HS: Somalien suurperheille vaikea löytää asuntoja Helsingissä

Helsingin Sanomat: Somalien suurperheille vaikea löytää asuntoja Helsingissä 16.11.2009

Helsingillä on vaikeuksia löytää asuntoja isoille somaliperheille
Perheiden yhdistämiset tuovat Suomeen lähivuosina tuhansia somaleja. Valtaosa tulokkaista asettuu pääkaupunkiseudulle.

Suomeen odotetaan lähivuosina tuhansia somaleja, kun turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa. Lähes jokainen turvapaikan saanut anoo perheen yhdistämistä.

Tulijoiden määrän kasvu koettelee palveluita, sillä somaliperheet ovat usein isoja.

Parin viime vuoden aikana Suomeen on tullut yksistään Somaliasta pari tuhatta turvapaikanhakijaa, jotka ovat nyt alkaneet saada oleskelulupia. Sitä myöten he saavat hakea myös perheenyhdistämistä.

"Meillä on esimerkkejä perheistä, joissa voi olla jopa 10–15 jäsentä", Helsingin maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Kerstin Söderlund sanoo.

Yksistään Helsinkiin on kahden vuoden aikana tullut noin 300 somaliperheenjäsentä. Tulijoiden määrä on vielä pieni verrattuna siihen parin tuhannen hengen jonoon, joka odottaa pääsyä Suomeen eri puolilla maailmaa.

Pääkaupunkiseudulle valuu maahanmuuttajia myös muualta Suomesta. Helsingin kaupungin asuntojonossa on nähty myös yli 15-jäsenisiä perheitä.

Yksi asuntojonossa pitkään olleista on Amina.

Somalialainen Amina tuli Suomeen alaikäisenä ja yksin neljä vuotta sitten.

Kun hän viimein sai oleskeluluvan, hän sai myös anoa perheenyhdistämistä. Kahdeksan kuukautta sitten hänen 15-henkinen perheensä saapui Addis Abebasta somalipakolaisten leiriltä Suomeen.

Nyt koko perhe, kolme sukupolvea, asuu pienessä kaksiossa Helsingissä. Yhtään sänkyä ei mahdu, vaan patjat levitetään illalla koko asunnon leveydeltä lattialle.

Siskonpetiin käyvät kaikki: mummo, vaari, siskot, veljet, isä, äiti ja siskon perhe, jossa on nyt myös pieni vauva. Kaikki perheenjäsenet ovat menneet kielikursseille, ja lapset ovat aloittaneet koulun.

Elämä on päässyt alkuun, mutta asunto puuttuu.

Perhe ei halua julkisuutta, mutta antoi suostumuksensa tilanteensa kuvailemiseen.

"Ongelma on suuri", sanoo Helsingin kaupungin maahanmuuttojohtaja Annika Forsander.

Helsinki on varautunut tilanteeseen kehnosti. Kaupunginhallitus määräsi vasta viime maanantaina kaupungin maankäyttö- ja asuntosuunnittelusta vastaavat virkamiehet laatimaan maahanmuuttajien asunto-oloja pohtivan toimenpideohjelman.

Lisäksi tarvitaan tutkimustietoa. Tiedonhankintakin alkaa viime tipassa, sillä tilanne on jo päällä, useat kaupungin virkamiehet myöntävät. Jo parin vuoden ajan on tiedetty, että perheiden yhdistämiset voivat moninkertaistaa tulijoiden määrän.

"Joka neljäs kotoutumisvaiheessa oleva somali on asunnoton tai asuu puutteellisesti", Helsingin maahanmuuttajapalveluiden päällikkö Sari Karisto sanoo. Asiaa selvitettiin viimeksi keväällä.

Kun yhteen perhekuntaan saattaa kuulua 15–20 jäsentä, pääkaupunkiseudun isotkin asunnot käyvät pieniksi.

"Olemme joutuneet majoittamaan heitä pieniin asuntoihin tilapäisesti, jopa useiksi kuukausiksi", Karisto sanoo.

Perheen yhdistämistä voi hakea myös henkilö, joka itse majailee tuttaviensa luona pienessä yksiössä tai vielä vastaanottokeskuksessa. "Asunto pitäisi järjestää ennen kuin sukulaiset tulevat."

Suomen Addis Abeban ja Nairobin lähetystöissä tehdään nyt perheenyhdistämishaastatteluja ja dna-testejä sukulaisuussuhteiden selvittämiseksi.

