Talentia: Maahanmuuttoa ja politiikkaa

Talentia: Maahanmuuttoa ja politiikkaa 28.8.2014

Miksi Lieksa on noussut mamu-keskustelun kestoaiheeksi? Kesäisen hiljaisella Lieksan kaupunginraitilla ei näy maahanmuuttoongelmia.

Kaupungintalolla sosiaalijohtaja Soile Syrjäläinen ja johtava sosiaalityöntekijä Tarja Lehto valottavat Lieksan maahanmuuttajien kotouttamista ja sen tielle kasattuja hankaluuksia.

Maahanmuuttajia alkoi tulla Lieksaan vähitellen ilman sen suurempaa suunnittelua. Lieksalla on sopimus maahanmuuttajien vastaanottamisesta ELY-keskuksen kanssa. Sopimusta päivitettiin vuonna 2006. Ilman sopimusta ei kunta saa valtion avustuksia maahanmuuttajista syntyviin kuluihin.

Kristillinen opisto perusti nuorten alaikäisten ryhmäkodin 10–12 nuorelle vuonna 2008. Vuonna 2009 päätettiin ottaa pieni kurdijoukko. Muutamia nuoria miehiä tuli asumaan joksikin kuukaudeksi ja lähti sitten pois. Seuraavaksi muutti muutama somaliperhe Kontiolahdella suljetusta vastaanottokeskuksesta. Sitten tuli taas yksi perhe, sitten toinen.

Nyt vajaan 13 000 asukkaan Lieksassa asuu 431 ulkomaalaistaustaista. Suurin ja eniten keskustelua herättänyt ryhmä ovat somalit. Suhteellisesti ulkomaalaisten osuus Lieksassa ei mahdu edes Suomen kymmenen kärkeen, mutta maalaismaisessa kulttuurissa määrä toki on näkyvä.

Viimeisin julkisuutta saanut lieksalaispäätös on keväältä, kun kaupunki päätti olla ottamatta syyrialaisia pakolaisia. Kotouttaminen vaatii joustavuutta ja kekseliäisyyttä

Soili Syrjäläinen ei alkuun tiennyt, miten laajasta tehtävästä kotouttamisessa on kysymys.

– Kaikki pitää osata miettiä ja ratkaista: terveydenhuolto, tulkkaus, kielikoulutus, yhteisöllisyyden tukeminen. Yhteistä kieltä ei yleensä ole, sillä eivät tulijat osaa englantia.

– Aiemmin, kun Suomeen tultiin pakolaisohjelmien kautta, olivat tulijat jo valikoituja ja valmennettuja. Nyt tullaan suoraan leireiltä, jossa on saatettu olla pitkäänkin ja siksi moni kovin huonossa kunnossa.

Kotouttamisen haasteista kovimmillaan kertoo Soile Syrjäläisen kuvaus kesältä 2011, kun Lieksaan tuli 16-henkinen perhe suoraan pakolaisleiriltä. Heidät haettiin Lieksaan Helsinki-Vantaan lentokentältä ja asutettiin 4 huoneen kerrostaloasuntoon.

– Melkoinen mylläkkähän siitä alkoi. Piti opettaa kaikki vesihanojen ja vesivessojen toiminnasta alkaen. Ihan kertasanomisella eivät uudet tavat juurtuneet. Naapureilta tuli sanomista vähän joka asiasta, ei vähiten tarpeiden tekemisestä ulos ja metelistä.

– Ahtauskin oli perheelle tietysti ongelma. Miten 4 huoneeseen mahtuu 16 ihmistä? Lopulta löysimme kaikkia tyydyttävän ratkaisun, tyhjilleen jääneen 20-paikkaisen päiväkodin, jonne perhe majoitettiin.

Soile Syrjäläinen on tyytyväinen ammattikorkeakouluopiskelijoiden työpanokseen maahanmuuttajien alkuperehdyttämisessä. Opiskelijat tekivät hyvää työtä ja saivat aineiston lopputyöhönsä. Nyt TE-keskus järjestää koulutusta.

Kotoutumisessa kielen oppiminen on keskeinen asia. Kielikurssien järjestäminen ei ole aivan yksinkertaista eikä koulutusta polkaista tyhjästä. Vieraan kielen opiskelu ei ole helppoa varsinkaan, jos oman kielen luku- ja kirjoitustaito puuttuu. Uutta kieltä pitää voida käyttää, mutta jos kurssilla istuu päivät pitkät toisten kielipuolien kanssa, niin harjoittelemaan ei juuri pääse.

