HS: Tuplasti töissä

Helsingin Sanomat: Tuplasti töissä 3.8.2014

Kun ghanalainen Bright Korsah, 31, muutti Suomeen huhtikuussa 2011, hän oli yhdeksän kuukautta Suomen Raamattuopiston kurssilla opiskelemassa suomea ja Suomesta. Kurssin jälkeen hän kuuli, että koulun keittiöön haettiin keittiöapulaista.

"Olin niin onnellinen, kun opettaja suositteli minua ja sain työpaikan. Päätyöni on tiskaaminen, ja joskus autan kokkeja leikkaamaan vihanneksia. Pidän työstäni kovasti."

Korsah tarvitsi osa-aikaisen keittiöpestin oheen myös toisen työn. Hän haki ainoastaan siivoojaksi, tiskaajaksi ja lehdenjakajaksi, koska maahanmuuttajaystävät olivat kertoneet, että muualle on turha hakea ilman suomen kielen taitoa.

"Istuin kotona, täytin yli sata hakemusta ja sain kaksi kutsua työhaastatteluun. Olin todella pettynyt. Odotin, että työnantajat olisivat soittaneet."

Kotimaassaan Korsah opiskeli yliopistolla datanomiksi ja työskenteli seitsemän vuotta laboranttina olutfirmassa.

"Minulla oli perheongelmia, ja päätin muuttaa yksin ulkomaille. Valitsin Suomen, koska täällä opiskelu on ilmaista. Tiesin, että minun on tehtävä töitä opiskelujen ohella", Korsah kertoo.

Kaksi vuotta sitten Korsah sai töitä sanomalehden jakajana Itellasta. Nyt hän työskentelee viikossa siellä noin 24 tuntia ja keittiöapulaisena noin 30 tuntia.

"Herään yhdeltä yöllä ja haenlehdet. Lopetan kuudelta aamulla ja menen kotiin nukkumaan. Raamattuopistolle lähden puoli kahdeksitoista. Rakastan työtäni, vaikka vapaa-aikaa on vähän. Olen onnellinen Suomessa. "

Pääkaupunkiseudulla on noin 1 200 sanomalehden varhaisjakajaa, ja heistä yli puolet on maahanmuuttajia. Enemmistö tulee isoista Afrikan valtioista.

"Muutos on tapahtunut pikkuhiljaa viimeisten viiden vuoden aikana. Nyt sanomalehdet jäisivät jakamatta ilman maahanmuuttajia", sanoo Itella Posti Oy:n varhaisjakelun palveluesimies Antti Hirvelä.

Varhaisjakeluun tulee vuodessa satoja työhakemuksia. Pääsyvaatimuksia ovat reipas asenne, hyvä kunto ja englannin kielen taito.

Maahanmuuttajan perehdyttämiseen käytetään aikaa, koska työkulttuuri ja kulttuuritausta ovat erilaisia.

"Suurimmalla osalla on halu tehdä työnsä hyvin", Hirvelä painottaa.

Bright Korsah ansaitsee häneltä vain kehuja.

"Hän on oikein kohtelias, miellyttävä ja tekee työnsä hyvin. Suosittelen häntä mieluusti myös muihin työtehtäviin."

Korsah aikoo vielä jatkaa datanomin opintojaan tai opiskella automekaanikoksi. Hän pääsi viime vuoden yhteishaussa kolmeen opiskelupaikkaan, mutta ei ottanut paikkoja vastaan, koska olisi menettänyt työlupansa.

"Olen läpäissyt kielitestin, joten voin hakea suomenkielisiin koulutusohjelmiin. Nyt aion tehdä töitä, jotta minulla on tulevaisuudessa varaa opiskella."

Lisäksi Korsah on perustanut oman siivousalan firman.

"Kun mahdollista, aion palkata töihin myös maahanmuuttajia."

Fakta
Vieraskielisiä on 5,4 prosenttia

- Vieraskielisten työttömyysaste on hieman yli kaksi kertaa suurempi kantaväestöön verrattuna, mutta työttömyyserot ovat kaventuneet 2000-luvulla.
- Maahan muuttaneet työllistyvät muita useammin koulutustaan vastaamattomiin töihin.
Lähteet: Tilastokeskuksen työllisyystilasto, Tilastokeskuksen teettämä Working Papers -raportti 2/2014