Yle: Poliisi: Helsingissä ei ole katujengiä, eikä rikosaallon taustalla ole yksittäinen jengi

Yle: Poliisi: Helsingissä ei ole katujengiä, eikä rikosaallon taustalla ole yksittäinen jengi 10.10.2014
MTV3: Ex-jengiläinen: Rehtori ei pitänyt naamastani - ajauduin Steissin jengiin
Aamulehti/STT: Poliisi: Väkivaltainen nuorisoporukka löyhästi organisoitu, ei voi puhua jengiytymisestä

Nuorisoporukoiden väkivalta ei ole poikkeuksellista. Alle 21-vuotiaat tekevät jopa neljäsosan kaikista väkivallanteoista Suomessa.

Mediassa on viime päivinä kerrottu, että Helsingissä toimii yli 50 nuoren porukka, joka pahoinpitelee ja ryöstää toisia nuoria. Poliisi ottanut 20 nuorta kiinni, ja neljä on vangittu. Helsingin poliisin mukaan kyse ei kuitenkaan ole yhdestä yksittäisestä jengistä, vaan eri puolilla kaupunkia asuvista kaveriporukoista.

– Mediassa on ollut puhetta siitä, että olisi kyse katujengistä tai yhdestä jengistä, joka tekee rikoksia Helsingissä. Se ei pidä paikkaansa. Helsingissä tai Suomessa ei ole katujengejä, komisario Jari Taponen Helsingin poliisista sanoi Ylen aamu-tv:ssä perjantaiaamuna.

– Puhutaan yhdestä yhtenäisestä porukasta, mutta sekään ei pidä paikkaansa. Nämä ovat eri puolilla Helsinkiä asuvia kaveriporukoita, jotka liittyvät löyhästi toisiinsa. He liikkuvat eri puolilla kaupunkia ja kokoontuvat. Silloin ryöstöjä ja rikoksia on tehty.

Poliisi huolissaan some-keskustelusta

Komisario Jari Taposen mukaan nuorisoporukoiden väkivalta ei ole poikkeuksellista. Alle 21-vuotiaat tekevät jopa neljäsosan kaikista väkivallanteoista Suomessa.

– Uutta on se, että tästä käydään aika rajua keskustelua sosiaalisessa mediassa ja mediassa ylipäätään. Se aiheuttaa pelkoja ja ylilyöntejä, Taponen huomauttaa.

Facebookissa on esimerkiksi julkaistu niiden nuorten nimiä, joiden uskotaan kuuluvan väitettyyn katujengiin. Nimet on liitetty kasvoihin, ja jopa nuorten osoitteita on julkaistu. Nuorisotaloja ja taloissa käyviä nuoria on liitetty väitettyyn katujengiin ja uhkailtu.

– Tässä on nyt vaarana se, että kun nuoret viettävät aikaansa esimerkiksi Kampissa, niin ihmiset ajattelevat, että tuossa on nuoria, ne liittyvät siihen katuväkivaltajengiin. Näitä pelkoja pitää hälventää, Jari Taponen kertoo.

Poliisi: Ei maahanmuutto-ongelma

Taposen mukaan poliisin kiinni ottamat tekijät ovat taustaltaan rikkinäisistä kodeista. Mediassa nuoret on leimattu maahanmuuttajiksi, mutta poliisi korostaa, että he kaikki ovat syntyneet Suomessa. Osalla on maahanmuuttajavanhempia.

– He käyvät läpi rankkaa lapsuutta. Sellaista tukea ja vanhemmuutta ei ehkä ole ollut, kuten muilla suomalaisperheillä. Voi olla kulttuurin eroavaisuuksia sen välillä, mitä kulttuuria koti edustaa ja mitä ulkomaailma edustaa. Tässä välissä nämä nuoret kamppailevat ja hakevat rajojaan. Se näkyy rajummin kuin "normaaleilla" nuorilla.

– En usko, että on kovin hedelmällistä keskustella maahanmuutosta tässä yhteydessä. He ovat kaikki suomalaisia, Suomessa syntyneitä. Pitäisi määritellä, mitä maahanmuuttaja sitten tarkoittaa?

Tekojen motiiveina on poliisin mukaan ollut muun muassa rahan hankkiminen päihteisiin ja jännityksen haku. Taponen arvioi lisäksi, että porukassa tyhmyys tiivistyy, eli osa nuorista on vain ajautunut toimintaan mukaan. Poliisin kuulusteluissa ei ole tullut ilmi, että nuoret olisivat hakeneet käyttäytymismallia Youtuben hakkausvideosta, kuten somessa on huhuttu.

