osoittavat, että koehenkilöiden täytyi lähettää hakemuksia kaksi kertaa enemmän kuin suomalaisilla nimillä hakeneiden, jotta he saisivat saman verran kutsuja työhaastatteluihin.

Syrjinnässä ei ollut alueellisia eroja. Ulkomaalainen tausta aiheutti syrjintää kuitenkin kolme kertaa enemmän kuin sukupuoli.

Discrimination in the Finnish Labor Market -tutkimuksessa käytetty metodi oli kansainvälisen työjärjestön (ILO) hyväksymä. Tutkimus on Suomessa ensimmäinen laatuaan. Tutkimuksen ovat tehneet Liisa Larja, Johanna Warius, Liselott Sundbäck, Karmela Liebkind, Irja Kandolin sekä Inga Jasinskaja-Lahti.