Aamulehti: Maahanmuuttajat pelastajina

Aamulehti: Maahanmuuttajat pelastajina 3.3.2014

Närpiössä on työpaikkoja tarjolla ja kantaväestö suhtautuu tulijoihin myönteisesti.

Suomi ottaa vastaan minimaalisen määrän maahanmuuttajia vaikkapa Ruotsiin verrattuna. Kaikki ennusteet viittaavat kuitenkin siihen, että Suomessa on tulevaisuudessa pulaa työvoimasta. Varsinkin hoiva- ja palvelualoilla työvoiman tarve näkyy jo nyt.

Emmekö osaa nähdä maahanmuuttajia mahdollisuutena vai olisiko kenties asenteissamme vikaa?

Erityisesti kuntapäättäjien tulisi ennakoida niin kunnan kuin siellä toimivien yritystenkin tulevaisuuden työvoimatarve ja huomata, millaisen työvoimareservin maahanmuuttajat muodostavat.

Hyvä esimerkki positiivisesta asenteesta löytyy Etelä-Pohjanmaalta, ruotsinkielisestä Närpiöstä, jossa työvoimapulaa on jo vuosia helpotettu maahanmuuttajien avulla.

Puhutaan Närpiön mallista. Se rakentuu hyvälle työpaikkatarjonnalle, pienen paikkakunnan toimivalle infrastruktuurille ja kantaväestön myönteiselle suhtautumiselle.

Kunta tiedotti monin tavoin jo hyvissä ajoin ennen maahanmuuttajien tuloa paikkakuntalaisille tulijoiden merkityksestä ja valmisti ilmapiiriä vastaanottavaiseksi.

Närpiön noin 10 000 asukkaan väestöstä maahanmuuttajia on noin 1 000, eli kymmenisen prosenttia. Suurin osa heistä, noin 70 prosenttia saa toimeentulonsa kasvihuoneviljelyn palveluksessa, ja osa työskentelee esimerkiksi metallialan yrityksissä.

- Kun metalliala alkoi vetää, hitsaajia haettiin esimerkiksi entisen Jugoslavian alueelta, lähinnä Bosniasta, kertoo toimitusjohtaja Håkan Westermark Närpiön yritystalo Dynamosta.

Närpiössä on noin 200 kasvihuoneyrittäjää ja viljelypinta-alaa kasvihuoneissa yhteensä 80 hehtaaria.

- Kun kasvihuoneviljely muuttui ympärivuotiseksi, työvoiman tarve lisääntyi, eikä oma väki enää riittänyt, Håkan Westermark kertoo.

Aiemmin viljelyn ollessa kausiluonteista käytettiin paljon opiskelijoita lisäapuna. Nyt satoa kypsyy kaiken aikaa, joka päivä ympäri vuoden. Kotimaisista tomaateista noin 60 prosenttia ja kurkuista noin 30 prosenttia tuotetaan Närpiössä. Kasvihuoneyrittäjien mukaan ilman maahanmuuttajia tomaatit ja kurkut jäisivät poimimatta.

- Ensimmäisenä tänne tulivat vietnamilaiset venepakolaiset, ja nyt meillä on työvoimaa noin 30 maasta.

Millaisia kokemukset ovat olleet?

- Jos työnantaja on järjestänyt hyvät työolosuhteet ja palkka on sopiva, kaikki sujuu hyvin, kertoo Rannikko-Pohjanmaan kuntayhtymä K5:n maahanmuuttajakoordinaattori Lilian Ivars.

Olosuhteet nykyaikaisissa kasvihuoneissa ovat hyvät ja viihtyisät. Poiminta tapahtuu keruuvaunuista. Ilmastointi pitää kosteuden ja lämpötilan sopivina. Lisäksi, kun kasvit tarvitsevat runsaasti valoa, se auttaa työntekijöitäkin jaksamaan pimeän ajan yli.

- Täällä ei esiinny talvimasennusta, eivätkä työntekijät juurikaan ole sairaina, Ivars kertoo.

- He ovat hyvin motivoituneita työhönsä.

Kasvihuone on rauhoittava ympäristö. Kun tarkkaan kuuntelee, sirkat sirittävät katossa.

Maahanmuuttajien kotoutuminen on onnistunut Närpiössä hyvin. Siellä tehdyn tutkimuksen mukaan tärkeimpinä seikkoina ovat olleet kielitaito ja työpaikka. Kielikurssit ovat täyttyneet. Yleisesti kuitenkin ajatellaan, että kielivaatimukset Suomessa ovat liian korkeat, niistä kannattaisi joustaa.

Närpiössä on työnantajia, jotka eivät ole vaatineet täydellistä kielitaitoa esimerkiksi kasvihuonetyössä, joka on käsityöammatti. Mutta esimerkiksi työturvallisuuden kannalta peruskielitaito on tietysti tarpeen.

Kokemuksesta tiedetään, että on hyväksi työllistyä pieniin yrityksiin. Niissä työnantajan ja työntekijän suhde kehittyy helpommin henkilökohtaiselle tasolle ja auttaa kotoutumista.

Uudet asukkaat ovat vahvistaneet ja elävöittäneet monin tavoin paikkakuntaa. Kouluja ja päivähoitopaikkoja on ollut mahdollista säilyttää pienissäkin kylissä, kun maahanmuuttajat ovat asettuneet niihin perheineen.

Tulijat ovat uskollisesti pysyneet Närpiössä. Kuvaavaa on, että jos joku tulokkaista muuttaa pois paikkakunnalta, siitä tehdään juttu paikallislehteen.


Liisa Rasimus
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.