Iltalehti: Näkökulma: Suomi maksaa nyt kallista laskua sinisilmäisyydestään – turvapaikanhakijat ovat kansallinen turvallisuusuhka

Iltalehti: Näkökulma: Suomi maksaa nyt kallista laskua sinisilmäisyydestään – turvapaikanhakijat ovat kansallinen turvallisuusuhka 13.1.2019
MTV: Kommentti: Maahanmuuttovaalit voisivat poikia taas jytkyn – muut puolueet hereillä
Kaleva: Iljettävät rikokset tarvitsevat jär­jes­täy­ty­nei­tä vastatoimia – eivät oman käden oikeutta
Helsingin Sanomat: Seksuaalirikosepäilyt varmistivat, että kevään vaaleista tulee myös maahanmuuttovaalit – Puolueet ehdottavat nyt kilvan keinoja, miten rikokset saataisiin vähenemään
Yle: Analyysi: Kun turvaa hakeneet lisäävät turvattomuutta – eduskunta kiristämässä tuomioita ja ulkomaalaispolitiikkaa
Ilta-Sanomat: Pääkirjoitus: Seksuaalirikokset ovat järkyttävä ilmiö

Edes Oulun uusimpien tapausten jälkeen harva poliitikko rohkenee puuttua ongelman alkusyihin, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen.

Oulun raakalaismaisen seksuaalirikosvyyhdin paisuminen on synnyttänyt Suomessa laajan poliittisen keskustelun. Valitettavasti keskustelua leimaa edelleen se, että harva poliitikko, asiantuntija tai mielipidevaikuttaja uskaltaa mennä ongelman ytimeen.

Monien johtavien poliitikkojen lausunnot ovat olleet suorastaan pöyristyttävän käsittämättömiä.

Muutama esimerkki.

SDP:n vt. puheenjohtaja Sanna Marin sanoi lauantai-iltana Yle Uutisissa, että puolue on jo pitkään esittänyt poliisien määrän lisäämistä. Silläkö raiskausten määrä vähenee? Ei vähene.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) puhuivat yhtä pehmeitä Helsingin Sanomien haastattelussa (HS 13.1.). Sipilä sanoi muun muassa, että ”kotouttamisessa on kiinnitettävä enemmän huomiota suomalaisen yhteiskunnan perusarvoihin ja siihen, että niitä pitää pystyä täällä kunnioittamaan.”

Orpo kaipasi samassa lehdessä viranomaisten parempaa yhteistyötä ja tiedonkulkua ja sitä, että nuorille on luotava ”mahdollisimman matalan kynnyksen tapoja ottaa yhteyttä ja saada apua.” Orpon mukaan kokoomus esittää lakien ”tiukentamista ulkomaalaisiin liittyvän rikollisuuden estämiseksi ja edellyttää lakien pikaista käsittelyä”.

Nyt siis kokoomuksellakin on kiire, kun vaaleihin on kolme kuukautta aikaa.

***

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi aivan oikein, että hallituksella, jossa muuten perussuomalaisetkin olivat kesään 2017 asti, on ollut 4 vuotta aikaa tehdä vaikuttavia päätöksiä.

Ne ovat jääneet suurelta osin tekemättä.

On käsittämätöntä, että asiasta puhutaan kunnolla vasta Oulun tapausten jälkeen. Sitä ennen on kuitenkin ehtinyt tapahtua paljon. Liian paljon. Turun terroristinen puukotus (kaksi kuolonuhria) kaksi naisen tappoa Porissa (toinen poltettiin elävältä, toiselta katkaistiin kaula), Oulun kirvessurmat (kaksi uhria), Otanmäen tappo (yksi uhri), tai Kotkan paloittelusurmaaja (väkivaltarikoksista tuomittu irakilaismies surmasi toisen maahanmuuttajan). Tässä vain osa.

Kaikissa tapauksissa tekoon on syyllistynyt ulkomaalaistaustainen mies, joka on tullut Suomeen turvapaikanhakijana.

Kun päälle lisätään ulkomaalaisten tekemien raiskausten valtava määrä (reilu 30 prosenttia kaikista tapauksista 2017), loppusaldo on selkeä ja karmea.

***

Miksi huoli herää vasta nyt? Miksi edelleenkään ei uskalleta puhua ja mennä ongelman ytimeen? Taustalla on suomalaisten ääretön sinisilmäisyys ja siitä johtuva krapula, jota monet johtavat poliitikot, asiantuntijat ja mielipide-eliitti tuntee nyt nahoissaan.

Aina näihin päiviin asti monikulttuurisuuden tavoittelu ja ihannointi on ollut Suomessa niin johtava teema, että sen varjolla on hyväksytty ja katsottu läpi sormien lähes kaikkia maahanmuuttoon liittyviä ongelmia. Tarkoitan tässä yhteydessä lähinnä turvapaikanhakijoita.

On puhuttu esimerkisi työvoiman tarpeesta senkin jälkeen, kun tilastot ovat jo aikaa sitten osoittaneet, että monet Suomeen tulijat, kuten somalialaiset, eivät kunnolla työllisty.

