HS: Ulkomaalaislaki tiukkenee, kansalaisuuden saanti helpottuu

Helsingin Sanomat: Ulkomaalaislaki tiukkenee, kansalaisuuden saanti helpottuu 23.11.2009

Lainsäätäjä on kiristämässä ulkomaalaislakia, helpottamassa kansalaisuuden saantia ja tehostamassa maahanmuuttajien kotouttamista.

Lainmuutoksilla yritetään muun muassa suitsia turvapaikanhakijoiden määrää, sillä suomalaisen lainsäädännön katsotaan vielä houkuttelevan hakijoita Suomeen.

Tänä vuonna Suomeen on saapunut turvapaikanhakijoita enemmän kuin koskaan aiemmin. Ulkomaalaislain muutoksilla lainsäädäntöä hiotaan lähemmäksi muita Pohjoismaita ja EU-maita.

"Meillä on joitakin tekijöitä, jotka voivat houkutella tulemaan tänne", maahanmuutto- ja Eurooppa-ministeri Astrid Thors (r) sanoo.

Hänen mukaansa yhtenä houkuttimena voi olla esimerkiksi turvapaikanhakuprosessin pitkä kesto, jonka ajan hakija voi olla maassa. Thorsin mukaan Suomesta turvapaikkaa hakeneista lähes puolet on jo hakenut turvapaikkaa muualta Euroopasta. Kymmenisen prosenttia on jopa EU-maan kansalaisia.

"Olisi tärkeää, että EU:ssa olisi mahdollisimman yhtenäinen lainsäädäntö. Jos jossain tehdään pieniäkin muutoksia, niillä voi olla suuri vaikutus toisaalla", Thors sanoo.

Tämänkertaiset ulkomaalaislain muutokset tiukentavat oleskeluluvan saaneiden maahanmuuttajien perheenjäsenten saamista Suomeen ja turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeutta.

Lakiin kirjataan nyt myös ikätestit. Thors uskoo, että ikätestien siirtäminen lakiin on vaikuttanut alaikäisten yksin tulleiden turvapaikanhakijoiden määrään jo nyt. Syyskuun loppuun mennessä yksin tulleita alaikäisiä oli saapunut Suomeen selvästi vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan ajankohtaan mennessä.

Myös kotouttamislain uudistaminen on sisäasiainministeriössä työn alla. Kansalaisuuslaki on lausuntokierroksilla.

"Ulkomaalaistaustaiset ihmiset ovat jo merkittävä ryhmä Suomessa. On todella tärkeää, että heidän kotouttamisensa on tehokasta ja vastaa paremmin tarpeita. Kansalaisuus voi olla päämääränä", Thors sanoo.

Ministeriössä halutaan, että kotouttamislaki vastaisi enemmän nykyistä maahanmuuttotilannetta. Kotouttamisella tarkoitetaan sitä, että maahanmuuttajalle opetetaan yhteiskunnassa toimimiseen tarvittavat perustiedot ja -taidot, tärkeimpänä kielitaito.

"Kun nykylaki tehtiin, valtaosa tulijoista oli humanitaarisin perustein tulleita. Nyt työperäiset, ja perhesiteen perusteella maahan tulevat ovat lisääntyneet merkittävästi. Heidät pitää ottaa huomioon", sanoo neuvotteleva virkamies Meri-Sisko Eskola sisäasiainministeriöstä.

Thorsin mukaan rahallisten resurssien lisääminen on haasteellista tässä taloustilanteessa.

"Mutta en usko, että aina on kyse suuremmista resursseista. Asioita voi tehdä eri tavalla", Thors sanoo.

Suomen kansalaisuuden saa jatkossa nykyistä nopeammin. Kansalaisuuslain muutoksessa maassa oleskeluaikaa aiotaan lyhentää kuudesta vuodesta viiteen vuoteen.

"Katsomme, että jos henkilö saa kansalaisuuden, hän kokee nopeammin kuuluvansa yhteiskuntaan", sanoo ylitarkastaja Sonja Hämäläinen sisäasiainministeriöstä.


