Yle: Esko Valtaoja: Some kaipaa keskustelua virtuaalisen nahistelun sijaan

Yle: Esko Valtaoja: Some kaipaa keskustelua virtuaalisen nahistelun sijaan 5.8.2014

Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja pitää internetin keskustelupaikkoja kaatopaikkana, mutta on tyytyväinen netin rooliin tuntemusten varaventtiilinä.

Rasismin ja muun syrjinnän esiintyminen sosiaalisissa medioissa on puhuttanut ihmisiä viime aikoina. Varsinkin suomalaisen rap-artisti Mustan Barbaarin viime aikoina saama rasistinen ryöpytys mikroblogipalvelu Twitterissä on nostattu ihmisten karvat pystyyn.

Aikojen saatossa rasismin esiintyminen sosiaalisissa medioissa ja internetin keskustelupalstoilla on muuttunut entistä julkisemmaksi. Ihmiset levittävät rasistisia lausuntoja jopa omalla nimellään ja tunnistettavalla kuvalla.

Turun yliopistossa toimivan Esko Valtaojan mukaan on kuitenkin hyvä muistaa, että internetissä käytävä keskustelu muodostaa vain pienen osan Suomessa käytävästä julkisesta keskustelusta.

– Se on sitä pohjamutaa. Se on ehkä uusi ilmiö, että kommentteja jätetään enemmän ja enemmän omalla nimellä. Pitkäänhän nämä keskustelupalstat ja muut vastaavat ovat olleet nimenomaan anonyymejä, eli se on ollut vähän vastaavanlaista kuin juoruilu kylän kaivolla tai kapakan takapöydässä kaljatuopin ääressä.

Valtaojan mukaan internetissä käytävän keskustelun pohjalta ei kannata vetää johtopäätöksiä siitä, mikä on suomalaisen keskustelun taso.

– Minulla on ollut tapana sanoa, etten usko, että kukaan järkevä ihminen esimerkiksi internetin keskustelupalstoilla aikaansa viettää. Ne eivät ole sen arvoisia.

Internetin myötä esille ja julkisuuteen pääseminen on helpottunut merkittävästi. Ajat ovat muuttuneet rajusti parin kymmenen vuoden takaisesta.

– Ei silloin ollut tällaista mediaa porukalle, joka on jyrkästi eri mieltä siitä, mikä on sopivaa tai poliittisesti korrektia. Lehdet eivät julkaisseet sellaisia mielipidekirjoituksia, ei ollut sellaisia radio-ohjelmia eikä muutakaan. Netti on antanut tällaisen varaventtiilin, jollaista ei aiemmin ole ollut.

Valtaoja näkee internetissä positiivisiakin piirteitä.

– Sen kautta saa joskus sellaisiakin tärkeitä ääniä julkisuuteen, jotka tukahdutetaan erityisesti sellaisissa maissa, joissa ei ole sanan vapautta.

Ennakkoluulot ovat inhimillisiä

Valtaoja mieltää rasismin ja erilaiset ennakkoluulot inhimillisiksi.

– Tarkoittaen sitä, että sitä serkumme eläimetkin harrastavat. Simpanssit tappavat toisen lauman simpansseja ei mitään muusta syystä kuin siitä, että ne kuuluvat toiseen laumaan. Meillä on evoluution rakentama normaali perusreaktio, että me kavahdetaan kaikkea erilaista ja epäillään, ollaan vihaisia ja aggressiivisia.

Uskoa parempaan Valtaojalta kuitenkin löytyy, mutta asiat etenevät hitaasti.
– Me ollaan sosiaalisia pienlaumaeläimiä ja meidän pienen lauman ulkopuolelta tulevat asiat ovat pahasta, vaarallista ja väärin. Meissä on sisällä oman lauman hengissä pitäminen, mikä on pitänyt meidät hengissä, mutta koko historian ajan lauman käsite on laajentunut. Enää naapuriporukat eivät tappele keskenään ja vähitellen ollaan pääsemässä siihen tilanteeseen, että kaikki maailman ihmiset eroavaisuuksistaan huolimattaa kuuluvat samaan laumaan. Tässä tilanteessa ei vielä kuitenkaan olla, kuten tästä kiehunnasta nyt näkee.

Internetissä ja muissakin kanavissa esiin nousevat kommentit helpottavat Valtaojan mukaan kuitenkin näkemään kokonaiskuvan ihmisten ajatuksista.

– Jos me tuudittaudumme siihen uskoon, että kaikki meistä ajattelevat fiksusti ja sivistyneesti, niin silloin meiltä jää kokonaan se todellisuuden toinen puoli, se äärilaita kokonaan huomioimatta. Siinä mielessä on hyvä, että me todella nähdään ja tiedetään, että tällaistakin ajattelua on. Jopa niin vahvasti, että joku on valmis sen omalla nimellään kertomaan. Tällaisen pohjalta me voidaan yrittää tehdä jotakin, koettaa saada ihmisiä ajattelemaan, Esko Valtaoja korostaa.

Järkeä levitykseen

Avaruustähtitieteen profesori ei itse ole kohdannut rasismia juuri muualla kuin netissä. Suomessa esiintyvää rasismia hän pitää verrattain pienenä ongelmana.

– Jos esimerkiksi vertaamme monien ihailemiin Yhdysvaltoihin, niin vaikka siellä musta presidentti onkin, niin edelleen ollaan aika kaukana tasa-arvosta, jos ymmärretään rasismi laajemmin, ettei se ole ainoastaan ihon väristä tai kansalaisuudesta kiinni. Toinen esimerkki on demokratian ja kansanvallan edelläkävijä pidetty Iso-Britannia, joka on siinä määrin rasistinen luokkayhteiskunta, että sitä tuskin tavallinen suomalainen ymmärtääkään.
Suomessa suvaitsevaisuudesta on puhuttu pitkään. Esko Valtaoja kokee, että suvaitsevaisuuden lisäksi olisi hyvä puhua järjestä. Hänen ohjeensa järjen levittämiseen ympäristössään ovat yksinkertaiset.

– Niin kuin kaikessa muussakin keskustelussa, koetettaisiin kuunnella, mitä toinen sanoo, kuulostipa se miten älyttömältä tai vastenmieliseltä tahansa. Sitten mietittäisiin, miksi hän sanoo noin, mitä hän ajattelee, mikä hänen mielipiteessään ja mikä hänen ajattelussaan on minun mielestäni väärin. Ilman että mentäisiin esimerkiksi internetissä virtuaaliseen nyrkkitappeluun, koetettaisiin tuoda järkiargumentteja esiin.

Mistä on kyse?
- Rap-artisti Musta Barbaari sai Qstock-festivaalien jälkeen rajun rasistisia kommentaja Twitterissä.
- Professori, tietokirjailija Esko Valtaoja ei usko, että rasismi on merkittävä ongelma Suomessa.
- Internetin keskustelupalastat ovat Valtaojan mielestä varaventtiileitä, missä ihmiset muun muassa purkavat pelkojaan.
- Valtaoja toivoo, että ihmiset pyrkisivät sosiaalisessa medissa järkevään keskusteluun virtuaalisen nahistelun sijaan.