Helsingin Sanomat: Hallitus selvittää, ovatko Suomen tulkinnat maahanmuuton sopimuksista oikeita – ”Tarkoitus ei ole irtisanoutua ihmisoikeussopimuksista tai ihmisoikeuksien noudattamisesta”

Helsingin Sanomat: Hallitus selvittää, ovatko Suomen tulkinnat maahanmuuton sopimuksista oikeita – ”Tarkoitus ei ole irtisanoutua ihmisoikeussopimuksista tai ihmisoikeuksien noudattamisesta” 18.1.2019
Helsingin Sanomat: Professori Scheinin: Suomi voi vapaasti selvittää sopimuksia maahanmuutosta, mutta tulos on selvä: ”Liikkumavaraa ei ole”
Helsingin Sanomat: Oikeustieteilijät epäilevät, johtaako hallituksen selvitys maahanmuuton sopimuksista mihinkään – ”Voihan sitä selvittää, jos ei parempaa tekemistä tähän hätään ole”
Yle: Valtiosääntöoikeuden professori pitää sinisten avausta karkottamisperusteista vakavana ylilyöntinä

Sampo Terho: Tarvitsemme realistista keskustelua kansainvälisten sopimusten tulkinnoista 27.1.2019

HALLITUS aikoo selvittää, voisiko kansainvälisiä sopimuksia muuttamalla hallita maahanmuuttopolitiikkaa nykyistä paremmin. Ulkoministeriö käy nämä sopimukset läpi, hallitus päätti perjantaiaamuna.

”Hallitus selvittää, ovatko tulkinnat kansainvälisistä sopimuksista olleet oikeita”, pääministeri Juha Sipilä (kesk) sanoi eduskunnassa perjantaina. Sipilän mukaan hallitus varautuu myös lisäbudjettiin.

Hän totesi, että jos kansainvälisiä sopimuksia pitää muuttaa, ”siihen tarvitaan sitten muitakin”.

Sisäministeri Kai Mykkäsen (kok) mukaan sopimuksia ei voi yhtäkkiä muuttaa.

”Korostan, että tarkoitus ei ole irtisanoutua ihmisoikeussopimuksista tai ihmisoikeuksien noudattamisesta”, Mykkänen sanoi.

”On kansakunnan etu, että meillä on kansainvälinen sopimusten verkosto. Mutta osassa on syytä katsoa, että silloin kun kansan oikeustaju on ristiriidassa kansainvälisen sopimuksen tulkinnan kanssa, niin voimmeko tulkita tätä asiaa toisin.”

Pyydettäessä tarkentamaan käsitettä ”kansan oikeustaju” Mykkänen sanoi, että viime kädessä sitä tulkitsee eduskunta, ”perustuslakivaliokunta mukaan lukien”.

”Meidän lähtökohta on se, että tässä selvästi oikeustaju sanoisi, että meidän pitäisi puuttua vaarantavaan rikolliseen toimintaan rajummin ja katsomme, miten se oikeusvaltion sääntöjä noudattaen on mahdollista."

SUOMEA SITOVIA maahanmuuttoa säänteleviä sopimuksia ovat pakolaissopimuksen lisäksi Euroopan ihmisoikeussopimus ja YK:n kidutuksen vastainen sopimus. Sopimusten lisäksi pakolaispolitiikkaa sääntelevät esimerkiksi EU:n perusoikeuskirja ja EU-direktiivit. Hallituksen tiedotteesta ei käy ilmi, mitä sopimuksia hallitus selvittää.

Tätä ministerit eivät myöskään täsmentäneet. Mykkäsen mukaan kansainvälisten sopimusten verkko on ”hyvin moninainen”. Hänen mukaansa tarkastelussa olevat sopimukset ne liittyvät esimerkiksi kielteisen päätöksen saaneiden oikeuksiin ja toisaalta siihen, miten voidaan ottaa törkeiden rikosten tausta huomioon, kun myönnetään oleskelulupia kansainvälisen suojelun tilanteessa.

”Ja voidaanko tällaisia henkilöitä asettaa erityistarkkailuun”, Mykkänen sanoi.

”On paljon sopimuksia joita jotkut muut maat tulkitsevat paikka paikoin toisin, ja meidän täytyy miettiä osassa näitä asioita omaa asemaamme”, Mykkäsen sanoi.

Mykkäsen mukaan yksi keskeinen kysymys on, millä tulkinnolla esimerkiksi rikollinen tai muu suomalaisten perusarvoja vastaan oleva käyttäytyminen voidaan huomioida oleskeluluvan myöntämisessä, karkotuksessa, kiinniotossa tai kansalaisuuden menettämisessä.