Kaiken huippu oli tietysti vuosi 2015, kun Suomeen tuli yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Jos yritti viritellä keskustelua siitä, että ottaessamme näin ja näin paljon ihmisiä tänne esimerkiksi Irakista, allekirjoitamme avoimen valtakirjan sille, että rikollisuuden määrä tulee vääjäämättömästi kasvamaan.

Aiheesta olisi pitänyt jo silloin, tai itse asiassa jo paljon aikaisemmin, käydä normaali yhteiskunnallinen keskustelu. Sehän meillä osataan hyvin esimerkiksi silloin, kun puhutaan alkoholin haitoista. Kuolonuhrit ja haitat kulutukseen suhteutettuna on hyvin tutkittu ja julkisuuteen saatettu, kun aihepiiri nousee säännöllisin väliajoin keskusteluun.

Maahanmuuttokeskustelu kuitenkin padottiin vaikenemalla tai kuitattiin jopa rasismisyytöksillä, jos joku rohkea halusi nostaa ongelmia esille. Tilastotietoa oli kylliksi tarjolla ja vilkaisu Ruotsiin olisi varmasta pudottanut suomut monen silmiltä. Vahva tuntemukseni on, että ”tavallisen kansan” piirissä nämä ongelmat on tunnistettu jo pitkään ja tilanne herättää kasvavaa huolta, jopa raivoa.

Mikä sitten on se keskustelu, jota Suomessa ei edelleenkään käydä, mutta johon koko ongelma tiivistyy? Yksinkertaisesti kyse on siitä, että Suomi on ollut liian houkutteleva maa turvapaikanhakijoille, turvapaikanhakijoille on myönnetty löysin perustein turvapaikkoja ja tämän seurauksena Suomessa on liikaa turvapaikanhakijoita, jotka muodostavat kansallisen turvallisuusuhan. Mikä itsenäinen maa lakaisee tällaisen kysymyksen maton alle?

Ei taitanut tulla ilmastovaaleja, vaan tuli maahanmuuttovaalit. On äärimmäisen valitettavaa, että sen täytyi tulla näin raskaiden kokemusten jälkeen.

___________________________________

MTV: Kommentti: Maahanmuuttovaalit voisivat poikia taas jytkyn – muut puolueet hereillä

Ihmisten ajatukset ovat nyt Oulun järkyttävissä tapahtumissa - ja hirmuhelteet, kesän kuivuus ja Itämeren leväpuuro tuntuvat jo kovin kaukaisilta. Ovatko edessä maahanmuuttovaalit ja perussuomalaisten kolmas jytky, kysyy MTV Uutisten politiikan päällikkö Jussi Kärki.

Eduskuntavaalien lopputuloksen ratkaisee usein se, mikä on viimeisten viikkojen puheenaihe ja miten puolueet osaavat reagoida siihen. Juuri nyt se puheenaihe on alaikäisiin lapsiin kohdistuneet maahanmuuttajien tekemät seksuaalirikokset.

Kesän jälkeen puhalsivat sellaiset tuulet, että vaalien ykkösteema olisi ilmastonmuutoksen torjuminen. Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti oli viimeinen silaus hellekesän kuivuuden ja Itämeren sakean leväpuuron päälle.

Sitten syksyllä päätään nostivat jälleen työmarkkinakiistat, kun ay-liike ja Sipilän hallitus ottivat yhteen irtisanomissuojan heikentämisestä. Tässäpä vaalien tärkein vääntö, ajattelin, kun lakkoilu pysäytti tehtaita ja iski lasten sekä vanhusten ruokailuun. Kuumat tunteet jäähtyivät lopulta nopeasti työryhmäkomiteassa, jonka lopputuloksesta ei ota erkkikään selkoa.

Maahanmuuttokeskustelu näytti junnaavan paikallaan ja eurooppalaiset alkoivat turtua myös terrori-iskuihin. Turun puukkoiskukin oli ajat sitten kauhisteltu loppuun.

Mutta sitten.

Oulun seksuaalirikosepäilyt ovat karmeudessaan herättäneet ennennäkemätöntä vihaa, turvattomuutta ja pelkoakin kansalaisten keskuudessa.

Ja odotettavissa on, että hirvittäviä tapauksia voi ilmaantua lähiaikoina lisää ja eri puolilla Suomea. Miksi nämä rajoittuisivat vain Ouluun, ihmiset kyselevät sosiaalisessa mediassa, joka on kiehunut viikonlopun ajan.

Poliitikot ottivat nopeasti kantaa
Ensimmäiset Oulussa julki tulleet seksuaalirikokset nostivat saman tien perussuomalaisten kannatuksen yli 10 prosentin uusimmassa Ylen puoluekannatusmittauksessa.

Muut puolueet ovat tällä kertaa tänä viikonloppuna reagoineet nopeasti ja voimakkaasti, niin hallituksesta kuin oppositiosta. Tyrmistykselle kasvot ovat antaneet sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.).

