Yle: Suomeen muuttanut Anton: "Kun tulin Suomeen, en ajatellut saanko ystäviä"

Yle: Suomeen muuttanut Anton: "Kun tulin Suomeen, en ajatellut saanko ystäviä" 28.8.2014
Yle: Yhteishaku karsii armotta, jos suomen kielen taitoa puuttuu


Virolainen Anton Gornev muutti Suomeen kolme vuotta sitten. Tuolloin Gornev ei puhunut sanaakaan suomea. Ensimmäinen tavoite oli kielen oppiminen, sitten vasta ystävät.

Kun 16-vuotias Anton Gornev muutti Virosta Suomeen kolme vuotta sitten, ei hän puhunut sanaakaan suomea. Opettajien kanssa keskustelu käytiin englanniksi.

– Kun tulin Suomeen, en ajatellut saanko ystäviä. Minulle tärkeä asia oli se, että opin suomen kieltä ja saan sitten ystäviä, Gornev kertoo.

Suomalaisten ystävien saaminen ei aluksi kuitenkaan ollut helppoa.

– Tämä ei ollut niin helppoa kuin ajattelin. Oli tosi vaikea, koska suomalaiset puhuvat kaikkea, mutta eivät puhu ulkomaalaisten kanssa. Ajattelevat varmasti, että osaisin suomea.

Nyttemmin Gornev on saanut myös suomenkielisiä ystäviä.

Sammonlahden koulussa Lappeenrannassa Gornev osallistui ensimmäisenä vuonna perusopetukseen valmistavaan opetukseen. Suomen kielen opetusta pienemmässä ryhmässä oli ensimmäisen vuoden aikana enemmän.

Nyt Gornev on aloittanut yhdeksännen luokan. Peruskoulun jälkeen Gornev tähtää ammattiopistoon automekaanikoksi, myöhemmin myös ammattikorkeakouluun.

– Nyt kaikki menee hyvin. Myös numerot menevät hyvin. Ymmärrän paljon enemmän kaikkea. Tosi hyvä fiilis!

Opetushallitus: Suomessa maahanmuuttajien perusopetus toimii

Maahanmuuttajien perusopetus toimii Suomessa pääosin hyvin. Opetushallituksen mukaan maahanmuuttajien eriytymistä tapahtuu vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin ja Suomen maahanmuuttajaoppilaat pärjäävät perusopetuksessa paremmin kuin esimerkiksi maahanmuuttajat muissa Pohjoismaissa. Alueellista ja koulukohtaista vaihtelua maahanmuuttajien opetuksen järjestämisessä kuitenkin on.

Opetushallituksen mukaan yksi syy onnistuneeseen maahanmuuttajien opetukseen voi olla se, ettei opetuksessa kiinnitetä pelkästään huomiota valtakielen oppimiseen, vaan myös omaan kieleen, kulttuuriin ja uskontoon.

– Suomessa ajatellaan, että koulun tehtävä ei ole saada lasta unohtamaan mitä hän jo osaa. Oma kieli on suomen kielen ohella kaiken oppimisen perusta, sanoo opetusneuvos Leena Nissilä Opetushallituksesta.

Maahanmuuttajat ovat kuitenkin edelleen epätasa-arvoisessa asemassa kantaväestöön, jos vertaillaan oppimistuloksia. Uuden kielen syvällinen oppiminen vie noin 5 - 7 vuotta.

– Tuoreimmat Pisa-tulokset osoittavat sen, että maahanmuuttajat saavat parempia oppimistuloksia kuin muissa Pohjoismaissa. Erot kantaväestöön ovat kuitenkin suuret, mikä osittain johtuu siitä, että kantaväestön taso on Suomessa kova, sanoo Nissilä.

Nissilän mukaan huolestuttavaa on se, etteivät matematiikan tulokset ole parantuneet maahanmuuttajien osalta juurikaan edes toisessa sukupolvessa. Nissilän mukaan se on viesti siitä, ettei ennen kouluikää kieltä ole opittu riittävästi. Nissilän mukaan Suomessa painetta olisikin kehittää maahanmuuttajien varhaiskasvatusta ja esiopetusta. Kielenoppimisen herkkyysvaihe on kuitenkin lapsuudessa, mitä tulisi hyödyntää nykyistä enemmän.

_____________________________

Yle: Yhteishaku karsii armotta, jos suomen kielen taitoa puuttuu 28.8.2014

Heikko suomen kielen osaaminen voi sulkea ammattikoulun ja lukion ovet maahanmuuttajanuorelta. Toiselle asteelle valmistava opetus helpottaa useimpien taivalta.