”Ensisijaisesti selvitetään tulkintoja. Nämä ovat pidemmän aikavälin kysymyksiä, jos sopimuksia lähdetään muuttamaan, ne eivät ole näillä lumilla valmiita.”

KESKUSTELUA Suomea sitovista sopimuksista on perännyt aiemmin myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Sopimukset ”lyövät esteen sille, että voimakkaat yhteiskunnan reaktiot olisivat mahdollisia, jos niitä joku haluaisi”, Niinistö totesi maanantaina Pekingissä.

Kai Mykkäsen mukaan sopimukset olivat hallituksen pöydällä ”yhteisen tahtotilan” takia. Ulkoministeri Timo Soini (sin) kertoi neuvotteluissa käynnistävänsä selvityksen.

Mykkäsen mukaan presidentin kanta ”oli yksi keskustelunavaus”, jonka hän teki jo vuosia sitten.

Vielä tiistaina esimerkiksi oikeusministeri Antti Häkkänen totesi, että kansainvälisistä sopimuksista irtautumiselle ei eduskunnassa ole kovinkaan paljoa kannatusta.

”Ylipäätään Suomi joutuisi irtautumaan monista ihmisoikeusjärjestelmän keskeisistä sitoumuksista. En pidä sitä mitenkään kannatettava”, Häkkänen sanoi tuolloin.

MYKKÄNEN sanoo Suomen vetoavan Euroopan unioniin, että neuvottelut keskeisten turvapaikanhakumaiden kanssa avattaisiin vastaanottosopimuksista.

”EU on yhdessä miljardien rahoittaja niin Afganistaniin, Somaliaan, Irakiin kuin moneen muuhunkin maahan. Haluamme toki kantaa osamme jälleenrakentamisessa, mutta kumppanuus täytyy olla molemminpuolinen niin, että kansainvälisen oikeuden velvoite ottaa kansalaisensa takaisin myös täyttyvät.”

Hänen mukaansa myös kahdenvälisiä keskusteluita esimerkiksi Irakin kanssa käydään jatkuvasti, mutta Euroopan yhteinen tahtotila on asiassa tärkeämpi. Lähiviikkojen EU-kokousten kanssa asia on Mykkäsen mukaan määrä ottaa esiin.

”Tässä jos jossain asiassa Eurooppa voisi muodostua yhteisen turvallisuusalueen luojaksi. On selvää, että Suomella ei ole samanlaisia muskeleita minnekään ulospäin kuin Euroopalla yhdessä.”

HALLITUKSEN perjantaineuvottelun taustalla ovat laajaa kohua herättäneet rikosepäilyt, joissa ulkomaalaisia epäillään lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista.

Hallitus sai kokouksessaan poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen tilannekatsauksen lapsiin kohdistuvasta seksuaalirikollisuudesta sekä Oulun ja Helsingin tapauksista.

Perjantaina päätettiin lisäksi, että kolmen kansliapäällikön työryhmä sisäministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä valmistelee ennaltaehkäiseviä toimia koulun, nuorisotyön ja sosiaalitoimen osalta.

Tavoitteena on kokonaisuuden valmistuminen helmikuun puoliväliin mennessä.

Hallitus kävi myös läpi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden tilannetta. Erityisesti Irakin kanssa palautuksia on tehostettava. Tässä Suomi kääntyy EU:n komission puoleen ja käy jatkossa myös neuvotteluja samankaltaisessa tilanteessa olevien maiden kanssa.

Hallituspuolue siniset ehdotti tiistaina muun muassa, että YK:n pakolaissopimusta ”arvioidaan uudelleen”. Sinisten ehdotuksessa törkeisiin rikoksiin tuomittuja pitäisi pystyä palauttamaan ”riippumatta kohdemaasta”. Sinisten mielestä törkeitä seksuaalirikoksia tehneiden palauttaminen pitäisi olla mahdollista myös maihin, joissa ei ole turvallista.

Sinisten puheenjohtaja Sampo Terho sanoi sinisten olevan tyytyväinen, että hallituksen kokous pidettiin.

”On hyvä, että on laitettu nyt prosessi käyntiin”, Terho sanoi.

Terhon mukaan hallituksen päätös selvittää kansainvälisten sopimusten tulkintaa on sinisten hallitukseen tuomia ideoita.

HALLITUKSEN ja opposition eduskuntaryhmät pääsivät tiistaina yhteisymmärrykseen siitä, millä tavoin jäljellä olevan vaalikauden aikana lainsäädäntöä kiristetään seksuaalirikosten torjumiseksi.

