Kansan Uutiset: Ääriliikkeet saavat tilaa valtajulkisuudessa 7.5.2012
Yle Uutiset: Maahanmuuttokriitikot saivat tilaa vaaleissa
Verkkouutiset: Valtamedia nosti maahanmuuton agendalle – sosiaalinen media ruokki aiheita
Maasilta Mari: Maahanmuutto, media ja eduskuntavaalit (pdf)
Tiedote: Maahanmuuttokriitikot pääsivät vaaleissa entistä enemmän julkisuuteen
Perussuomalaiset saivat hallita muiden välttelemää keskustelua maahanmuutosta vaalien alla.
Tutkijan mukaan julkinen maahanmuuttokeskustelu kiristyi ja polarisoitui Suomessa entisestään vuoden 2011 eduskuntavaaleja edeltävänä aikana. Samaan aikaan myös vihapuhe ja rasismi nousivat merkittäviksi uutis- ja keskustelunaiheiksi.
– Sen lisäksi, että suomalaisessa journalismissa sallitaan nyt entistä kriittisempiä äänenpainoja maahanmuutosta puhuttaessa, siellä on opittu tunnistamaan vihapuheeseen liittyvät ongelmat ja pohtimaan niiden seurauksia, arvioi vastaava tutkija Mari Maasilta.
Tampereen yliopiston COMET-tutkimuskeskuksessa valmistuneen, Helsingin Sanomain säätiön rahoittaman tutkimuksen mukaan perussuomalaiset saivat rauhassa dominoida vaalien alla käytävää maahanmuuttokeskustelua, sillä suurten puolueiden edustajat välttelivät aiheen käsittelyä julkisuudessa. Suuret puolueet eivät myöskään juuri ottaneet kantaa perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikkaan tai tehneet ehdotuksia maassa jo olevien siirtolaisten työllistämiseksi.
Osasyyllisiä keskustelun polarisoitumiseen olivat myös toimittajat, sillä muiden puolueiden ehdokkaita ei hiillostettu maahanmuuttoaiheen yhteydessä samalla tavoin kuin perussuomalaisia.
Mari Maasillan tutkimus julkistettiin maanantaina.
Suomen Sisu televisiossa
Maahanmuuttokeskustelun muutos näkyy myös siinä, että nykyisin valtajulkisuus antaa tilaa ääriliikkeiden edustajille ja maahanmuuttopolitiikan suorasanaisellekin arvostelulle. Esimerkiksi Suomen Sisun jäseniä nähtiin keskustelijoina televisio-ohjelmissa vaaleja edeltävänä aikana.
– Maahanmuuttovastaiset ryhmät ovat perustelleet aggressiivista nettikirjoitteluaan sillä, että valtamediassa ei sallita maahanmuuttopolitiikan arvostelua. Tällaiselle väitteelle ei tutkimuksen mukaan ole ainakaan viime vuosina perusteita, sanoo Maasilta.
Hän pitää keskustelua ääriliikkeistä on tärkeänä. Sen avulla voidaan tuoda esiin, että myös Suomessa on ilmiöitä, joista on syytä olla yhtä huolissaan kuin maan ulkopuolelta tulevista terroriuhista, kuten viime kesän Norjan joukkomurha osoitti.
Puolen vuoden mediaseurantajaksolle osui useita tapauksia, joissa verkossa alunperin julkaistut uhkailut tai rasistinen kielenkäyttö nousivat valtamediassa uutisiksi. Uutiset puolestaan saivat aikaan runsaasti kommentointia ja keskustelua sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa.
– Tätä voidaan pitää erittäin myönteisenä kehityksenä siihen nähden, kuinka vaiettu ilmiö suomalaisen yhteiskunnan rasistisuus on aiemmin mediassa ollut, sanoo Maasilta.
_______________________________________________________
Yle Uutiset: Maahanmuuttokriitikot saivat tilaa vaaleissa
Valtajulkisuus antaa tutkimuksen mukaan entistä enemmän tilaa myös maahanmuuttopolitiikan suorasanaiselle arvostelulle. Suuret puolueet puolestaan välttelivät aihetta vaalien alla.
Julkinen maahanmuuttokeskustelu polarisoitui ja sai entistä kireämpiä sävyjä viime vuoden eduskuntavaalien alla.