Kotouttamispolitiikka ja maahanmuuttopolitiikka ovat valtakunnallisia ja niiden vaihtelut näkyvät myös yksittäisissä kunnissa. Nyt näkyy se, että perheenyhdistämispolitiikka on kiristynyt. Silti nykyisin Lieksaan tulee uusia maahanmuuttajia lähinnä perheenyhdistämispäätösten kautta.

Integraatio on iso juttu

Uuteen kulttuuriin sopeutuminen ja sulautuminen ei toteudu itsestään, eikä helposti.

– Pitäisi olla luontevia tapoja kohdata ja toimia yhdessä, huokaa Soile Syrjäläinen.

Lieksassa on järjestetty "maailma kylässä -tapahtumia, joissa esitellään eri kulttuureja ja tarjotaan oman kulttuurin ruokaa.

– Martat, Zontat ja monet muut järjestöt ovat järjestäneet tapahtumia, jonne maahanmuuttajat ovat tervetulleita. Silti kantaväestö pelaa jalkapalloa omissa joukoissaan, samoin maahanmuuttajat. Huutelua esiintyy edelleen, jopa lapsille huudellaan ikävästi. Keskinäisiä kahinoita on myös ollut.

Avuksi kahinoiden ja ongelmien ratkaisuun somaliyhteisö on perustanut työryhmän, johon kuuluu seitsemän miestä.

– Jos meillä on jokin ongelma, esittelemme sen työryhmälle. Se pohtii ja käsittelee asiaa ja palaa yleensä ratkaisuehdotuksen kanssa viikon kuluessa. Sopivan ajan kuluttua työryhmä käy vielä tarkistamassa meiltä, onko kaikki kunnossa.

Suurehkosta yhteisöstä on tukea maahanmuuttajille. Yhteisö rakentaa yksilön identiteettiä. Tällä on hyvät puolensa, mutta toisaalta voi olla, ettei tule tarvetta rakentaa suhteita kantaväestöön.

– Laitan toivoni alakoululaisiin. Koulujen pihoilla lapset luontevasti ovat yhdessä. Tänään ilahduin, kun näin valkohiuksisen pikkutytön ajamassa polkupyörää tumma käkkäräpää tarakalla. Siinä oli kotoutuminen kohdallaan!

Kekseliäisyyttä ja hoksottimia

Maahanmuuttajat voivat olla osa kunnan strategiaa. Lieksa on muuttotappiokunta. Metsäteollisuuskunnan teollisten työpaikkojen menetykset korvautuivat hyvinvointivaltion palvelutyöpaikoilla, mutta nyt on taantuma ja leikkaukset niissäkin edessä.

Maahanmuuttajat voisivat olla osaratkaisu kunnan elävänä pitämisessä, jos niin halutaan. Syrjäläinen vaikutti siihen, että maahanmuuttajille saatiin Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymältä kuljetusalan perustutkintoon johtavaa koulutusta. Lähinnä kyse on bussinkuljettajista, joita on jo toinen kurssi valmistumassa.

– Koulutus on ollut onnistunut. Osa kurssilaisista on parhaillaan harjoittelemassa pääkaupunkiseudulla, jonne saattavat lopulta muuttaakin työn vuoksi. Lieksasta tai Pohjois-Karjalasta kun sitä ei kaikille löydy, Syrjäläinen toteaa.

Ammattikouluttaminen voisi olla Lieksan tehtävä. Tarkoitus ei olisikaan, että Lieksaan jäätäisiin pysyvästi, mutta välikulkumatkalla Lieksa hyötyisi ja maahanmuuttajat hyötyisivät, sillä kotoutuminen on helpompaa ja palvelut joustavammin järjestettävissä pienellä paikkakunnalla kuin suurella.

– Meillä kaikilla maahanmuuttajilla on joku paikka tai tehtävä, kukaan ei ole tyhjän päällä. Osa naisista hoitaa lapsia ja kotia, osa on koulutuksessa, lapset ja nuoret koulussa, päivähoidossa, aikuiset työharjoittelussa, työssä tai kursseilla, kertoo johtava sosiaalityöntekijä Tarja Lehto.