---

Kolme Suomeen tulevia koskevaa lakia muuttuu

Uudessa ulkomaalaislaissa oleskeluluvan saa perhesiteen perusteella vain, jos lapsi on alaikäinen hakemusta päätettäessä. Siis jos alaikäinen anoessaan vanhempiaan Suomeen täyttää 18 vuotta ennen kuin viranomaiset päättävät asiasta, hän menettää perheenyhdistämisoikeuden. Jatkossa myös kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien ihmisten perheenyhdistäminen edellyttää riittävää toimeentuloa, jos he perustavat perheen Suomessa.

Ikätestit kirjataan lakiin. Lääketieteellisillä testeillä yritetään paljastaa henkilöt, jotka yrittävät esiintyä alaikäisinä, vaikka eivät sitä ole.

Nykyisin turvapaikanhakijat saavat tehdä töitä kolmen kuukauden oleskelun jälkeen.

Jatkossa työnteko-oikeus kolmen kuukauden jälkeen säilyy vain niillä hakijoilla, joilla on henkilötodistus.

Passittomat saavat tehdä töitä puolen vuoden jälkeen. Ministeriö haluaa kannustaa tulijoita säilyttämään henkilötodistuksensa.

Kotouttamislain uudistuksessa maahanmuuttajat halutaan kotouttamisen piiriin nykyistä nopeammin ja laajemmin. Tarkoitus on räätälöidä nykyistä monipuolisempia koulutusvaihtoehtoja.

Kansalaisuuden voi jatkossa saada kuuden vuoden sijaan viiden vuoden jälkeen.

Asumisaikaa laskettaessa otetaan huomioon puolet oleskelusta, joka on tapahtunut tilapäisellä oleskeluluvalla eli B-luvalla. Ajasta vähintään vuosi on oltava pysyvää oleskelua eli A-luvalla oleskelua.

Tähän saakka on huomioitu vain pysyvä oleskelu.

Uudistuksella halutaan houkutella esimerkiksi ulkomaalaisia opiskelijoita jäämään maahan. Hyvän kielitaidon hankkinut voisi saada kansalaisuuden jo neljän vuoden jälkeen.

---

Kotouttamisen onnistuminen on avainasia

Pakolais- ja maahanmuuttotyön päällikkö Leena-Kaisa Åberg, Suomen Punainen Risti.

"On oikeusturvan näkökulmasta kohtuutonta, jos hallinnollisten prosessien viivästymisen takia menettää perheenyhdistämisoikeuden. Ikätestit ovat 18 vuoden iässä epätarkimpia. Pitää olla joku muutoksenhakumenettely.

Miksi työllistyminen, joka myös vähentää vastaanoton kustannuksia, tehdään hankalammaksi? Kansalaisuus on yksi tärkeä väylä kotoutumiseen."


Toiminnanjohtaja Reet Nurmi, Monika-Naiset liitto ry.

"Kotouttamiskoulutuksessa valikoiman pitäisi olla vaihtelevaa. Ei ole yhtäläistä maahanmuuttajaa, tarpeet ovat erilaisia. Nyt esimerkiksi avioliiton kautta Suomeen tulleiden on tosi vaikea päästä opiskelemaan kieltä. Myös taustakoulutus pitäisi huomioida. Kansalaisuuden myöntäminen on suuri kunnia ja ihmisen sitouttamista Suomeen."

Kansalaisaktivisti Juha Mäki-Ketelä, Muutos 2011 ry.

"Hakija ei saisi elää vain yhteiskunnan avustuksilla, vaan työssäkäynti pitäisi kytkeä kansalaisuuden saamiseen. Työperäisille maahanmuuttajille voisi myöntää kansalaisuuden nopeamminkin. Jos työvoimapula tulee, ihmiset kannattaisi hankkia tänne lähialueilta eli Pohjoismaista, Baltiasta ja Venäjältä. Heidän on helpompi kotoutua kuin heidän, jotka tulevat täysin erilaisesta kulttuuri-, kieli- ja uskonnollisesta taustasta."

Venäjän tutkimuksen professori Timo Vihavainen, Helsingin yliopisto.

"Vakituisesti tänne jäävien täytyy kotoutua. Siitä ei seuraa hyvää, jos syntyy rinnakkaiskulttuureja, jotka eivät integroidu Suomeen. Kaikki pitäisi myös työllistää tavalla tai toisella. Kansalaisuuden saamisessa vuosimäärät eivät varmasti vaikuta sitä eikä tätä. Pitäisi olla kielitaitoa ja näyttöä, että on ainakin pyrkimys integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan eikä johonkin muuhun yhteisöön."