Eduskunnan tavoitteena on saattaa mahdollisimman nopeasti läpi kolme lakihanketta, jotka koskevat lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevien rangaistusten kiristämistä, poliisin henkilötietolakia sekä kansalaisuuden menettämistä. Lakeihin esitettiin myös joitakin tarkennuksia.

_______________________________________________

Helsingin Sanomat: Professori Scheinin: Suomi voi vapaasti selvittää sopimuksia maahanmuutosta, mutta tulos on selvä: ”Liikkumavaraa ei ole”

Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin sanoo, että Suomi ei pysty muuttamaan eikä irtisanoutumaan maahanmuuttoa sääntelevistä kansainvälisistä sopimuksista. Hänen mukaansa Suomi voi vapaasti selvittää mahdollista liikkumavaraa, mutta tulos on ennalta selvä.

”Liikkumavaraa ei ole”, sanoo Scheinin. Hän on Euroopan yliopistoinstituutin kansainvälisen oikeuden professori ja ihmisoikeusasiantuntija.

Scheininin mukaan Suomi ei pysty muuttamaan eikä irtisanoutumaan esimerkiksi kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevasta yleissopimuksesta (KP-sopimus). Se on Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen hyväksymä sopimus.

”Selvä ehdoton raja tulee myös siinä, että Suomen EU-jäsenyys edellyttää, että Suomi noudattaa Euroopan ihmisoikeussopimusta. EU:lla on myös hyvin vaativa EU:n perusoikeuskirja, jota valvoo EU:n oma tuomioistuin. Se sääntelee esimerkiksi maasta poistamista”, Scheinin sanoo.

Scheinin huomauttaa, että EU:sta voi erota.

”Mutta tuskin Suomen kansa sitä haluaa.”

SCHEINININ MUKAAN seuraavaa kysymys on se, onko Suomi ylitulkinnut sopimuksia.

”Mielestäni ei ole ylitulkinnut. Jotkut valtiot rikkovat sopimuksia ja lähettävät yksittäisissä tapauksissa ihmisiä kuolemanvaaraan, mutta ei ole tietenkään kestävää seurata näitä valtioita”, Scheinin sanoo.

Hänen mukaansa rikolliset pitää tuomita Suomessa oikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä. Rangaistuksen jälkeen voi harkinta karkotusta.

”Tämä edellyttää, että tilanne kohdemaassa on muuttunut ja kohdemaa on valmis vastaanottamaan näitä henkilöitä”, Scheinin sanoo.

_______________________________________________

Helsingin Sanomat: Oikeustieteilijät epäilevät, johtaako hallituksen selvitys maahanmuuton sopimuksista mihinkään – ”Voihan sitä selvittää, jos ei parempaa tekemistä tähän hätään ole”

KANSAINVÄLISEN oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin sanoo, että Suomi ei pysty muuttamaan eikä irtisanoutumaan maahanmuuttoa sääntelevistä kansainvälisistä sopimuksista. Hänen mukaansa Suomi voi vapaasti selvittää mahdollista liikkumavaraa, mutta tulos on ennalta selvä.

”Liikkumavaraa ei ole”, sanoo Scheinin. Hän on Euroopan yliopistoinstituutin kansainvälisen oikeuden professori ja ihmisoikeusasiantuntija.

Hallitus kertoi perjantaina, että se aikoo selvittää, voisiko kansainvälisiä sopimuksia muuttamalla hallita maahanmuuttopolitiikkaa nykyistä paremmin.

SCHEINININ mukaan Suomi ei pysty muuttamaan esimerkiksi kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta (KP-sopimus) tai irtisanoutumaan siitä. Se on Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen hyväksymä sopimus.

”Selvä ehdoton raja tulee myös siinä, että Suomen EU-jäsenyys edellyttää, että Suomi noudattaa Euroopan ihmisoikeussopimusta. EU:lla on myös hyvin vaativa EU:n perusoikeuskirja, jota valvoo EU:n oma tuomioistuin. Se sääntelee esimerkiksi maasta poistamista”, Scheinin sanoo.

Scheinin huomauttaa, että EU:sta voi erota.

”Mutta tuskin Suomen kansa sitä haluaa.”

SAMAA MIELTÄ Scheininin kanssa on Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.

Kansainvälisiin sopimuksiin sitoutumalla Suomi on samalla sitoutunut siihen, että niiden tulkinnat muotoutuvat sopimuksilla perustettujen kansainvälisten tuomioistuinten tai muiden valvontaelinten käytännön pohjalta, hän sanoo.

Jos kysymys on ihmisoikeustuomioistuimesta tai EU-tuomioistuimesta, niiden ratkaisujen oikeudellisesta sitovuudesta ei ole hänen mukaansa ”kahta sanaa”, vaikka poliitikot sattuisivatkin haluta sanoa, että ne ovat suosituksia.

