Vartti: Neekeripuheet eivät ilahduta maahanmuuttajaa

Vartti: Neekeripuheet eivät ilahduta maahanmuuttajaa 15.6.2011

Maahanmuutto on aihe, joka puhuttaa mediassa jatkuvasti. Perussuomalaisten rynnistys kevään eduskuntavaaleissa kiihdytti keskustelua entisestään.

Omakaupunki.fi:ssä maahanmuuttajia koskevat uutiset keräävät usein paljon kommentteja, varsinkin kantasuomalaisilta. Entä mitä mieltä ovat maahanmuuttajat itse? Vartin toimitus kysyi maahanmuuttajataustaisilta lukijoilta, mitä he ajattelevat maahanmuuttoon liittyvästä uutisoinnista.

Toimitukseen ottivat yhteyttä Somaliassa syntynyt ja lapsena Suomeen muuttanut 23-vuotias opiskelija Ujuni Ahmed sekä 24-vuotias opiskelija ja Kiasmalla kulttuuritulkkina työskentelevä Wisam Elfadl, joka on syntynyt Sudanissa.

Naiset toivoivat lisää juttuja maahanmuuttajien arjesta. Tällä hetkellä uutiset tuntuvat keskittyvän ääripäihin niin hyvässä kuin pahassa. Vähemmän saisi olla tarpeetonta luokittelua ja tavanomaisia ennakkokäsityksiä.

Eroon lokeroista

Ujunista tuntuu, että maahanmuuttajia koskevissa lehtijutuissa ei usein kysytä kommentteja maahanmuuttajilta itseltään. Kantasuomalaiset puhuvat heidän puolestaan.

- Esimerkiksi romanien tilanteessa ei näy haastateltavana romaneja. Heidänkin kantansa voisi ottaa selville.

Ujuni mainitsee viimevuotisen uutisen, jossa kerrottiin espoolaisen kuntosalin kieltäneen musliminaisia pitämästä rukoushetkiä pukuhuoneessa.

- Keskustelupalstoilla haukuttiin ulkomaalaiset pystyyn, mutta kertaakaan ei otettu haastatteluun musliminaisia.

Wisam Elfadl toivoo neutraaliutta uutisointiin. Ei pitäisi pohtia esimerkiksi vain sitä, miten ennakkokäsitykset ovat vaikeuttaneet maahanmuuttajan elämää, vaan miten ne ylipäätään vaikuttavat, hyvällä tai huonolla tavalla. Niin ikään ei pitäisi kysyä pelkästään, mihin asioihin maahanmuuttajan on vaikea osallistua suomalaisessa yhteiskunnassa, vaan myös sitä, mihin on helppoa osallistua.

Wisam ei kaipaa erityiskohtelua. Jos se on uutisen kannalta mielekästä, siinä voisi puhua suoraan esimerkiksi eri maahanmuuttajaryhmistä, kuten pakolaisista, turvapaikanhakijoista sekä maahanmuuttajataustaisesta sukupolvesta, joka on syntynyt Suomessa.

Sen sijaan tarpeeton kaikkien ulkomaalaistaustaisten niputtaminen yhteen ja rasistiset puheet tuntuvat maahanmuuttajista ikäviltä. Julkisuudessa näyttää usein siltä, että ”neekeripuheet” kuitataan helposti harmittomana hölmöilynä.

- Ei ole helppoa olla maahanmuuttajana juuri Suomessa, missä kansanedustaja voi julkisesti haukkua neekeriksi, sanoo Ujuni Ahmed.

Millaista on tavallinen arki?

Ujunin mukaan mediassa näkyy harvoin juttuja tavallista elämää viettävistä maahanmuuttajista. Sen sijaan esillä on ihmisiä, jotka esimerkiksi syyllistyvät rikoksiin.

- Aina puhutaan, että ne [maahanmuuttajat] eivät käy töissä ja ovat rikollisia. Entä he, jotka eivät toimi näin, vaan elävät edellä mainittujen varjossa. On tosi paljon maahanmuuttajia, jotka tekevät töitä, miksi heistä ei puhuta enemmän?