Lieksassa on 150 kantaväestöön kuuluvaa kuntouttavan työtoiminnan piirissä, joten ihan helppoa ei ole työn ja tekemisen keksiminen kaikille. Varsinkin, kun ennakkoluulot kuntoutettavia ja maahanmuuttajia kohtaan ovat suuria.

– Tekninen virasto ei ensin löytänyt mitään tekemistä maahanmuuttajille. paikalliset yrittäjät eivät uskalla ottaa maahanmuuttajia työhön, koska pelkäävät asiakaskatoa.

Tänä vuonna keksittiin järjestää kotouttamistoimintaa liikunnanavulla. Hankkeeseen saatiin ELY-keskukselta rahaa, joka käytetään lasten liikennepuistoon ja kesäkerhoon Rantalan koululla. Rahoilla palkattiin maahanmuuttajataustainen jalkapallovalmentaja ja ohjaajat kesäkerhoon ja liikennepuistoon.

– Molemmat toiminnat ovat palvelua sekä kantaväestölle että maahanmuuttajille, mistä olemme erityisen iloisia, sanoo Tarja Lehto.

Koko yhteisö on työssä mukana, sillä Lieksan yrittäjät lahjoittivat juuri 10 uutta autoa liikennepuistoon, jota pyörittää taistoluistelujärjestö.

Maahanmuutolla tehdään politiikkaa

Lieksassa maahanmuuttajista on tehty poliittisen toiminnan astinlauta. Lähinnä perussuomalaiset pitävät yllä kielteisiä asenteita ja pyörittävät valitusmyllyä. Työ kantoi viimeksi tulosta europarlamenttivaaleissa, joissa Jussi Halla-aho sai huomattavan määrän ääniä juuri Lieksasta.

Vaasan yliopistossa on tutkittu kuntien suhtautumista maahanmuuttoon. Useat muuttotappiokunnat ovat oivaltaneet, että maahanmuuttajat voivat auttaa kääntämään kielteisen kehityksen. Kouluja ei tarvitsekaan lakkauttaa, asuntoja pitää tyhjillään ja niin yksityiset kuin julkisetkin palvelut säästyvät. Lieksa on tässä katsannossa poikkeus.

– Nämä henkilöt näkevät mieluummin kerrostalot purettuina ja koulut lakkautettuina kuin maahanmuuttajia kaupungin raiteilla, toteaa Tarja Lehto.

Autot ja bensalaskut tarkkailussa

Maahanmuuttajien saamat sosiaalituet ovat tiettyjen kuntalaisten kiinnostuksen kohteena. Hurjat huhut vellovat, että sosiaalitoimi kustantaa autoja ja bensoja maahanmuuttajille. On nähty vaivaa ja pengottu rekisteritietoihin pohjaten maahanmuuttajien autojen aiempia omistajia, jotta löydettäisiin todisteita. Maahanmuuttajan on nähty maksavan 500 euron setelillä! Entä sitten hienot uudet lastenvaunut!

– Tosiasia on, että auto on pitkien välimatkojen vuoksi monesti välttämättömyys, jotta voi käydä työssä, opiskella tai liikkua suuren perheen kanssa. Julkinen liikenne ei palvele riittävästi, kertovat Syrjäinen ja Lehto.

– Toisella paikkakunnalla opiskelemassa käyvä on voinut saada maksusitoumuksen polttoaineeseen, hyvästä ja perustellusta syystä. Monilapsisen perheen isällä saattaa hyvinkin olla lapsilisäpäivänä suuria seteleitä. Käytettyjen lastenvaunujen markkinat eivät ole Lieksassa suuren suuret, Tarja Lehdolla riittääselventäviä vastauksia epäilyksiin ja huhuihin.

Huhumyllyssä sosiaalitoimen työntekijät ovat syytettyinä tai ainakin epäiltyinä maahanmuuttajien suosimisesta kantaväestön kustannuksella. Parjaaminen ja herjaaminen sosiaalisessa mediassa on ylittänyt sietorajan monta kertaa. Uhkaukset ovat yleisiä, onpa sosiaalitoimistoon annettu pommiuhkauskin.

Soile Syrjäläisestä on levitetty netissä kuvaa, jossa vieras alaston vartalo on liitetty hänen kasvoihinsa. Häntä on syljetty kaupassa kasvoihin.