Ja vaikka kyse ei olisikaan tuomioistuimista, myös muiden sopimusten valvontaelinten tulkinnoille voidaan ja pitääkin Ojasen mukaan antaa oikeudellista vaikutusta.

”Ne eivät ole suosituksia joita noudatetaan, jos sattuu huvittamaan.”

Sopimusten muuttamista Ojanenkaan ei pidä realistisena.

”Voihan sitä selvittää, jos ei parempaa tekemistä tähän hätään ole.”

SCHEINININ MUKAAN seuraavaa kysymys on se, onko Suomi ylitulkinnut sopimuksia.

”Mielestäni ei ole ylitulkinnut. Jotkut valtiot rikkovat sopimuksia ja lähettävät yksittäisissä tapauksissa ihmisiä kuolemanvaaraan, mutta ei ole tietenkään kestävää seurata näitä valtioita”, Scheinin sanoo.

Hänen mukaansa rikolliset pitää tuomita Suomessa oikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä. Rangaistuksen jälkeen voi harkinta karkotusta.

”Tämä edellyttää, että tilanne kohdemaassa on muuttunut ja kohdemaa on valmis vastaanottamaan näitä henkilöitä”, Scheinin sanoo.

KANSAINVÄLISEN oikeuden professori Martti Koskenniemi huomauttaa, että kansainvälisiä sopimuksia kyllä voidaan tulkita, mutta sitä ei voi tehdä yksipuolisesti, vaan yhdessä muiden osapuolten kanssa.

Esimerkiksi Suomi ei voi lähteä sopimusten yksipuoliseen tulkintaan vedoten esimerkiksi kansan oikeustajuun. ”Mikäli sellaista edes on olemassa”, Koskenniemi epäilee.

LAIN ja globalisaation professori Jaakko Husa sanoo, että Suomi voisi vertailla omaa järjestelmäänsä muiden EU-valtioiden kanssa ja sitten maltillisesti arvioida, olisiko kotouttamiseen ja integrointiin liittyen mahdollista toimia toisin kuin nykyään tehdään.

”Tanskalla on erilaisia käytäntöjä, joita voisi luonnehtia meikäläisiä tiukemmiksi. Mutta niitä pitää tutkia ennen kuin niistä voi tarkemmin sanoa yhtään mitään”, Husa arvioi.

Toisaalta Husan mukaan pitää muistaa, ettei kaikilla mailla ole samanlaista pitkälle kehittynyttä perusoikeusjärjestelmää kuten Suomessa.

”Se asettaa omat rajoitteensa silloinkin, kun kansainvälisoikeudelliset velvoitteet saattaisivat ehkä olla hiukan väljempiä”, Husa sanoo.

IHMISOIKEUSJÄRJESTÖ Amnesty Internationalin Suomen-osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro pitää ongelmallisena, jos seksuaalirikollisuutta halutaan ehkäistä pyrkimällä muuttamaan kansainvälisiä sopimuksia.

”Se on aika ongelmallinen tilanne”, Laajapuro sanoo.

Laajapuro kirjoitti perjantaina myös blogin otsikolla ”raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys”.

”KESKUSTELU kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta, ehdotukset lakimuutoksista, jotka on todellisuudessa jo tehty, ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia. Ne ovat silkkaa populismia ja vievät huomiota ja resursseja pois todellisista ratkaisuista”, Laajapuro totesi blogissaan.

Laajapuron mukaan ihmisoikeussopimuksiin ja perustuslakiin ei pitäisi tehdä vääriä muutoksia paniikissa tai muussa tunnekuohussa.

Sen sijaan Laajapuro kehottaa päättäjiä tutustumaan tarkemmin Istanbulin sopimukseen eli Euroopan neuvoston yleissopimukseen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta.

ISTANBULIN sopimuksen mukaisia lainmuutoksia olisi Laajapuron mukaan syytä tehdä Suomessa lisää.

”On hyvä, että liikkeelle on jo lähdetty”, Laajapuro viittaa siihen, että oikeusministeriö ryhtyy selvittämään raiskauslainsäädännön uudistamista niin, että suostumuksen asema raiskauksen tunnusmerkistössä vahvistuu.

Laajapuron mukaan lisää huomiota tulisi kiinnittää myös uhrien palveluihin ja seksuaalikasvatukseen, jota tulisi kohdistaa lapsille pienestä pitäen ja myös turvapaikanhakijoille ja pakolaisille: ”Tulisi selvittää taustamuuttujia, jotka altistavat seksuaalirikoksiin.”