Tampereen yliopiston COMET-keskuksessa valmistuneen tutkimuksen mukaan perussuomalaiset saivat hallita maahanmuuttokeskustelua, sillä suurten puolueiden edustajat eivät halunneet käsitellä aihetta julkisuudessa.
Suuret puolueet eivät myöskään juurikaan ottaneet kantaa perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikkaan tai maassa jo olevien siirtolaisten työllistymismahdollisuuksiin. Samaan aikaan vihapuhe ja rasismi nousivat merkittäviksi uutisaiheiksi ja keskustelu niistä kävi kuumana.
Valtamedia ei ajanut keskustelua nettiin
Tutkimuksen mukaan valtajulkisuus antaa nykyisin tilaa ääriliikkeiden edustajille ja maahanmuuttopolitiikan suorasukaisellekin arvostelulle.
- Maahanmuuttovastaiset ryhmät ovat perustelleet aggressiivista nettikirjoitteluaan sillä, että valtamediassa ei sallita maahanmuuttopolitiikan arvostelua. Tällaiselle väitteelle ei tutkimuksen mukaan ole ainakaan viime vuosina perusteita, sanoo vastaava tutkija Mari Maasilta.
Helsingin Sanomain säätiön rahoittama tutkimus syyttää keskustelun kärjistymisestä osin myös toimittajia, sillä muita puolueita ei hiillostettu maahanmuuttoaiheesta samoin kuin perussuomalaisista.
Mistä on kyse?
- Suomalainen maahanmuuttokeskustelu kiristyi ja kärjistyi eduskuntavaalien alla
- Valtajulkisuus antoi entistä enemmän tilaa myös ääriliikkeiden edustajille
- Maahanmuuttopolitiikka ei noussut vaalikampanjoissa niin merkittäväksi teemaksi kuin odotettiin
______________________________________________
Verkkouutiset: Valtamedia nosti maahanmuuton agendalle – sosiaalinen media ruokki aiheita
Tuore tutkimus osoittaa, että maahanmuuttokeskustelu on laventunut sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa.
Tampereen yliopiston COMET-tutkimuskeskuksen julkaisu Maahanmuutto, media ja eduskuntavaalit esiteltiin maanantaina Etno-foorumissa Helsingissä. Tutkimuksessa tarkastellaan maahanmuuttokeskustelua marraskuun 2010 ja huhtikuun 2011 välillä.
Vaikka maahanmuuttokeskustelu jäi julkisuudessa talouskriisin alle, se kiristyi tutkimuksen mukaan eduskuntavaalien alla. Uutta oli, että valtajulkisuus antoi aiemmista vuosista poiketen tilaa kotimaisten ääriliikkeiden edustajille ja maahanmuuttopolitiikan suorasanaisellekin arvostelulle.
– Poliitikot eivät olleet herkkiä nostamaan maahanmuuttoa agendalle, vaan sen tekivät toimittajat. Media haastatteli asian tiimoilta erityisesti pienpuolueiden ja perussuomalaisten ehdokkaita, tutkija Susanna Vehmas sanoo Verkkouutisille.
Vehmaksen mukaan tyypillistä maahanmuuttokeskustelulle oli, että media poimi aiheita sosiaalisesta mediasta ja pyysi esimerkiksi perussuomalaisten Jussi Halla-ahoa kommentoimaan asiaa. Halla-aho taas usein kommentoi asiaa medialle niukasti ja jatkoi keskustelua sosiaalisessa mediassa.
– Tavara kiersi eräänlaisessa syklissä, Vehmas kuvaa.
Syklisyyttä korostaa myös se, että tutkimusjakson aikana monet alun perin verkossa julkaistut uhkailut tai rasistinen kielenkäyttö nousivat valtamediassa uutisiksi. Uutiset taas saivat aikaan runsasta kommentointia ja keskustelua sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa.
Tutkimuksessa todetaan, että maahanmuuttovastaiset ryhmät ovat perustelleet aggressiivista nettikirjoitteluaan sillä, että valtamediassa ei sallita maahanmuuttopolitiikan arvostelua. Tällaiselle väitteelle ei tutkimuksen mukaan ole kuitenkaan perusteita, sillä sekä printti- että sähköinen media nostivat edellä kuvatun lisäksi vaalien alla kommentoijiksi esimerkiksi ääriliike Suomen Sisun jäseniä.
