Salon Seudun Sanomat: Maahanmuuttoa päivitetään

Salon Seudun Sanomat, pääkirjoitus: Maahanmuuttoa päivitetään 27.11.2009

Maahanmuutto aiheuttaa keskustelua, joka on osin kärjekästä. Ei ihme, sillä maahanmuuttotaustaisten määrä kasvaa nopeasti. Tämä on valtiovallan tavoitteiden mukaista: tasavallan väestön ikärakenne vinoutuu ennätysmäisesti, ja maa tarvitsee uutta työvoimaa.

Neljännes tulijoista asuu Helsingissä, pääkaupunkiseudulla puolet. Uussuomalaisten määrän kasvua kuvaa mainiosti se, että vuonna 1990 Helsingin väestöstä kaksi prosenttia oli maahanmuuttotaustaisia tai vieraskielisiä. Nyt osuus on jo kymmenen prosenttia (Helsingin Sanomat 25.11.).

KOLME suurinta tulijaryhmää ovat venäläiset, virolaiset ja somalit.

Voidaan sanoa, että Suomi on avautunut kansainvälisyyteen, ensi kertaa itsenäisyytensä aikana. Tämä ei ole sujunut ongelmitta. Järjestelmässä näkyy kiistattomia puutteita, joita pyritään korjaamaan. Hallitus haluaa säädättää uuden lain niin turvapaikanhakijoiden vastaanotosta kuin tulijoiden kotouttamisesta Suomeen.

Lainsäädännön päivitys on tähdellistä, jotta maahanmuutto pysyy hallinnassa. Näin kenties pysyy paremmin hallinnassa myös Suomen asenneilmasto. Epäluulojen kasvamista vihamielisyydeksi ulkomaalaistaustaisia vastaan pitää tarmokkaasti ehkäistä. Sellaisesta kehityksestä ei seuraisi mitään hyvää.

MAAHANMUUTTAJISTA puhuttaessa on hyvä muistaa käsitteet. Maahanmuuton kokonaiskäsitteen alle kuuluu pienenä osakäsitteenä turvapaikan hakeminen. Vähän samaan tapaan maahanmuuttokriittisten ryhmä on pieni, joskin äänekäs, osa Suomen kansalaisista.

Kotouttaminen tarkoittaa tulijoiden ”sisäänajoa” täkäläiseen yhteiskuntaan. Se on tärkeä prosessi, johon pitää panostaa yhteiskunnan rahaa.

Kovin kritiikki koskee tällä haavaa turvapaikanhakijoita ja näille maksettavia toimeentulotukia. Käsitteiden määrittely ei kritiikissä toimi häävisti. Kernaasti nimittäin yleistetään, että samaiset tuet koskevat ikään kuin automaattisesti kaikkia maahanmuuttajia.

Sisäministeriö vertaili EU-maiden käytäntöjä ja totesi, että Suomi tukee turvapaikanhakijoita avokätisimmin.

Nyt joudutaan harkitsemaan, mihin hakijoiden toimeentulotuki suhteutetaan. Myönnetäänkö tukea ihmisten yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti saman verran kuin suomalaisille? Miten tuki suhteutetaan muiden EU-maiden maksamaan tukeen?

TUKIEN täsmennys yhteensopivammaksi muiden EU-maiden kanssa on perusteltua, jottei Suomesta muodostuisi kuvaa turvapaikanhakijoille erityisen houkuttelevana maana; tällainen kuva voi ruokkia myös ihmiskauppaa.

Ylipäätään EU olisi saatava suhtautumaan nykyistä yhtenäisemmin turvapaikanhakijoihin.

Järjestelmän väärinkäyttöä kyetään tuolla tavoin ehkäisemään. Näin tuetaan myös sitä, että ihmisoikeudet ja tasavertaisuus sekä sivistynyt suhtautuminen toisiin ihmisiin ja toiseuteen pidetään mielessä.