Perussuomalaisten nousu on ennenkin rokottanut SDP:tä, joka joutuu olemaan vielä pitkähkön ajan ilman sairauslomalla olevaa puheenjohtajaansa Antti Rinnettä. Muut demarijohtajat yrittävät paikata tilannetta. SDP:n ryhmäjohtaja Antti Lindtman nousi sunnuntaina esiin. Lindtman haluaa kutsua eduskuntaryhmät koolle pohtimaan, mitä eduskunta voisi vielä yhdessä tehdä nopeasti vastaavien tapausten estämiseksi.

Siniset puolestaan vaativat edelleen Sipilän hallitusta hätäkokoukseen. Tosin lauantai-iltana hallituksen ministerikolmikko ehti jo pitämään hätäistuntoa Oulun kaupungintalolla. Hallituksen suurin murhe tai hätä ei pitäisi nyt olla se, minkä nimisen kokouksen he ovat Oulussa pitäneet.

Jytky hankaloittaisi hallitusneuvotteluja
Jos muut puolueet eivät pysty esiintymään tarpeeksi vakuuttavasti maahanmuuttajien rikosten estämiseksi ja patoamaan perussuomalaisten nousua, vaikutukset huhtikuun vaalien tulokseen voivat olla arvaamattoman suuria.

Kaksi kertaa perussuomalaiset saavuttivat Timo Soinin johdolla jytkyn ja kampanja oli molemmilla kerroilla nousujohteinen - gallupit päihittäen. Perussuomalaisten kannatusta on ollut aina vaikea arvioida etukäteen.

Kolmas jytky tekisi seuraavan hallituksen muodostamisesta yhtä hankalaa kuin Ruotsissa, sillä puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei tunnu edelleenkään kelpaavan hallituskumppaniksi isoille puolueille.

Huhtikuun puoliväliin ja vaaleihin on vielä pitkä aika, mutta juuri nyt on vaikea kuvitella, että Oulu ihmisiltä unohtuisi.

_______________________________________

Kaleva: Iljettävät rikokset tarvitsevat jär­jes­täy­ty­nei­tä vastatoimia – eivät oman käden oikeutta

Kun toissa kesänä tuli tieto Turun puukotuksista, mielessä välähti ajatus, voisiko vastaava toistua jossakin muualla Suomessa, myös Oulussa.

Tuo ajatus palasi mieleen tänä viikonloppuna, kun poliisilta tuli tieto uusista, ulkomaalaistaustaisten epäillyksi tekemistä, alle 15-vuotiaisiin tyttöihin kohdistuneista seksuaalirikoksista ja yhden uhrin poismenosta.

Turun ja Oulun tapaukset ovat erilaisia, mutta taustat ovat samanlaisia. Turussa puukotti radikalisoitunut, Suomeen pakolaisaallossa tullut marokkolaisnuorukainen, Oulussa iljettävistä rikoksista on kiinni ilmeisesti Pohjois-Afrikan, Lähi-idän ja Afganistanin kriisialueilta tänne eri vaiheissa tulleita nuoria miehiä.

Vuonna 2015 tilanne oli kaoottinen. Suomeen tuli kriisialueilta yli 30 000 ihmistä, joista erittäin monet oikeasti kuolemanvaaraa pakoon lähteneitä hädänalaisia. Heidät täytyi ottaa vastaan ja saada katto pään päälle.

Oulun traagiset tapahtumat todistavat kuitenkin kiistatta sen, että joukossa oli myös niitä, jotka olivat hakevinaan turvaa, mutta jotka ovat vastenmielisillä rikoksillaan aiheuttaneet turvattomuutta ja käyttäneet hyväkseen suomalaisten hyväsydämisyyttä ja sinisilmäisyyttä.

Suomen on vastattava tällaiseen rikosaaltoon ottamalla käyttöön, huolellisen valmistelun jälkeen, nykyistä tehokkaampia keinoja, joilla maasta karkotetaan tämäntyyppisiä rikoksia tehneet, poistetaan heiltä kaksoiskansalaisuus ja lisäksi tiivistetään seulaa, ettei heidän kaltaisiaan enää Suomeen pääsisi.

Tiukempiin keinoihin on turvauduttava, jotta suomalaisen yhteiskunnan ykkösvahvuus, perusturvallisuus ei enää järkkyisi lisää. Järjestäytyneen yhteiskunnan on pystyttävä suojaamaan kansalaisensa.

Samalla pitää muistaa, että tällaisiinkaan rikoksiin ei pidä vastata oman käden oikeudella, katupartioilla tai muilla laittomuuksilla.

Demokraattiseen oikeusvaltioon kuuluu, että se puolustaa itseään järjestäytyneesti. Osa tätä järjestystä on se, että Suomi noudattaa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Se että monet maat rikkovat niitä ei ole käypä peruste rikkoa niitä.

Rikosten myötä ilmapiiri on muuttunut Oulussa kalseaksi ja jännittyneeksi. Ulkomaalaistaustaisia on tönitty, ja heitä on aiempaa vähemmän Valkeassa. Vaikka rikoksista kumpuava järkytys, jopa viha, on ymmärrettävää, ei pidä sortua siihen, että syyllistää ja epäilee kaikkia maahanmuuttajia.

