Kaleva, pääkirjoitus: Muslimien omat kriittiset äänenpainot tervetulleita 27.8.2014
Totuudenpuhujista ei pidetä, ei varsinkaan sellaisista, jotka kommentoivat omaa viiteryhmäänsä. Länsimaissa on viime vuosina törmätty ilmiöön, jossa islamia arvostelevat saavat vastaansa islamistiyhteisön raivon.
Viimeksi palestiinalaistaustainen tanskalaisrunoilija Yahya Hassan on saanut tappouhkauksia arvostellessaan islamia ja antaessaan synkän kuvan muslimi- ja arabimaahanmuuttajista. On vaikea noudattaa runoilijan toivetta siitä, että hänen tuotantoonsa suhtauduttaisiin taideteoksena. Taide ottaa aina kantaa aikaan ja ilmiöihin.
Huolestuttavaa on, että sananvapaus kuuluu vain osalle kansalaisia. Kriittisesti islamista puhuvat muslimitaustaiset poliitikot ja taiteilijat joutuvat herkästi uskonnollisen ajojahdin kohteeksi. Lisäksi poliittiset ääriliikkeet käyttävät heidän sanomisiaan hyväksi.
Islam-kriitikoiden joukkoon on liittynyt myös tanskalainen, libanonilaissyntyinen Ahmed Akkari. Akkari lietsoi muslimimaailman Tanskan vastaiseen boikottiin Muhammedin pilakuvien takia. Tänä päivänä hän katuu tekojaan ja analysoi, miten maltilliset perheet ajautuvat radikaalin islamin syliin.
Kymmenen vuotta siten myös somalitaustainen hollantilaispoliitikko Ayaan Hirsi Ali joutui vaikeuksiin arvostellessaan islamia ja sen naiskäsitystä. Intialaistaustaisen brittikirjailijan Salman Rushdien kuolemantuomio on edelleen voimassa.
Ongelma on moniulotteinen. Muslimiyhteisö kokee omien parista tulevan arvostelun uhkaksi, jos moskeijassa saarnataan samaan aikaan tiukkaa islamin tulkintaa. Länsimaisessa yhteisössä ei kuitenkaan ole muuta keinoa kuin avoin keskustelu. Muslimiyhteisön avautuminen ja kuvan monipuolistuminen ovat osa tätä prosessia.