Iltalehti: Ulkopuolelle jätetty nuori vaarassa radikalisoitua

Iltalehti: Ulkopuolelle jätetty nuori vaarassa radikalisoitua 15.8.2014

Nuorten ulkopuolisuuden tunne ja turhautuminen voivat pahimmassa tapauksessa johtaa radikalisoitumiseen, sanovat suomalaistutkijat. Viimeaikaisten ääri-ilmiöiden, kuten koulusurmien sekä suomalaisten maahanmuuttajataustaisten nuorten radikalisoitumisen taustalla on usein monia syitä: koulukiusaamista, työttömyyttä, turhautuneisuutta ja juurettomuuden tunnetta.

Koulusurmiin perehtyneen mediatutkijan Johanna Sumialan mukaan kyse on laajemmasta yhteiskunnallisesta ilmiöstä.

- Kyse ei ole erityisesti nuorten vihasta, vaan koko yhteiskunnan vihasta ja uhantunteesta. Usein se purkautuu vihapuheena mediassa ja somessa, sanoo Sumiala Helsingin yliopistosta.

Koulusurmat ovat vain jäävuoren huippu, sillä useimmiten turhautuneisuus tulee esille pienempinä vihanpurkauksina. Syrjäytyneitä nuoria ja koulumaailmaa tutkinut sosiologi Tarja Tolonen Helsingin yliopistosta sanoo, että nuoren vihaisuus näkyy yleensä toisten kiusaamisena, jos näkyy lainkaan. Vihaa yleisempää on kuitenkin eristäytyminen ja alakulo, kun nuori ei pärjää koulussa tai ei saa kavereita.

- Suuri osa syrjäytyneistä nuorista ennemminkin passivoituu. Uusi ilmiö on, että nuori on vain tietokoneellaan eikä tule enää huoneestaan ulos, sanoo Tolonen.

- Vain pieni osa on hyvin vihaisia kaikille. Yleensä he ovat itse kärsineet kouluyhteisössä.

Netti pakopaikkana

Sumialan mukaan tykkäyksiin ja klikkauksiin perustuva huomiotalous on osasyy nuorten pahoinvointiin. Yhteiskunnassa kilpaillaan jatkuvasti huomiosta ja näkyvyydestä. Kaikki eivät pärjää siinä pelissä.

Netti voi olla pahoinvoivan nuoren pakopaikka, jossa löytää kaltaisiaan ihmisiä. Joskus viha voi kasvaa niin suureksi, että halutaan satuttaa toisia.

- Netissä saa vihalleen ja turhautumiselleen vahvistusta, sanoo Sumiala.

Sumiala ei kuitenkaan halua syyttää nettiä tai sosiaalista mediaa nuorten pahoinvoinnista. Hän kehottaa vanhempia ennemminkin olemaan kiinnostuneita, mitä nuoren verkkomaailmassa ja muutenkin elämässä tapahtuu.

- Ihminen, joka kokee olevansa rakastettu ja hyväksytty, ei tee sellaisia tekoja, hän sanoo.

Samalla tavalla pitäisi pitää huolta myös maahanmuuttajataustaisista nuorista, etteivät he radikalisoituisi, sanoo Tolonen.

- Herkempää työtä maahanmuuttajien, varsinkin poikien kanssa.