Järkytys on tullut myös koteihin, varsinkin niihin, joissa on rikoksen kohteiksi joutuneiden ikätovereita ja kavereita. Tällaisina hetkinä vanhempien rooli korostuu entisestään. Heidän on tarjottava jälkeläisilleen turvaa ja myös asetettava rajoja, olipa sitten kysymys kotiintuloajoista tai liikkumisesta somessa. Viranomaisten tehtävä on huolehtia siitä, että kaupungilla on turvallista liikkua.

Piispa Jukka Keskitalo sanoi haastattelussa, että keittiön pöydän ääressä käytävät keskustelut tuovat turvallisuutta lapsille ja nuorille. Se oli hyvin sanottu.

Oulussa on määrä järjestää loppukuusta turvallisuusinfo. On pidettävä huolta siitä, että siitä tulee nimensä mukainen ja ettei sitä käytetä vääriin tarkoitusperiin. Näinä aikoina tällainen on hyvinkin mahdollista. Perusturvallisuudesta huolehtiminen on kaikkien, ei vain yhden tai kahden ryhmän, asia. Sen takaamisessa ei toisaalta loputon ymmärtäminen auta.

On hyvä, että hallitus reagoi Oulun tapahtumiin nopeasti lähettämällä sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) kaupunkiin heti lauantaina.

Mykkänen luetteli Ylen Ykkösaamussa suunnitteilla olevia toimia. Ne olivat järkeen käyviä. Ne saattavat jäädä seuraavan eduskunnan ja hallituksen tehtäviksi, mutta tehtävä ne on.

Mykkänen ei sulkenut pois myöskään kansallisia toimia, jos uusia aaltoja tulee tai jos EU-maat eivät pääse sopuun vastaanottokeskusten perustamisesta tuloalueille.

Ministeri puhui eniten makrotason asioista. Ne ovat tärkeitä. Mikrotasolla eli Oulussa ja seudulla tarvitaan nyt myötäelämistä rikosten uhreiksi joutuneiden ja heidän perheidensä kanssa. Ei voi olla hirveämpää kuin se, mitä heille on tapahtunut.

Me muut tarvitsemme sisäistä lujuutta ja malttia. Jos menetämme ne, menetämme paljon muutakin.

Kirjoittaja on Kalevan päätoimittaja.

_________________________________

Helsingin Sanomat: Seksuaalirikosepäilyt varmistivat, että kevään vaaleista tulee myös maahanmuuttovaalit – Puolueet ehdottavat nyt kilvan keinoja, miten rikokset saataisiin vähenemään

VIELÄ VIIME syksynä näytti siltä, ettei tämän kevään eduskuntavaaleista tule maahanmuuttovaaleja, jollaisia monissa Euroopan maissa on käyty viime vuonna.

Tilanne muuttui nopeasti, kun perjantaina ja sunnuntaina tuli tietoon lisää epäilyjä ulkomaalaisten tekemistä vakavista seksuaalirikoksista. Jo nyt on varma, että maahanmuutto tulee olemaan iso kysymys keväällä.

Oulun poliisi kertoi perjantaina neljästä uudesta seksuaalirikoksesta, joista epäillään ulkomaalaistaustaisia miehiä.

Joulukuussa Oulun poliisi ilmoitti tutkivansa viittä eri seksuaalirikoskokonaisuutta, jotka eivät liity toisiinsa. Uhrit ovat suomalaisia 13–15-vuotiaita tyttöjä. Epäillyt olivat tulleet Suomeen turvapaikanhakijoina tai pakolaisina.

SUNNUNTAINA OLI vuorossa Helsinki, kun poliisi ilmoitti ottaneensa kiinni itähelsinkiläisessä yksityisasunnossa kolme ulkomaalaistaustaista miestä epäiltynä törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta lauantai-iltana.

Epäillyt tuskin itse tajuavat, kuinka merkittävästi heidän tekonsa vaikuttavat suomalaiseen politiikkaan ja jatkossa nimenomaan turvapaikanhakijoiden asemaan Suomessa.

Suomessa tuskin löytyy montaa ihmistä, joiden mielestä teot eivät olisi raakamaisia ja kuvottavia. Ne jäävät mieliin. Ne muistetaan kevään vaaleissa.

ETENKIN perussuomalaisille jokainen ilmitullut ulkomaalaisen tekemä seksuaalirikos tuo todennäköisesti enemmän ääniä kuin yksikään vaalitempaus.

Tämä johtuu siitä, että perussuomalaisten keskeinen keino vähentää ulkomaalaisten tekemiä rikoksia on hyvin erilainen kuin muiden puolueiden.

Tämä kävi ilmi, kun Helsingin Sanomat kysyi lauantaina puolueiden johtajilta, mitä asialle pitäisi tehdä, kun ulkomaalaisten osuus seksuaalirikoksiin epäillyistä oli lähes 24 prosenttia ja raiskauksiin epäillyistä noin 29 prosenttia vuonna 2017.

PERUSSUOMALAISTEN puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi kyselyssä, että ratkaisu on yksinkertainen: Suomessa pitää lopettaa humanitaarinen maahanmuutto.