"Kasikytluvulla potkittiin jo mummoja"

Nuorisotyöntekijä Seppo Lampela, joka tunnetaan myös rap-artisti Steen1:nä huomauttaa, että nuoret ovat kautta aikojen syyllistyneet väkivallantekoihin.

– Hei, kasikytluvulla jo potkittiin mummoja! Ei tässä ole kerta kaikkiaan yhtään mitään uutta. Tämä on täysin normaalia. Tämä on nyt vaan joku hysteriapiikki. Jos ihmiset oikeasti yllättyvät jostain tällaisesta, niin suosittelen avaamaan sälekaihtimia ja katselemaan pihalle, Seppo Lampela toteaa.

– Parikyt vuotta sitten, kun me oltiin junnuja, niin hommat olivat paljon raffimpia. Yleisesti ottaen kaikki on mennyt paljon maltillisempaan suuntaan.

Komisario Jari Taposen mukaan rikostilastot tukevat Seppo Lampelan väitettä.

– Nuoret käyttäytyvät vaan vuosi vuodelta paremmin ja paremmin. Toki sitten ne, jotka voivat huonosti, voivat todella huonosti. Keskustelu, jota käydään, ilmentää tätä puolta, Taponen sanoo.

– Tämä on tietynlaista äänenkäyttöä, vaikka se on täysin ääliömäistä, niin se on äänenkäyttöä. Tämä on jollain sairaalla tavalla tietynlaista kommunikointia, jonkin hakemista: huomion, oman viitekehyksen, pseudoheimon hyväksynnän hakemista, hierarkiassa kipuamista, Seppo Lampela arvioi.

Jari Taposen mukaan poliisi ja viranomaiset keskittyvät nyt nuorten auttamiseen. Heille annetaan kaikki mahdollinen apu, jotta he pääsevät kiinni niin sanottuun normaaliin elämään.

– Helsingin turvattomuus ei ole lisääntynyt tämän ilmiön takia, komisario Jari Taponen lupasi Ylen aamu-tv:ssä.


____________________________________________


MTV3: Ex-jengiläinen: Rehtori ei pitänyt naamastani - ajauduin Steissin jengiin

Walkersin katuväkivallan ehkäisyhankkeen nuorisotyöntekijä Mehdi Lakhal toteaa lakonisesti: "rehtori ei tykännyt mun naamasta enkä siksi päässyt lukioon".

Lahkalin mukaan erilaisuutta ei Suomessa hyväksytä vieläkään. Lahkalin mukaan perussuomalaisten kannatus on selvä viesti asiasta.

– Nyt maahanmuuttajanuoret ovat täysin suomalaisia, ja heillä on suomalaiset passit. Mutta heitä kohdellaan yhä kuin he eivät olisi suomalaisia.

– On surullista, kuinka raakoja kommentteja täällä kuulee, ja kuinka ihmiset vihaavat toisiaan. Itse olen hyväksynyt, että olen mitä olen eikä se ole minun syyni missä olen syntynyt.

Ulkopuolisuus koski syvältä

Lakhal kertoo tulleensa Suomeen Algeriasta kaksikymmentä vuotta sitten 17-vuotiaana.

– Muutin Jakomäkeen perheeni kanssa ja aloitin opiskelut peruskoulussa. Iltaisin opiskelin vielä suomea Pitäjänmäellä.

Muuttaessaan Suomeen häneltä jäi lukio kesken Algeriassa.

– Tavoitteena oli suorittaa lukio täällä loppuun, siksi opiskelin iltaisinkin suomea. Toinen äidinkieleni oli ranska ja pyrin sitten Munkkivuoreen suomalais-ranskalaiseen lukioon. Sinne ovet eivät auenneet.

– Virallinen syy oli, että olin vuoden liian vanha. Opinto-ohjaaja kertoi myöhemmin, että rehtori ei tykännyt mun naamasta.

– Rupesin pohtimaan, että olenko väärässä maassa? Olenko väärän värinen? Olin nuori ja herkkä. Se sattui todella. Mutta nyt olen hyväksynyt kohtaloni.

Lahkal meni Itäkeskuksen lukioon, mutta suomen kieli ei ollut kehittynyt parissa vuodessa riittävästi eikä hän pärjännyt. Lukio jäi kesken.

Rupesin viettämään aikaa Steissillä

Lakhal muistaa vieläkin turhautumisensa, kun hänelle oli niin toitettu, että Suomi on tasa-arvoinen maa.

– Näin kuinka pelkkä ulkonäköni ärsytti. Ne ihmisten katseet ja tyhmät vitsit.