Ujunin mielestä jutuissa olisi hyvä käydä läpi myös kaikki taloudelliset tuet, joita maahanmuuttaja saa, koska ne tuntuvat herättävän keskustelua. Olisi hyvä myös kirjoittaa niistä maahanmuuttajista, jotka työskentelevät samoissa ammateissa kuin ketkä tahansa suomalaiset.

Ujuni uskoo, että arjen kuvaus auttaisi ymmärtämään, miksi maahanmuuttoon liittyy myös ongelmia.

- Että enemmän etsittäisiin syitä kuin että koko ajan syyllistettäisiin, hän sanoo.

Lisäksi jutuissa voisi olla enemmän vastavuoroisuutta. Wisamin mielestä voitaisiin esimerkiksi kertoa maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten ystävyyssuhteista. Jutussa voisi pohtia, mitä kumpikin on oppinut toisiltaan.

Naiset harvoin julkisuudessa

Jos maahanmuuttajia näkyy mediassa suhteellisen vähän, maahanmuuttajanaisia esiintyy vielä harvemmin. Näin on Ujunin mukaan myös somalialaistaustaisten naisten kohdalla. Hän uskoo, että syitä voivat olla esimerkiksi naisten heikko kielitaito, oman kiinnostuksen puute tai se, että somalikulttuurissa ei katsota hyvällä naisten esiintymistä julkisuudessa. Jopa koulujen ja tarhojen vanhempainilloissa somaliäitejä ei Ujunin mukaan käy usein.

- Se olisi niin sanotusti noloa sille perheelle, että nainen on mennyt sanomaan tuolla tavalla tai on ylipäätään mediassa, hän pohtii.

Ujunin päätös kouluttautua media-alalle on sekin somalialaistaustaiselle naiselle harvinainen. Tällä hetkellä hän opiskelee media-alaa Lontoossa, mutta oli tämän kevään työharjoittelussa Helsingissä nuorisokeskus Hapessa.

- En ole nähnyt ketään, joka katsoisi hyvällä. Ei minunkaan perheeni kauheasti tykkää. Meissä [somalialaistaustaisissa] on se huono puoli, että kaikki menevät samaan suuntaan, Ujuni sanoo.

Ujuni arvioi, että 90 prosenttia somalitytöistä opiskelee Suomessa lähihoitajaksi. Se on perinteinen naisten ala, ja työnsaanti on varmaa.

- Opinto-ohjaajakin sanoi, että menkää sit amikseen Hesoteen [Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos], hän muistelee.

Kehitysmaassa mediaa käytetään eri tavalla

Wisam toteaa, että maahanmuuttajat myös käyttävät mediaa eri tavoin kuin kantasuomalaiset.

- Monella uussuomalaisella on edellisenä kotimaana ollut jonkin asteen kehitysmaavaltio. Monessa näissä valtioissa median rooli on päinvastainen kun Suomessa. Siellä harva voi vaikuttaa siihen tai päästä ääneen. Sen lisäksi monessa näissä valtioissa vaikuttavat henkilöt omistavat median tai määräävät, miten se toimii. Toisin sanoen ollaan totuttu passiivisena olemiseen, Wisam sanoo.

Kaikki maahanmuuttajat eivät Suomessa välttämättä seuraa aktiivisesti esimerkiksi suomalaisia tv-kanavia.

- Monella nimittäin on satelliittikanavia, joista näkyvät oman maan ja kulttuurin uutiset ja ajankohtaiset ohjelmat. Ne ovat monelle ainoa tapa saada omaan maahan kontakti tai kuulla omaa kieltä ja kuunteluttaa sitä lapsille.

Wisam uskoo, että maahanmuuttajat voisivat aktivoitua median käyttäjinä, jos heitä olisi enemmän myös töissä mediassa.

Toimitus kysyy

Vartin toimitus kirjoittaa seuraavaksi siitä, millaista on opiskella ja työskennellä Suomessa maahanmuuttajana. Millaisen jutun sinä haluaisit lukea aiheesta?

Jos olet maahanmuuttaja, haluaisitko kertoa omasta arjestasi Omakaupunki.fi-sivuilla? Entä mistä muista aiheista haluaisit lukea tai tehdä juttuja? Kerro meille.