Suomella on kansainvälisiä velvoitteita antaa suojelua hädässä oleville, joten hän sanoi, että ”humanitaarinen apu pitää saada niin matalaksi kuin mahdollista”. Halla-aho kuitenkin korosti, että puolue haluaa lopettaa humanitaarisen maahanmuuton kokonaan.

Ratkaisu vetoaa, koska se on yksinkertainen. Perussuomalaisille on sitä paitsi sitä parempi mitä enemmän ulkomaalaisten tekemistä rikoksista puhutaan.

Sinisten kannatus voi myös hyötyä, mutta heidän ratkaisuehdotuksensa ovat monimuotoisempia, mikä ei välttämättä vetoa yhtä lailla siihen laajaan joukkoon äänestäjistä, joiden mielestä ihonväri määrittää ihmisen.

KAIKILLE PUOLUEILLE on yhteistä se, että ne tuomitsevat seksuaalirikokset syvästi ja tunnustavat myös, että ulkomaalaisten osuus niissä on huomattavasti korkeampi kuin muissa rikoksissa.

Yksikään puolue ei HS:n kyselyssä ilmaissut, että nykyiset käytännöt tai lait riittävät. Esimerkiksi seksuaalirikosten tuomioiden koventamista tuskin yksikään puolue vastustaa.

Useimmat puolueet korostavat sitä, että seksuaalirikokset eivät ole sinänsä ulkomaalaisongelma vaan suuri ongelma ylipäätään. Vuonna 2017 seksuaalirikoksista epäillyistä yli 75 prosenttia oli ihmisiä, joilla on vain Suomen kansalaisuus. Kaikista rikoksista Suomen kansalaiset tekevät noin 94 prosenttia.

Todennäköisesti samanlaista poliittista keskustelua seksuaalirikoksista tuskin olisi syntynyt, jos epäillyt olisivat olleet kantasuomalaisia.

Totta on myös se, että etenkin irakilaiset ovat vahvasti yliedustettuina seksuaalirikoksissa.

PERUSSUOMALAISIA lukuun ottamatta muut puolueet näkevät ilman epäilyksiä, että ihmisten ja valtioiden humanitaarisiin velvollisuuksiin kuuluu auttaa omassa maassaan vainottuja tai hengenvaarassa olevia. Näin teki esimerkiksi Yhdysvallat toisen maailmansodan aikana. Näin tekivät Ruotsi, Norja ja Tanska, kun ne ottivat noin 80  000 suomalaista sotalasta suojiinsa vuosina 1939–1945.

Humanitaarisen velvoitteen hyväksyminen tekee ratkaisuehdotuksista heti monimutkaisempia ja näin ollen myös äänestäjien korvissa tehottoman kuuloisilta, vaikka ne eivät pitkällä tähtäyksellä tehottomia olisikaan.

MUILLE KUIN perussuomalaisille keskeinen syy ulkomaalaisten suureen seksuaalirikosten määrään on epäonnistunut kotouttaminen, joten he tarjoavat yhtenä ratkaisuna kotouttamisen tehostamista.

Esimerkiksi vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto ehdottaa yhdeksi ratkaisuksi sitä, että turvapaikanhakija alkaa heti Suomeen tultuaan tehdä töitä tai muuta tähdellistä tekemistä. Helppo sanoa, mutta mistä löytyy työpaikkoja?

MYÖS kristillisen puolueen HS:lle antamassa näkemyksessä painotettiin turvapaikkaprosessin nopeutta, jotta itse prosessi ei loisi lisää juurettomuutta.

Seksuaalirikosten ennaltaehkäisy kuuluu todennäköisesti kaikkien puolueiden keinovalikoimaan, vaikka kaikki eivät sitä HS:n haastattelussa maininneet.

Eritoten sitä korostavat vasemmistoliitto ja ruotsalainen kansanpuolue. Tosin seksuaalirikosten ennaltaehkäisyyn voi kuulua hyvin erilaisia toimia aina lakien tiukentamisesta valistukseen.

DEMAREILLA on kova tarve näyttää jämäkkää, koska se taistelee osin samoista äänestäjistä perussuomalaisten kanssa. Demarit haluavat lisää poliiseja ja ylipäätään resursseja sisäiseen turvallisuuteen.

Demareiden ryhmäjohtaja Antti Lindtman vaati sunnuntaina eduskuntaryhmiä koolle ja siniset hallitusta hätäistuntoon. Hätäkokous näyttää julkisuudessa hyvältä, mutta tosiasiassa hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat puhuneet asiasta ja keskeiset ministerit ovat käyneet tarjoamassa Oululle apua.

Sen sijaan eduskuntaryhmien kokous voi olla jopa olennainen, koska mahdollisista toimenpiteistä suurin osa lankeaa seuraavan hallituksen tehtäviksi. Kokous myös toteutuu, sillä suurimman puolueen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen kutsui sunnuntaina ryhmät koolle.

KOKOOMUKSELLA ON kädessään valttikortit, joiden kanssa voi myös helposti mokata kansalaisten silmissä. Sisäisestä turvallisuudesta vastaa kokoomuslainen sisäministeri Kai Mykkänen.