__________________________________________________
Tiedote: Maahanmuuttokriitikot pääsivät vaaleissa entistä enemmän julkisuuteen
Julkinen maahanmuuttokeskustelu kiristyi ja polarisoitui Suomessa entisestään vuoden 2011 eduskuntavaaleja edeltävänä aikana. Samaan aikaan myös vihapuhe ja rasismi nousivat merkittäviksi uutis- ja keskustelunaiheiksi.
- Sen lisäksi, että suomalaisessa journalismissa sallitaan nyt entistä kriittisempiä äänenpainoja maahanmuutosta puhuttaessa, siellä on opittu tunnistamaan vihapuheeseen liittyvät ongelmat ja pohtimaan niiden seurauksia, arvioi vastaava tutkija Mari Maasilta.
Tampereen yliopiston COMET-tutkimuskeskuksessa valmistuneen, Helsingin Sanomain säätiӧn rahoittaman tutkimuksen mukaan perussuomalaiset saivat rauhassa dominoida vaalien alla käytävää maahanmuuttokeskustelua, sillӓ suurten puolueiden edustajat välttelivät aiheen käsittelyä julkisuudessa. Suuret puolueet eivat myöskään juuri ottaneet kantaa perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikkaan tai tehneet ehdotuksia maassa jo olevien siirtolaisten työllistämiseksi.
Osasyyllisiä keskustelun polarisoitumiseen olivat myӧs toimittajat, sillӓ muiden puolueiden ehdokkaita ei hiillostettu maahanmuuttoaiheen yhteydessä samalla tavoin kuin perussuomalaisia.
Ӓäriliikkeet esillä valtajulkisuudessa
Maahanmuuttokeskustelun muutos näkyy myös siinä, että nykyisin valtajulkisuus antaa tilaa ääriliikkeiden edustajille ja maahanmuuttopolitiikan suorasanaisellekin arvostelulle. Esimerkiksi Suomen Sisun jäseniä nähtiin keskustelijoina televisio-ohjelmissa vaaleja edeltävänä aikana.
- Maahanmuuttovastaiset ryhmät ovat perustelleet aggressiivista nettikirjoitteluaan sillä, että valtamediassa ei sallita maahanmuuttopolitiikan arvostelua. Tällaiselle väitteelle ei tutkimuksen mukaan ole ainakaan viime vuosina perusteita, sanoo Maasilta.
- Keskustelu ääriliikkeistä on tӓrkeӓӓ, sillä sen avulla voidaan tuoda esiin, että myӧs Suomessa on ilmiӧitä, joista on syytä olla yhtӓ huolissaan kuin maan ulkopuolelta tulevista terroriuhista, kuten viime kesӓn Norjan joukkomurha on osoittanut.
Puolen vuoden mediaseurantajaksolle osui useita tapauksia, joissa verkossa alun perin julkaistut uhkailut tai rasistinen kielenkäyttӧ nousivat valtamediassa uutisiksi. Uutiset puolestaan saivat aikaan runsaasti kommentointia ja keskustelua seka perinteisessä etta sosiaalisessa mediassa.
- Tätä voidaan pitää erittäin myönteisenä kehityksenä siihen nӓhden, kuinka vaiettu ilmiӧ suomalaisen yhteiskunnan rasistisuus on aiemmin mediassa ollut, sanoo Maasilta.
Tutkimuksen mukaan maahanmuuttopolitiikka ei vaalikampanjoinnissa noussut aivan niin hallitsevaksi teemaksi kuin alun perin odotettiin, koska Euroopan talousongelmat kӓrjistyivät juuri vaaleja edeltävänä aikana. Lisäksi Japanin maanjäristys ja Fukushiman ydinvoimalavuoto toivat keskusteluun energiapolitiikan, joka muutoin olisi jäänyt vähemmälle huomiolle.
Tutkimus julkistetaan maanantaina 7.5. Etnisten suhteiden neuvottelukunnan järjestämässä Etnisten suhteiden foorumissa Helsingissä, jonka yhteydessä pidetään myös lehdistötilaisuus kello 12.30 (Elokuvateatteri Tennispalatsi, VIP. Lounge, 3 krs).
Tutkimukseen liittyvä kirja Maahanmuutto, media ja eduskuntavaalit. Toim. Mari Maasilta Tampere University Press, 2012. Hinta 28 euroa, tilattavissa Tiedekirjakauppa TAJUsta, puh. 040 190 9800, taju@uta.fi tai http://granum.uta.fi