Yle: Ulkomaalaisen hoitajan tie kohti kielitaitoa voi olla kivinen 11.3.2014
Pirkanmaalla on oltu tyytyväisiä ulkomailta töihin tulleisiin sairaanhoitajiin, mutta moni kamppailee tosissaan kielen kanssa. Heitä voitaisiinkin auttaa huolellisemmalla kielitaidon pohjustamisella lähtömaassa.
Filippiineiltä Tampereelle tullut sairaanhoitaja Juliet Reyes ottaa tukevan katsekontaktin ja vastaa kysyjälle selkeästi.
– Suomen oppiminen on ollut minulle tosi vaikeaa. Nyt se jo sujuu, mutta tarvitsen vielä lisää oppia.
– Opiskelen tällä hetkellä aikuislukiossa suomea joka tiistai ja torstai, Reyes hymyilee.
Pian neljä vuotta Hatanpään sairaalassa työskennellyt Reyes on päässyt hyvin mukaan työyhteisöön.
– Melkein kaikki opastavat ja tukevat minua, kun minulla on joku ongelma. Aina saan apua.
Reyes on toinen edelleen Tampereen Hatanpään sairaalassa työskentelevistä filippiiniläishoitajista. Alunperin viiden hoitajan joukosta kolme on siirtynyt muualle vuosien varrella.
Yllättävät tilanteet vaikeita
Kulttuurishokista huolimatta Tampereelle jääneet hoitajat ovat siis sopeutuneet Hatanpäälle hyvin.
– Valmistauduimme hoitajien tuloon huolellisesti. Kieli on kyllä ollut haasteellinen oppia, ja edelleen siihen kuluu näillä kahdella hoitajalla aikaa, sanoo Hatanpään hallintoylihoitaja Paula Hakala.
Suomi on ummikko-opettelijalle tunnetusti erittäin vaikea kieli. Hoitotyössä kielitaitoa ei myöskään voi mitata arkisen työkaverien kanssa rupattelun perusteella, vaan hallussa pitäisivät olla välillä hyvinkin monimutkaiset asiakaspalvelutilanteet.
– Suurimmat haasteet liittyvät varmaankin siihen, että pitää pystyä asioimaan esimerkiksi puhelimessa ja vastata sellaisiin kysymyksiin, joihin ei välttämättä voi etukäteen juurikaan valmistautua, Paula Hakala pohtii.
– Odottamattomissakin tilanteissa pitää pystyä kommunikoimaan.
Kaikkiaan Hatanpäällä on siis oltu tyytyväisiä filippiiniläishoitajiin, mutta työlästä ja pitkäkestoista kotoutumisvaihetta voitaisiin helpottaa nykyistä enemmän jo lähtömaassa.
– Onhan siinä prosessissa vielä korjattavaa. Jos jatkossa tehtäisiin rekrytointeja tällaisen hankkeen kautta, pitäisi parantaa toimintatapoja ja tukea tulijoita enemmän jo etukäteen, erityisesti kielellisesti, Paula Hakala sanoo.
Espanjalaiset sopeutuneet hyvin Sastamalaan
Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluissa puolestaan työskentelee neljä espanjalaista hoitajaa ja yksi lääkäri. He saapuivat maahan viime kesänä.
Johtavan hoitajan Anne Kantolan mukaan työyhteisöön ja sairaalan arkeen sopeutuminen on sujunut Sastamalassa hyvin.
– Alkukankeutta oli tietysti, mutta siitä päästiin nopeasti yli.
– Toki kielen oppimisessa on yksilöllisiä eroja. Osa on edistynyt nopeasti ja toisilla on vielä tekemistä. Mutta kaikki kyllä pärjäävät arkisessa työssä, Kantola sanoo.
Hankalasta kielikynnyksestä huolimatta Suomi on tällä hetkellä houkutteleva maa esimerkiksi etelä-eurooppalaiselle hoitohenkilöstölle.
Palveluesimies Kristel Stenman-Huuskonen Pirkanmaan TE-toimistosta oli mukana järjestelemässä Sastamalan espanjalaisten saapumista Suomeen. Hän uskoo, että kiinnostusta riittää jatkossakin.
– Etelä-Euroopan työllisyystilanne on huono, ja monella on halukkuutta lähteä muualle. Esimerkiksi meille tulee jatkuvasti kyselyjä ulkomailta liittyen työmahdollisuuksiin.