Helsingin Uutiset: Ihmiskauppa yleistä pitsaravintoloissa – ”Uhri ja hyväksikäyttäjä usein samasta maasta”

Helsingin Uutiset: Ihmiskauppa yleistä pitsaravintoloissa – ”Uhri ja hyväksikäyttäjä usein samasta maasta” 19.8.2014

Suomessa on muutaman viime vuoden aikana ollut kymmenkunta oikeuteen mennyttä tapausta, jossa ravintolanpitäjä on syyllistynyt ihmiskauppaan tai kiskonnantapaiseen työsyrjintään, sanoo Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin (Heuni) tutkija Anniina Jokinen.

Määrä on vain jäävuorenhuippu siihen nähden, paljonko tapauksia todellisuudessa on. Tapaukset jäävät piiloon, koska uhri on usein täysin työnantajansa armoilla.

– Vakavimmissa tapauksissa uhrit ovat olleet täysin kielitaidottomia ja riippuvaisia työnantajastaan, kertoo Jokinen.

Jokisen työperäistä ihmiskauppaa ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä ravintola- ja ja siivouspalvelualoilla käsittelevä tutkimus Tuulikaapissa on tulijoita ilmestyi keväällä.

Tutkimusta varten Jokinen haastatteli yhdessä tutkija Natalia Olluksen kanssa noin kymmentä ulkomaalaistaustaista henkilöä sekä 28 eri asiantuntijaa. Kaikki työntekijät olivat kokeneet hyväksikäyttöä Suomessa ravintola- ja siivousalalla.

Tutkimus on jatkoa vuonna 2011 valmistuneelle tutkimukselle Ehdoilla millä hyvänsä .

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi pitserian omistajan äskettäin ehdolliseen vankeuteen kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Jutussa Bangladeshista kotoisin ollut työnantaja maksoi bangladeshilaiselle työntekijälleen hieman yli 6 000 euron vuosipalkkaa, kun palkan olisi pitänyt olla yli 43 000 euroa. Tuntipalkaksi oli työsopimuksessa sovittu 9,39 euroa. Työvuorot venyivät usein 12-tuntisiksi, ja töitä tehtiin kuutena päivänä viikossa.

Asiasta kertoi tällä viikolla MTV3.

Jutussa uhrina olleella työntekijällä ei ollut työ- eikä oleskelulupaa. Tarina on muuten Jokiselle tuttu, mutta erikoiseksi sen tekee lupien puuttuminen. Suomeen tulevalla ulkomaalaisella työntekijällä luvat ovat yleensä kunnossa.

– Se on poikkeuksellista, ettei henkilöllä ole työ- eikä oleskelulupaa. Tämänkaltainen tilanne tekee henkilöstä erityisen riippuvaisen työnantajastaan ja altistaa hyväksikäytölle.

Keväällä valmistuneen tutkimuksen mukaan työperäinen ihmiskauppa ja hyväksikäyttö ravintola-alalla on tyypillistä erityisesti ulkomaalaisten omistamissa ravintoloissa. Uhri ja työnantaja ovat usein kotoisin samasta lähtömaasta, kuten Bangladeshista, Kiinasta, Vietnamista tai Thaimaasta.

Tavallisesti työnantaja rekrytoi työntekijöitä kotimaastaan itse tai rekrytoinnista vastaa sukulainen. Osapuolet saattavat olla sukua keskenään. Ongelmien ilmaantuessa uhrin sukulaisia saatetaan alkaa uhkailla kotimaassa.

Jokisen tutkimissa tapauksissa työsopimukseen on saatettu kirjata työehtosopimuksen mukainen palkka, mutta tilipäivänä työnantaja pyytää nostamaan isonkin summan rahaa palautettavaksi takaisin käteisenä tai työnantajalla on käyttöoikeus alaisensa tiliin.

Uhrit ovat tyypillisimmillään 25–45 -vuotiaita.

Muun muassa Pirkanmaalla annettiin kaksi langettavaa ihmiskauppatuomiota muutama vuosi sitten. Vietnamilaistaustaisia kokkeja oli rekrytoitu Suomeen, ja työntekijät työskentelivät vuosia ympäripyöreitä päiviä ravintolassa.

Toisessa tapauksessa kokilla oli yhden vuoden aikana vain muutama vapaapäivä. Työntekijät asuivat saman katon alla työnantajansa kanssa, kulkivat töihin yhdessä ja pitkien päivien päätteeksi työntekijä valmisti vielä ruokaa pomolleen.

– Työnantaja oli vielä sanonut, ettei suomea kannata opiskella eikä suomalaisille kannata puhua mitään, Jokinen kertoo tutkimuksessaan olleista tapauksista.

Viranomaiset pääsivät tapausten jäljille vihjetietojen perusteella.

Väärinkäytökset alalla Jokisen mukaan vähenisivät tehokkaimmin, mikäli työntekijät tietäisivät omat oikeutensa ja työnantajan velvollisuudet.

– Uhrit tietävät huonosti, mistä apua voi hakea. Hyväksikäyttöön pitäisi puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen kuin tilanne kehittyy ihmiskaupaksi.

Mikäli asiakas havaitsee ravintolassa epäilyttävää toimintaa, asiasta voi antaa vihjeen työsuojeluviranomaisille.