Ylimääräinen tilintarkastus juhannuksena

Monisivuisia selvityksiä on saatu laatia vuoden 2011 tilinpäätöksestä, kun toimeentulotukimenoista oikein kohistiin. Harvassa kunnassa on tarkastuslautakunta kokoontunut juhannuspäivänä, mutta Lieksassa on.

– Lähtökohtien tasavertaisuus on käsite, jota ei ymmärretä, selittää Tarja Lehto.

– Tasavertaisuuden oletetaan tarkoittavan sitä, että kaikki saavat saman summan toimeentulotukea. Niinpä sitten tilintarkastajat menivät johtopäätöksissä komeasti metsään, kun verrattiin kantaväestön ja maahanmuuttajien tiettynä aikana saamia toimeentulotukipäätöksiä keskenään. Oikaisujen jälkeen tilinpäätös hyväksyttiin ja tili- ja vastuuvapaus myönnettiin.

Huomattavasti vähemmällä olisi päästy, jos tilintarkastajat olisivat tunteneet toimeentulotukilain ja sen soveltamisohjeet tai edes kysyneet työntekijöiltä neuvoa.

Kaiken huippuna Lieksan sosiaalitoimen tilintarkastus päätyi vielä tämän vuoden maaliskuussa eduskuntakyselyn aineistoksi, vanhentunein ja virheellisin tiedoin. Näin epäluuloisuutta ruokittiin jälleen jo kertaalleen selvitetystä asiasta.

Sosiaalijohtaja Soile Syrjäläinen kertoo myös tilanteesta, jossa mtv3 teki tutkivaa journalismia harrastetuista. Maahanmuuttajataustainen henkilö oli saanut tukea harrastukseensa, ja kantaväestöön kuuluva halusi siitä valittaa.

– Toimittaja työnsi nenän alle alleviivauksin käsitellyn paperin ja tivasi selvitystä, miksi harrasteeseen oli myönnetty harkinnanvaraista tukea. Vaikea siinä on heti muistaa, mistä on kyse ja miten päätös on syntynyt. Vieläkin harmittaa, että oltiin niin jänishousuja ja muutettiin se päätös, vaikka sillä oli ihan pitävät perustelut, Soile Syrjäläinen puuskahtaa.

– Yleisellä mielipiteellä tai toimituksilla ei ole päätösvaltaa harkinnanvaraiseen toimeentulotukeen.

Työnantajan velvollisuuksista tukea työntekijöitä

Jatkuva selvitysten pyytäminen aiemmista vastauksista piittaamatta, ja haluamattakaan niitä ymmärtää alkaa jo lähestyä työpaikkakiusaamista, kun kyselyiden takana ovat kunnan luottamushenkilöt. Työnteko kärsii. Psykososiaalinen kuormitus on alkaa olla kestämätön.

– Vaikka juuri nyt on rauhallista, on koko ajan tunne, että selän takana tapahtuu jotakin, luonnehtii Tarja Lehto tilannetta.

Työntekijät kääntyivät huhtikuussa kaupunginhallituksen puoleen pyytäen sitä puuttumaan tilanteeseen. Kirjeessä vedotaan kaupungin strategiaan, jonka tavoitteena on sitouttaa eri alojen toimijat luottamushenkilöt mukaan lukien maahanmuuttotyöhön.

Työntekijät kokevat, että he tekevät maahanmuuttotyötä ilman ylemmän hallintokoneiston tukea ja joidenkin luottamushenkilöiden kiusaamisen kohteena.

– Huhut, juoruaminen, maineen mustamaalaaminen… ovat arkipäivää. Näyttää siltä, että työtämme vaikeutetaan tarkoitushakuisesti. Tilanne on aiheuttanut maahanmuuttoasioita hoitavien keskuudessa valtavaa henkistä kuormitusta, mainitaan kirjeessä.

Myös Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki on lähettänyt kuntapäättäjille kirjeen, jossa se toivoo kaupungin tukea työntekijöille ja toimenpiteitä häirinnän lopettamiseksi. Toistaiseksi kirjeisiin ei ole saatu vastausta.

– Kaupungin hallinnolle meitä ei ole, meitä ei huomata. Kukaan ei tule kysymään, miten me jaksamme, summaa Syrjäläinen.

Kummalliselta tuntuu sekin, että syyttämisen kynnys tuntuu olevan kovin korkealla, kun sosiaalijohtaja Soile Syrjäläinen vaatii oikeutta kunniaansa loukkaavana ja herjaavina pitäneissä tapauksissa.