Hän on käynnistänyt noin kymmenen kohdan toimenpideohjelman. Sen tarkka sisältö ei ole vielä selvillä, koska virkamiehet selvittävät parhaillaan, millaisia tiukennuksia on mahdollista ja järkevää tehdä.

Mykkänen on puhunut, että erityisen törkeisiin seksuaalirikoksiin tuomitut kaksoiskansalaiset voisivat menettää kansalaisuutensa ja vaatinut testejä, joilla selvitetään kansalaisuutta hakevan arvopohjaa.

Mykkäsen puheista on syntynyt kuva, että kokoomus on tiukentanut linjaansa. Se näkyy lopulta listasta, jonka Mykkänen tulee alkuvuodesta esittelemään hallitukselle. Itse asiassa demareiden Lindtmanin vaatima nopeiden toimien lista näyttää siltä, että kokoomus, demarit ja keskusta ovat aika samoilla linjoilla toimenpiteistä.

TIUKENNUKSIA on joka tapauksessa tulossa ja on myös jo tullut.

Uusia lakeja eduskuntaan ei enää tule niiden lisäksi, mitä eduskunnan käsittelyssä jo on.

Keskusta on menettänyt Oulun seudulla selvästi kannatustaan sen jälkeen, kun ensimmäiset raiskaustapaukset tulivat julki joulukuussa.

Pääministeri Juha Sipilä tukeekin Mykkäsen ajamaa tiukennuspakettia, mikä se sitten lopulta onkaan. Sipilä on korostanut niin kotouttamista, ennaltaehkäisyä että viranomaisten yhteistyön parantamista. Lisäksi Sipilä on korostanut, ettei viha saa kohdistua ulkomaalaisiin yleisesti. Sipilä on saanut jatkuvasti haukut perussuomalaisilta liian löysästä suhtautumisesta ulkomaalaisiin.

NYKYISEN hallituksen aikana on jo tehty useita muutoksia. Kauden aikana on tiukennettu lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten rangaistuksia sekä lisätty jonkin verran poliisin määrärahoja sekä netti- ja lähipoliisien määrää.

Lakeja on muutettu muun muassa niin, että törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottaminen on aikaisempaa nopeampaa.

SUOMESSA ON viime vuosina ilmoitettu poliisille keskimäärin noin kahdeksan seksuaalirikosta joka päivä. Lapsiin kohdistuneita seksuaalirikosilmoituksia on keskimäärin kolme joka päivä.

Jokainen on liikaa, mutta nyt näyttää siltä, että kymmenkunta ulkomaalaisten tekemää seksuaalirikosta ovat saaneet poliitikot todella liikkeelle.

______________________________

Yle: Analyysi: Kun turvaa hakeneet lisäävät turvattomuutta – eduskunta kiristämässä tuomioita ja ulkomaalaispolitiikkaa

Puolueiden kiirettä reagoida Oulun tapahtumiin lisää se, että vaalit ovat kiusallisen lähellä, kirjoittaa Ylen politiikan toimittaja Maria Stenroos.

Epäilty laaja lapsiin kohdistuva seksirikossarja järkyttää Oulun kaupunkia – tällä hetkellä on 16 epäiltyä ja 9 uhria. Epäillyt ovat turvapaikanhakija- ja pakolaistaustaisia nuoria miehiä.

Tapahtumat saivat myös päättäjät reagoimaan – pääministeri, sisäministeri ja sosiaali- ja terveysministeri kävivät Oulussa tutustumassa tilanteeseen. Pääministeri Sipilä vakuutti hallituksen päättäväisyyttä kitkeä vastaavat rikokset.

Jotta poliitikkojen lääkkeet olisivat oikeita, heidän pitää pystyä määrittelemään, mistä oikein on kyse. Kyse ei ole pelkästään rikollisuudesta, mutta ei myöskään pelkästään maahanmuutosta.

Onko "Oulu" ilmiö?
Aloitetaan siitä, missä Oulun epäillyt rikokset saivat alkunsa: netistä.

Nuorten pyydystäminen netin somepalveluiden kautta ja heidän joutumisensa tätä reittiä seksuaalirikoksen uhriksi, on ilmiö, josta nähdään Ylen haastatteleman keskusrikospoliisin tutkijan mukaan vain jäävuoren huippu. Tekijöiden taustat ovat tutkijan mukaan monenlaisia. Houkuttelijoina on sekä suomalaisia että muualta tulleita.

Entä epäiltyjen rikosten uhrit?

Epäiltyjen rikosten kohteiksi joutui alaikäisiä, 12 - 15 vuotiaita tyttöjä.

Seksirikoksia, myös lapsiin kohdistuvia, on tapahtunut Suomessa myös ennen kuin turvapaikanhakijoita tuli aiempaa enemmän vuoden 2015 pakolaiskriisissä.

Oulun rikosepäilyssä tekijät ovat kuitenkin ulkomaalaistaustaisia.

Oulun rikosepäilyjen ensimmäinen aalto tuli julki joulukuussa, toinen kuluvan viikon perjantaina. Tänään sunnuntaina Helsingin poliisi kertoi tutkivansa törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä, jossa epäiltyinä on kolme ulkomaalaistaustaista henkilöä. Näistä syntyy julkisuudessa nopeasti ilmiö.

