Suomenmaa: KOL-pomo Hakala: Ulkomaalaisten lukukausimaksuilla ei tienaa

Suomenmaa: KOL-pomo Hakala: Ulkomaalaisten lukukausimaksuilla ei tienaa 13.8.2014

Lapin yliopiston käytävillä ei pahemmin kansainvälisiä kasvoja tule vastaan, jos lukukausimaksut otetaan käyttöön, Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Jirka Hakala naurahtaa.

Ulkomaalaisten lukukausimaksut ovat olleet politiikassa kuuma peruna jo jonkin aikaa.

Maksut koskisivat kaavailujen mukaan ETA-maiden ulkopuolisia opiskelijoita.

Ilmaisesta koulutuksesta saisivat siis nauttia uudistuksen myötä vain Euroopan unionin sekä Islannin, Norjan ja Liechtensteinin kansalaiset.

HAKALA vastustaa lukukausimaksuja järkkymättä ja lähestyy asiaa käytännön kautta.

– Saamme nykyään korkeakouluihin runsaasti kansainvälistä porukkaa ja jopa puolet maisterivaiheen opiskelijoista jää Suomeen töihin.

Useampikin jäisi, jos töitä riittäisi.

KESKUSTAOPISKELIJOITA ensi syksynä kaksi kautta luotsannut Hakala ymmärtää, että talousvaikeuksien kasaantuessa ulkomaalaisten kouluttaminen tuntuu houkuttelevalta säästökohteelta.

”Minun verorahoillani ei pidä kustantaa ulkomaalaisten opintoja” on asenne, johon keskustelija törmää usein.

– Väännössä lukukausimaksuista yhteiskunnan kokonaisetu on päässyt unohtumaan, Hakala harmittelee.

Lyhyellä aikavälillä yliopisto voisi tienata maksuilla jonkin verran rahaa.

Hakala kuitenkin tähdentää, että valtion kassaa lihottavat ulkomaalaisten työntekijöiden maksamat verot ovat kansantaloudelle merkittävämmät.

MAKSUTTOMUUS on Hakalan mukaan ehdoton kilpailuvaltti.

Hän muistuttaa, että Saksassa valtion yliopistot perivät maksuja yhä harvemmin, sillä kilpailu huippuosaajista on kovaa.

– Maksut Suomessa olisivat vain kapuloita kansantalouden rattaisiin, sillä mekin tarvitsemme näitä ammattilaisia, hän tähdentää.

TULOKSET korkeakoulujen lukukausimaksukokeiluista Suomessa ovat olleet laihoja.

Näyttää siltä, että maksullisuus vähentää ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää.

– On harhaluulo, että täkäläinen korkeakoulutus olisi uskomattoman hyvää ja kansainvälisesti tunnettua, Hakala tylyttää.

Yliopistomme eivät tosiaan yllä kansainvälisessä vertailuissa kovin korkealle.

Meillä päin on taipumus yliarvioida oppilaitostemme vetovoima, Hakala pohtii.

HALLINTOTIETEITÄ Lapin yliopistossa lukeva Hakala kehottaa miettimään Suomen huoltosuhdetta.

– Ruokittavien suiden ja työtä tekevien käsiparien välillä vallitsee epäsuhta 20 vuoden kuluttua, hän varoittaa.

Hakala peräänkuuluttaa osaavan työvoiman ja kansainvälistymisen tarvetta, jotta Pohjolassa pärjättäisi jatkossakin.

– Veronmaksajalle on mahtava juttu, jos ulkomaalainen opiskelee meillä pari vuotta ja siirtyy työelämään maksamaan veroja.

KORKEAKOULUT odottelevat nyt opetus- ja kulttuuriministeriöltä päätöstä, onko niiden jatkossa mahdollista periä maksuja ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta.

Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) pyrkii osaltaan tekemään päätöksen lähiaikoina.

Suurin osa poliittisista opiskelijajärjestöistä ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ovat vastustaneet maksuja kiihkeästi.

TURUSSA kokoontunut keskustan puoluekokous väänsi kättä ulkomaalaisten lukukausimaksuista.

Nuori polvi Hakalan ja Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksessa istuvan keskustalaisen Hilkka Kempin johdolla jäi kamppailussa alakynteen.

He vastustivat maksuja vedoten muun muassa kokeilujen huonoihin tuloksiin ja keskustan luonteeseen sivistyspuolueena.

Lopulta kokousväki otti kannan, jonka mukaan korkeakoulu saa periä maksuja, jos se on kansantalouden kannalta järkevää.

HAKALAA kismittää, että jauhaminen lukukausimaksuista on peittänyt muita tärkeitä kysymyksiä alleen.

Se on nimittäin tukahduttanut keskustelun tärkeästä koulutusviennistä.

– Lukukausimaksut ovat pikkujuttu. Isoista rahoista puhutaan, kun viedään koulutusta ulkomaille, hän visioi.

HAKALA näkee, että erityisesti oppimis- ja opetustapojen viennissä suomalaisilla olisi annettavaa.

Esimerkiksi Jyväskylän yliopisto on ennakkoluulottomasti vienyt Lähi-itään opettajakoulutusta ja tehnyt sillä hyvän tilin.

– Unohdetaan lukukausimaksujen vatvominen ja keskitytään koulutusviennin edistämiseen, Hakala kehottaa.