Yle: Kurdinuoret kokevat Suomen kodikseen, vaikka kotimaa onkin toisaalla

Yle: Kurdinuoret kokevat Suomen kodikseen, vaikka kotimaa onkin toisaalla 22.8.2014

Aiheesta tehdyn väitöstutkimuksen mukaan kurdinuoret liittävät suomalaisuuteen tietynlaisen ulkonäön ja syntyperän.

Suomeen lapsena muuttaneet kurdinuoret eivät koe itseään täysin suomalaisiksi, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta. Kurdinuorten kokemuksista Turun yliopistossa väittelevän Mari Toivasen mukaan monet tutkimukseen haastatelluista nuorista kokevat, että suomalaisuuteen vaaditaan mm. syntyminen Suomen rajojen sisäpuolella. Lisäksi suomalaisuuteen kuuluisi myös tietty ulkonäkö.

– Monet haastattelemistani nuorista puhuvat nimenomaan fyysisistä piirteistä. Siitäkin huolimatta, että monet heistä puhuvat äidinkielenään suomea ja puhuvat sitä lisäksi täysin virheettömästi, sanoo Toivanen.

Koti Suomessa, silti kotimaa Kurdistanissa

Toivasen tutkimukseen osallistuneet nuoret kokevat itsensä vahvasti kurdeiksi. He ovat syntyneet Kurdistanin alueella ja monella asuu yhä sukulaisia siellä.

– Tästä huolimatta lähes kaikki kuitenkin kokevat kotinsa olevan Suomessa. Niitä nuoria, jotka aikovat lähteä Suomesta takaisin kotikonnuilleen, on todella vähän, sanoo Toivanen.

Toivasen tutkimuksen mukaan suuri osa kurdinuorista vaikuttaa vahvasti suomalaisessa kurdiyhteisössä. Myös poliittinen toiminta kiinnostaa monia.

Sohrabi: Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa tulee puolustaa

Seida Sohrabi tuli Suomeen kiintiöpakolaisena vuonna 1996. Hän ei ole ollut mukana Toivasen haastatteluryhmässä, mutta silti tunnistaa itsensä monista nuorten antamista vastauksista.

– Koen vahvasti olevani paitsi kurdi, myös suomalainen. Ehkä vielä suomalaisuuttakin enemmän vaasalainen, naurahtaa Sohrabi.

Sohrabi kertoo, että hän kokee mielenkiintoisena sen, miten eri kulttuureista voi poimia itselleen erilaisia arvoja ja jättää pois toisia.

– Suomalaisuudessa arvostan esimerkiksi sitä, miten tasa-arvo naisen ja miehen välillä toteutuu, toteaa Sohrabi.

Kurdilaisuudessa hän taas arvostaa välittömyyttä, suomalaisuutta avoimempaa keskustelua ja kommunikaatiota.

24-vuotias Seida Sohrabi aikoo opintojensa jälkeen olla aktiivinen paitsi kurdiyhteisössä, myös politiikassa.

– Jos joku asia on puolustamisen arvoinen, on se tämä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Sen puolta kannattaa tosissaan pitää ja olla siitä ylpeä, sanoo Sohrabi.

Mistä on kyse?
- FM Mari Toivosen väitöskirja kurdinuorten suomalaisuuskokemuksista tarkastetaan Turun yliopistossa perjantaina 22. elokuuta 2014
- Monet kurdinuorista kokevat Suomen kodikseen, mutta eivät koe mahtuvansa suomalaisuuden muottiin
- Iranista, Irakista ja Turkista lähtöisin oleva kurdikielinen väestönosa muodostaa kuudenneksi suurimman vieraskielisen ryhmän Suomessa
- Toivasen väitöstutkimus keskittyy tarkastelemaan sitä, miten Suomessa kasvaneet kurditaustaiset nuoret ymmärtävät kuulumisensa, ja miten kodin merkitys jäsentyy heidän käsityksissään