Tilastot: Ulkomaalaistaustaiset korostuvat seksirikoksissa
Rikostilastoista tiedetään, että ulkomaalaistaustaiset tekevät paljon seksirikoksia suhteessa siihen, minkä verran heitä on Suomessa. Tutkijoiden tulkinnan mukaan he ovat yliedustettuina seksirikoksissa.

Tarkkaa lukua, kuinka paljon yliedustettuna he ovat, ei pysty julkaistuista tilastosta sanomaan. Seksirikoksia tekevät eniten nuoret miehet. Vuonna 2015 Suomeen tuli paljon juuri nuoria miehiä. Nuorten ulkomaalaistaustaisten miesten tekemiä rikoksia pitäisi verrata suomalaisten nuorten miesten rikoksiin.

Juuri turvapaikanhakijoiden tekemiä rikoksia on tutkittu tarkemmin. Poliisiammattikorkeakoulu selvitti rikollisuutta vuodelta 2016, jolloin Suomessa oli paljon edellisenä vuonna tulleita turvapaikanhakijoita. Tutkijoiden mukaan näiden tekemissä seksuaalirikoksissa uhrit olivat enimmäkseen alle 18-vuotiaita ja yleensä suomalaisia. Vertailutietoa ei ole, koska tutkimus on toteutettu vain kerran.

Vuonna 2016 seksuaalirikoksia tehneissä oli suhteessa enemmän irakilaisia, afganistanilaisia ja marokkolaisia kuin yleensä rikoksia tehneissä.

Seksirikoksista yleensä arvellaan paljastuvan vain osa. Kohteiksi joutuneilla on usein korkea kynnys nostaa asia esiin – oli tekijä sitten tuttu tai tuntematon.

Ennen vaaleja on saatava päätöksiä – kahdesta syystä
Poliitikot esittivät huolensa ja surunsa Oulun rikosepäilyistä nopeasti. Moni heistä, myös pääministeri Sipilä, puhui inhosta, jonka teot hänessä herättivät.

Oulun tutkinnan laajentuessa hallitus kertoi lauantaina tekevänsä 10 kohdan listaa, joilla asiaan tartutaan.

Tänään sunnuntaina oppositio- ja hallituspuolueiden eduskuntaryhmät kertoivat istuvansa yhteiseen pöytään alkavan viikon tiistaina.

Oulun tapahtumat ovat vakavia ja horjuttavat turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta, ja siksi päättäjien ja viranomaisten on toimittava nopeasti.

Poliitikoilla on kuitenkin kiire reagoida myös, koska vaaleihin on enää kolme kuukautta. Uusia lakeja ei ehditä enää toteuttaa, mutta jotain olisi saatava aikaan. Jo tekeillä olevia lakeja on vaikea pusertaa läpi eduskunnan loppuruuhkasta. Jos ne jäävät roikkumaan vaalien yli, seuraava eduskunta ei välttämättä jatka niiden läpi viemistä.

Toinen vaaleissa pelottava asia on puolueiden vaalimenestys. Muut puolueet pelkäävät oppositiopuolue perussuomalaisten rummuttavan Oulun tapahtumia ja keräävän ääniä, sillä puolueen agendan ydin on maahanmuuttovastaisuudessa.

Eduskuntapuolueet näyttävät nyt päätyvän edistämään joitakin asioita yhdessä ja tekemään niille tilaa valiokuntien työpöydillä.

Tiistaina yhteiseen pöytään
Lauantaina sekä SDP että perussuomalaiset vaativat seksirikostuomioiden kiristämistä. Hallitus onkin tehnyt asiasta esityksen, joka on eduskunnan työpöydällä. Ylen tietojen mukaan puolueet tavoittelevat yksimielisyyttä yli hallitus-oppositio-rajan, jotta laki saataisiin valmiiksi.

Toinen ruuhkaan juuttunut esitys, josta puolueet keskustelevat tiistaina yhdessä, on esitys, jonka mukaan terrorismiin syyllistyneet voisivat menettää Suomen kaksoiskansalaisuuden. Sisäministeriöllä olisi haluja laajentaa tulkintaa niin, että myös muihin vakaviin rikoksiin – kuten vakaviin seksuaalirikoksiin – syyllistyneet voisivat menettää Suomen kaksoiskansalaisuuden. Asiaa tutkitaan, vaikka se tiedetään ongelmalliseksi Suomen kansainvälisten sopimusten takia.

Puolueilla on haluja myös puhua lisärahasta poliisille ja Oulun tukemiseksi.

Lisää listoja maahanmuutosta
Kun hallitus aloitti 2015, mukana olivat myös perussuomalaiset. Nyt perussuomalaiset arvostelevat, että hallituksella olisi ollut neljä vuotta aikaa toimia estääkseen Oulun kaltaiset tapahtumat, mutta näin ei ole tapahtunut.

