MTV3: Selvitys: Maahanmuuttajanuoret matematiikassa jopa kaksi vuotta jäljessä

MTV3/STT: Selvitys: Maahanmuuttajanuoret matematiikassa jopa kaksi vuotta jäljessä 8.8.2014
Jyväskylän yliopiston tiedote: Maahanmuuttajataustaisten nuorten matematiikkaosaaminen selkeästi muita oppilaita heikompaa
Avaimet osaamiseen ja tulevaisuuteen. Selvitys maahanmuuttajataustaisten nuorten osaamisesta ja siihen liittyvistä taustatekijöistä PISA 2012 (pdf)

Maahanmuuttajataustaisten nuorten oppimistulokset ovat muihin oppilaisiin verrattuna Suomessa huolestuttavia.

Erityisesti menestyminen matematiikassa on muita oppilaita heikompaa, kertoo Jyväskylän yliopiston ja opetusministeriön selvitys.

Selvityksen mukaan ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuoret ovat matematiikassa noin kaksi kouluvuotta ja toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset nuoret vajaat kaksi vuotta muita oppilaita jäljessä.

Tutkija Heidi Harju-Luukkaisen mukaan erityisen huolestuttavaa on, että noin puolet ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuorista ei saavuta matematiikan osaamisen vähimmäistasoa.

Harju-Luukkaisen mukaan oppimistulokset ovat yhteydessä oppilaan tuleviin mahdollisuuksiin toisen asteen opinnoissa ja työelämässä.

____________________________________


Jyväskylän yliopiston tiedote: Maahanmuuttajataustaisten nuorten matematiikkaosaaminen selkeästi muita oppilaita heikompaa

Suuri osa ei saavuta edes osaamisen vähimmäistasoa

Maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana runsaasti. Heidän oppimistuloksistaan on tähän asti ollut kuitenkin saatavilla varsin niukasti tietoa. Nyt Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos on yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa selvittänyt, millaisiin oppimistuloksiin 15-vuotiaat maahanmuuttajataustaiset nuoret Suomessa ylsivät PISA 2012 -tutkimuksessa.

Tulosten perusteella maahanmuuttajataustaisten nuorten oppimistulokset verrattuna muihin oppilaisiin Suomessa ovat huolestuttavia. Heidän menestymisensä matematiikassa oli selkeästi muita oppilaita heikompaa. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset nuoret olivat noin kaksi kouluvuotta ja toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset nuoret vajaat kaksi kouluvuotta muita oppilaita jäljessä.

– Erityisen huolestuttavaa oli, että suuri osa eli noin puolet ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista nuorista ei saavuttanut matematiikan osaamisen vähimmäistasoa, tutkimuksesta vastaava tutkija Heidi Harju-Luukkainen Koulutuksen tutkimuslaitoksesta toteaa.

Tulos oli samansuuntainen myös luonnontieteiden osaamisessa, lukutaidossa ja ongelmanratkaisutaidossa. Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisten nuorten tulokset olivat jonkin verran paremmat kuin ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisten oppilaiden. Muita huolestuttavia tuloksia maahanmuuttajataustaisten nuorten osalta olivat muuta väestöä yleisempi koulusta myöhästely ja poissaolot.

Lisää tukea kielitaidon kehittämiseen

Parhaiten matematiikassa menestyivät sellaiset maahanmuuttajataustaiset oppilaat, jotka olivat lähtöisin lähialueilta tai olivat joko syntyneet Suomessa tai saapuneet Suomeen ennen kouluikää. Maahanmuuttajataustaiset nuoret saavuttavat likimain saman osaamistason matematiikassa kaikissa Pohjoismaissa.

Suomessa kaikkien oppilasryhmien matematiikan osaamistasoa selittivät matematiikan minäkäsitys, matematiikan suoritusluottamus ja matematiikka-ahdistuneisuus. Maahanmuuttajien joukossa näillä tekijöillä ei kuitenkaan ollut niin suurta merkitystä kuin muilla oppilailla. Näyttäisi siis siltä, että maahanmuuttajataustaisten nuorten osaamisen taustalla on muuta väestöä enemmän tekijöitä, jotka eivät ole tiedossa tai joita ei ole mitattu PISA-tutkimuksessa.

Yksi tällainen tekijä Harju-Luukkaisen mukaan on epäilemättä se, kuinka hyvin nuori taitaa koulun opetuskielen. Keskeiseksi kysymykseksi nouseekin maahanmuuttajataustaisten nuorten oman äidinkielen ja koulun opetuskielen taidon tukeminen koulussa, sillä ne ovat heidän oppimisensa perusta. Saavatko nuoret riittävästi tukea kielitaitonsa kehittämiseen ja riittävät edellytykset selviytyä myös toisen asteen koulutuksessa? Muuttuneessa yhteiskunnassa opettajat tarvitsevat täydennyskoulutusta monikulttuurisessa koulutuksessa ja viestinnässä sekä kaksi- ja monikielisyyteen ja maahanmuuttajataustaisten nuorten tukemiseen liittyvissä asioissa.

Tuloksissa oli myös myönteisiä seikkoja. Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla oli muita vähemmän matematiikka-ahdistusta ja vahvempi motivaatio kuin muilla oppilailla. Lisäksi he kokivat opettajien ja oppilaiden väliset suhteet muita oppilaita positiivisempina, heidän asennoitumisensa koulua kohtaan oli muita myönteisempi sekä kouluun kuulumisen tunteensa vahvempi kuin muilla.

Sujuva koulunkäynti avain menestyksekkääseen tulevaisuuteen

Kun maahanmuuttajataustaiset nuoret päättävät peruskoulun, heillä on PISA 2012 -tutkimustulosten perusteella muita heikommat valmiudet toimia yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä.

– Oppimistulokset ovat yhteydessä oppilaan tuleviin mahdollisuuksiin. On siis merkityksellistä, kuinka oppilas pärjää koulussa ja millaisin valmiuksin hän lähtee sieltä toisen asteen opintoihin tai työelämään. Varhaiskasvatus, peruskoulu ja toisen asteen koulutus muodostavat jatkumon, jossa jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus saavuttaa omien kykyjensä mukainen osaamisen taso, Harju-Luukkainen kiteyttää.

PISA 2012 on järjestyksessään viides tutkimus OECD:n PISA -arviointiohjelmassa. Tutkimuksessa selvitetään, miten 15-vuotiaat nuoret osaavat etsiä, soveltaa ja tuottaa tietoa erilaisten ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi.

Lisätiedot:
- Heidi Harju-Luukkainen, Koulutuksen tutkimuslaitos ja Helsingin yliopisto, 040 847 7225, heidi.harju-luukkainen@jyu.fi
- Yliopistotutkija Jouni Vettenranta, Koulutuksen tutkimuslaitos, 040 805 4285, jouni.vettenranta@jyu.fi
- PISA-tutkimuksen verkkosivut: http://ktl.jyu.fi/pisa

Avaimet osaamiseen ja tulevaisuuteen. Selvitys maahanmuuttajataustaisten nuorten osaamisesta ja siihen liittyvistä taustatekijöistä PISA 2012 -tutkimuksessa. Heidi Harju-Luukkainen, Kari Nissinen, Sari Sulkunen, Minna Suni, Jouni Vettenranta. Koulutuksen tutkimuslaitos 2014. 111 sivua.

Julkaisu on saatavilla verkosta osoitteesta https://ktl.jyu.fi/julkaisut/julkaisuluettelo/julkaisut/2014/d110