Dna-testejä tarvitaan, koska useimmilla perheenyhdistämistä hakevilla ei ole minkäänlaisia henkilöpapereita. Monet eivät myöskään osaa kirjoittaa tai lukea.

Jonossa on tällä hetkellä runsaan kahden tuhannen perheenjäsenen hakemukset.

Systeemi on jumiutunut tulijoiden määrän ja perheselvitysten hankaluuden vuoksi niin, että haastatteluun pääsyä voi joutua odottamaan vähintään vuoden verran.

Somaliliiton puheenjohtajan Said Adenin mukaan perheiden yhdistäminen on edistynyt hitaasti. Hän ei usko, että luvassa oli minkäänlaista tulvaa.

"Tiedän, että monet odottavat, että saisivat perheensä tänne, mutta vielä ei ole tietoa siitä, milloin nuo ihmiset mahdollisesti saapuvat", Said Aden sanoo.

Perheenyhdistämisestä pitäisi EU-direktiivin mukaan tulla päätös yhdeksän kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä, mutta poikkeustapauksessa päätös voidaan antaa myöhemminkin.

Somaleja käsitellään Suomen maahanmuuttojärjestelmässä poikkeuksellisten olosuhteiden säännön mukaan.

------------

Kaupunki tarjosi homeasuntoa Mariam Ismailille

Mariam Ismail asuu tyttärensä Rahman, 5 kuukautta, ja poikansa Abshirin, 3, kanssa Roihuvuoressa äitinsä asunnossa.

Roihuvuoressa Helsingissä asuva sairaanhoitaja Mariam Ismail poikkeaa suomalaisesta yksihuoltajaäidistä vain niin, että hän on syntynyt Somaliassa.

Hän on asunut Suomessa kymmenvuotiaasta. Mariam kävi koulunsa, sai vakituisen sairaanhoitajan paikan Herttoniemen sairaalasta, synnytti kaksi lasta ja opiskelee hankkiakseen osastonhoitajan pätevyyden.

Mutta asuntoa ei ole, ja hän asuu jo kolmatta vuotta "tilapäisesti" äitinsä kolmiossa.

Se ei äkkiä ajatellen kuulosta pahalta, mutta pieneen makuuhuoneeseen mahtuu kuitenkin huonosti kahden lapsen kanssa.

"Äitinikin kaipaa jo omaa rauhaa", Mariam sanoo viiden kuukauden ikäinen Rahma sylissään. Kolmivuotias Abhsir haluaisi jo oman huoneen.

Mariamille on tarjottu muun muassa homeasuntoa, josta suomalainen perhe oli lähdössä pois neljän vuoden taistelun ja lasten sairastelun jälkeen.

Mariam on hakenut asuntoja myös yksityisiltä markkinoilta, eikä somalien asuntoahdinko ole hänelle uutinen.

"Tunnen perheitä, jotka jo vuosia sitten asuivat kymmenen lapsen kanssa tällaisessa 74 neliön asunnossa."

Hän on myös tavannut uudempia tulijoita, joille kaupunki on antanut kaksikin asuntoa samasta talosta, kun isompia asuntoja ei ole ollut saatavilla.

Mariam uskoo, että asunto löytyy. "Olin vähän aikaa Englannissa, mutta palasin kasvattamaan lapsiani. Tämä on toinen kotimaani. Minulla on täällä turvallinen olo."

-------------------

FAKTA

Mukana myös kasvattilapsia

Somaliperheet ovat viime vuosina kasvaneet entisestään. Varsinaisten perheenjäsenten lisäksi mukana on useita kasvattilapsia.

Kasvattilasten asemaa esitetään tarkennettavaksi lailla. Heillä olisi oikeus tulla Suomeen vain, jos pystytään varmistamaan, että he ovat kasvattivanhempiensa tosiasiallisessa huollossa.

Perheenjäsenten taustat pyritään muutenkin selvittämään huolella jo lähtömaassa.

Tarkalla syynillä yritetään torjua tilannetta, jossa kasvattilapsen Suomeen pääsyn jälkeen ilmenee, että Somaliassa odottaakin lapsen oma kymmenhenkinen perhe, eivätkä vanhemmat olekaan kuolleet.

Ensimmäiset somalipakolaiset tulivat Suomeen 20 vuotta sitten. Tänä vuonna somalialaisia turvapaikanhakijoita on tullut yli tuhat. Heistä yksintulleita alaikäisiä on vajaat 200.