Omasta mielestään hallitus on tehnyt paljon. Silti se aikoo tehdä vielä lisää. Sisäministeri Mykkänen lupaa listan, joka valmistunee helmikuun puolivälissä. Listoja hallitus on kirjoittanut ennenkin, vuonna 2015 ilmestyi turvapaikkapoliittinen paperi ja 2017 terrori-iskun jälkeen uusi lista, jossa oli mm. aloitteita turvapaikkalakien kiristämisestä. Mykkäsen listalla on Ylen tietojen mukaan osin samoja toimia kuin näissä.

Julkisuudessa keskustelu on kääntynyt siihen suuntaan, että poliitikkojen odotetaan tarttuvan nimenomaan maahanmuuttajien tekemään seksuaalirikollisuuteen. Oulun epäiltyjen rikosten tekijöiden tausta yhdistyy tilastoihin, jotka kertovat ulkomaalaistaustaisten muita korkeammasta rikollisuudesta.

Vaikka rikostuomioita aiotaan kiristää ja poliisille antaa resursseja, tämä ei riitä. Hallituspuolueissa on tuntuma, että "kansalaiset" eivät rauhoitu, ennen kuin maahanmuuttopolitiikkaan tehdään kiristyksiä. Toisaalta poliitikot yrittävät huolehtia siitä, että Suomi on jatkossakin oikeusvaltio, joka kunnioittaa kansainvälisiä sopimuksia.

Moni poliitikko vetoaa taustakeskusteluissa tasavallan presidentin Sauli Niinistön lausuntoihin. Niinistö lausui viimeksi lauantaina: on kestämätöntä, että Suomesta turvaa hakeneet ovat luoneet tänne turvattomuutta.

____________________________

Ilta-Sanomat: Pääkirjoitus: Seksuaalirikokset ovat järkyttävä ilmiö

Oulussa ja muualla maassa ilmi tulleet alaikäisiin kohdistuneet seksuaalirikokset ovat paitsi järkyttäviä myös järkyttävä epäonnistuminen.

Lyhyen ajan kuluessa on tullut ilmi nyt jo kymmenkunta seksuaalirikosta ja törkeää seksuaalirikosta, joiden uhrit ovat olleet alaikäisiä tyttöjä ja tekijöiksi epäillyt ulkomaalaistaustaisia miehiä.

Tapaukset ovat erillisiä, mutta yhdessä niitä voi jo pitää ilmiönä. Vastenmielisenä ilmiönä, jollaista ei olisi saanut tapahtua, mutta tapahtui silti.

Mikään ei enää voi muuttaa tekemättömiksi niitä vääryyksiä ja julmuuksia, joiden uhreiksi liian moni alaikäinen tyttö on joutunut. Ja tällaisten tekojen uhreista jokainen on liikaa.

VAIKKA TEKOJA EI SAA tekemättömiksi, nyt on tehtävä kaikki mahdollinen, että uhrit ja heidän perheensä saavat kaiken tarvittavan tuen ja avun kriisistä selviämiseen.

Itsestään selvää on sekin, että teoista epäillyt otetaan kiinni, tapaukset tutkitaan juurta jaksain ja syylliset tuomitaan kärsimään rangaistuksensa.

Mutta yhtä tärkeätä on viivyttelemättä selvittää, miksi tällainen ilmiö on päässyt toteutumaan – ja miten tällaisten tapausten toistuminen on estettävissä.

ON KOHTUULLISTA, että maan johtavat poliitikot ovat puoluejohtajista presidenttiin ilmaisseet tapausten johdosta järkytyksensä ja myötätuntonsa uhreille ja näiden perheille.

Sekin on luontevaa, että hallitus- ja oppositiopuolueiden johtajat ovat viikonlopun mittaan usein eri tavoin julistaneet valmiuttaan esimerkiksi lisätä poliisin ja muiden viranomaisten voimavaroja uusien seksuaalirikosten ennaltaehkäisemiseksi.

Sen suorempaan aiempien virhearvioiden myöntämiseen saati anteeksipyyntöön yhdelläkään puoluejohtajalla ei näytä ainakaan vielä olleen kanttia.

Se on kuitenkin viimeistään nyt ilman anteeksipyyntöjäkin selvää, että vuonna 2015 paisunutta pakolaiskriisiä ja sen jälkihoitoa ei ole hallittu niin kuin olisi pitänyt.

Kun nyt puoluejohtajat yksi toisensa perään julistavat haluaan kasvattaa poliisin ja muiden viranomaisten voimavaroja, voisi samalla suoraan myöntää, että varoja ja väkeä on tähän asti ollut esimerkiksi turvapaikkaprosessin eri vaiheissa liian niukasti.

KUN VAROISTA ON PULAA, venyvät turvapaikkaa hakevien haku- ja valitusajat kohtuuttoman pitkiksi – ja tapoihin, kulttuuriin ja lakeihin perehdyttäminen ja muu kotouttaminen ilmiselvästi puutteelliseksi. Samalla riskit kasvavat.

Turun toissavuotinen puukotusisku oli tyystin toisenlainen rikos kuin viimeaikaiset seksuaalirikokset, mutta ilmiöinä niissä on yhteisiäkin piirteitä. Kuten se, että ne kertovat turvapaikkaprosessin pahoista puutteista.

Nyt se on jo uskottava – ennen uusia onnettomuuksia.