– Meitä kokoontui eri puolilta pääkaupunkiseutua iso joukko nuoria asemalla. Steissillä (Helsingin rautatieasemalla) suurin osa oli ulkomaalaisia nuoria 90-luvulla. Meitä yhdisti ulkopuolisuuden tunne ja me aloimme viettää aikaa yhdessä.

– Ongelmia tuli, kun känniset alkoivat aukoa päätään meille. Puolustimme itseämme. Emme saaneet tehdä mitään. Olimme aina väärässä paikassa. Osalla ei ollut rahaa ja he ryöstivät. Steissille tuli myös ulkopuolisia, jotka tekivät rikoksia.

– En itse miellä meitä vieläkään jengiksi vaan porukaksi.

Lahkal ei halua puhua tarkemmin Steissin ajasta.

Ainut, ketä kiinnostimme, oli Walkers

Steissin porukka hajosi pikkuhiljaa, kun ihmiset löysivät omia polkujaan.

– Walkersilaiset olivat kiinnostuneita meistä. He olivat ensimmäiset selvinpäin olevat suomalaiset, joita kiinnostimme. Saimme jutella heidän kanssaan ja he kutsuivat meitä kahvilaansa.

– Se muutti elämäni suunnan. Nyt olen kouluttautunut nuoriso-ohjaajaksi ja teen töitä katuväkivallan ehkäisyhankkeessa.

– Teen työtä tuntityöläisenä. Se kertoo myös siitä, että Suomessa ei vieläkään ole panostettu tarpeeksi katutyöhön. Olen nähnyt sen, kun olen tehnyt töitä kadulla parikymmentä vuotta eri projekteissa.

– Maahanmuuttaja nuoria pitäisi huomioida enemmän. Itse en tunne näitä katujengiläisiä, mutta jos olisin kokoaikainen vakituinen niin ehtisin tehdä enemmän nuorten auttamiseksi. Meitä on tässä hankkeessa vain kaksi emmekä ehdi tarpeeksi.

Lahkalin mukaan on kurjaa, kuinka maahanmuuttajat niin helposti leimataan rikollisiksi. Senkin hän haluaisi muuttaa. Jos voisi.

Walkers
Walkers-toiminta on Aseman Lapset ry:ssä kehitettyä ennaltaehkäisevää nuorisotyötä, joka perustuu vapaaehtoisten aikuisten panokseen ja läsnäoloon.

Steissin jengi
Helsingissä 90-luvulla pyörinyt nuorisojengi nimettiin Steissin jengiksi. Jengin jäsenistä suurin osa oli maahanmuuttajia.

_________________________________

Aamulehti: Poliisi: Väkivaltainen nuorisoporukka löyhästi organisoitu, ei voi puhua jengiytymisestä

Pääkaupunkiseudulla nuoria pahoinpidelleen nuorisoporukan tapauksessa ei voida poliisin mukaan puhua jengiytymisestä. Nuorisojoukko on löyhemmin organisoitu kuin on annettu ymmärtää, Helsingin poliisi kertoo.

Kyse on poliisin tiedotteen mukaan eri puolilla pääkaupunkiseutua vaikuttavista kaveriporukoista, jotka pitävät yhteyttä muun muassa sosiaalisen media välityksellä.

Nuorisoporukat ovat pahoinpidelleet loppukesän ja syksyn aikana kymmeniä nuoria eri puolilla Helsinkiä, Vantaata ja Espoota. Tekijät eivät ole tunteneet uhreja.

Porukoiden jäsenistö on poliisin tiedossa ja väkivallantekijöistä suuri osa samoin.

Syynä huono-osaisuus?

Helsingissä viime aikoina esiintyneet nuorten sattumanvaraiset pahoinpitelyt johtuvat eriarvoistumisesta, eivät nuorten väkivaltaistumisesta. Näin arvioivat STT:n haastattelemat tutkijat ja nuorisotyöntekijät.

Asiantuntijoiden mukaan tekijät ovat usein moniongelmaisia nuoria, jotka ovat pudonneet yhteiskunnan kelkasta.

– Yhteiskunta ei ole onnistunut tarjoamaan näille nuorille yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja kokemusta mielekkäästä elämästä, arvioi tutkija Marja Peltola Nuorisotutkimusseurasta.

Yksilötasolla syyt ovat moninaisia. Usein pahoinvointi kasaantuu.

– Pahoinvoinnin syyt vaihtelevat hellyyden puutteesta opettajan silmätikuksi joutumiseen ja yhteisön ulkopuolelle syrjäytymiseen, kertoo etsivää nuorisotyötä tekevä hankepäällikkö Heikki Turkka Aseman lapset -yhdistyksestä.