Maahanmuuttajien puutteelliset suomen kielen taidot voivat haitata suuresti siirtymistä peruskoulusta toiselle asteelle.

– Valmistavaan opetukseen meille tulevien suomen kielen taidossa on todella suuria eroja, sanoo maahanmuuttajien valmistavan koulutuksen vetäjä, suomen kielen opettaja Hanna Paukkonen Ammattiopisto Sammosta.

Ammattiopisto Sampo on järjestänyt Etelä-Karjalassa maahanmuuttajille ammattiopintoihin valmistavaa koulutusta noin 15 vuotta. Vuoden kestävästä valmennusjaksosta lähes puolet käytetään suomen kielen opiskeluun. Valmennuksen jälkeen opiskelupaikkaa pitää hakea normaalissa yhteishaussa.

Monille opiskelupaikka avautuu, mutta ei kaikille.

– Esimerkiksi viime vuonna lähes kaikki valmennukseen osallistuneet saivat opiskelupaikan yhteishaussa. Viime vuosina keskimäärin noin 20 prosenttia valmennukseen osallistuneista on jäänyt jää vaille opiskelupaikkaa, Hanna Paukkonen Ammattiopisto Sammosta arvioi.

Yleensä opiskelupaikan saaminen on tyssännyt vajavaiseen suomen kielen taitoon.

– Mutta kyllä näillä ihmisillä on yleensä muitakin ongelmia, etenkin sopeutumisvaikeuksia suomalaiseen koulutusjärjestelmään, Paukkonen lisää.

Myös lukioihin valmentavaa koulutusta

Tästä syksystä alkaen Suomessa on ollut mahdollista järjestää valmentavaa koulutusta myös lukioihin pyrkiville.

– Tätä on pidetty tärkeänä sen vuoksi, että lukioissa maahanmuuttajaopiskelijoiden osuus on pienempi kuin ammatillisessa koulutuksessa, sanoo yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Opetushallituksesta.

Maahanmuuttajan suomen kielen taitoon toiselle asteelle tullessa vaikuttaa paljon se, missä iässä hän on aloittanut suomalaisessa peruskoulussa.

– Kielen oppiminen vie viidestä seitsemään vuotta. Hankalimmassa asemassa ovat ne, jotka tulevat suomalaiseen peruskouluun vasta yläkouluiässä. Hei eivät yksinkertaisesti ehdi peruskoulussa hankkia riittävää suomen kielen taitoa, Vaikka saisivatkin laadukasta opetusta ja esimerkiksi riittävästi tukiopetusta, Nissilä sanoo.

– Kansainvälisten tutkimusten mukaan omakielinen tuki parantaa oppimistuloksia maahanmuuton alkuvaiheessa. Suomen kielen oppimista omakielinen tuki ei kuitenkaan viivästytä, hän vakuuttaa.

Suomen kielen puutteita on peruskoulun jälkeen, ennen toiselle asteelle siirtymistä mahdollista täydentää esimerkiksi vapaan sivistystyön piirissä, vaikkapa kansanopistossa tai kansalaisopistossa.

– Kansainvälisten tutkimusten mukaan Lisäaika ratkaisee yleensä ongelman, ja opiskelupaikka toisella asteella avautuu, Leena Nissilä luonnehtii.

"Kymppiluokka" auttaa

Myös ylimääräinen "kymppiluokka" antaa peruskoulussa lisää aikaa suomen kielen taidon omaksumiseen.

Venäjän kieleen ja venäläiseen kulttuuriin erikoistuneessa Itä-Suomen koulussa oppilas voi jatkaa lisävuoden yksilöllisen opetusohjelman perusteella.

– Suomessa syntyneet maahanmuuttajaperheen lapset pystyvät useimmiten kolmannen luokan jälkeen siirtymään suomi äidinkielenä -opetusryhmään. Sen sijaan myöhemmin suomalaisen koulun aloittavista kaksi kolmasosaa suorittaa koko peruskoulun suomi toisena kielenä -ryhmässä. Jotkut heistä käyvät vielä ylimääräisen "kymppiluokan" saavuttaakseen paremman suomen kielen taidon, sanoo rehtori Petri Kyyrä.

Kyyrän mielestä myös koululaisen oma ja hänen perheensä motivaatio oppia suomen kieltä vaikuttavat kielitaidon kertymiseen.

– On hyväksi, jos kaveripiirissä puhutaan suomea.