Yle: Vauvakriisi: Jos sama meno jatkuu, maahanmuutto on kaksinkertaistettava – ja eläkkeiden on joustettava

Yle: Vauvakriisi: Jos sama meno jatkuu, maahanmuutto on kaksinkertaistettava – ja eläkkeiden on joustettava 17.1.2019

Asiantuntijoiden mukaan eläke voisi joustaa ylöspäin, kun tilanne on hyvä. Tai alaspäin, kun näyttää huonolta. Eläkejohtajat panostaisivat maahanmuuttoon.



Suomalaisten syntyvyyden nopea lasku sai asiantuntijat hämilleen. Tilastokeskuksen tuoreimman ennusteen mukaan Suomessa on tulevaisuudessa työntekijöitä paljon vähemmän kuin mitä vielä viime kesänä arvioitiin.

Kuka maksaa tulevaisuudessa eläkkeemme?

Eläketurvakeskus julkaisi torstaina kirjan Työeläkevarat ja eläkkeiden rahoitus. Sen ensimmäinen luku päättyy huolestuttavasti:

“Erittäin heikon talous- tai väestökehityksen oloissa nykyisen suuruiset työeläkevarat ja niille ennakoitu tuotto eivät riitä paikkaamaan potentiaalista maksutulovajetta.”

Koukeroista kieltä, mutta viesti on selvä. Jos huonosti käy, eläkkeiden maksajia ei ole tarpeeksi.

Edellisestä eläkeuudistuksesta ei ole kuin pari vuotta. Joko taas on aika virittää keskustelua seuraavasta uudistuksesta?

Sukupolvikeskustelun aika
Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto rauhoittelee.

– Meillä on vakaat näkymät ja hyvä rahoituksellinen pohja. Ei ole akuuttia syytä lähteä muuttamaan työeläkejärjestelmän toimintaperiaatteita, Kautto sanoo.

– Mutta jos matala syntyvyys on tulevaisuudessa perustila, se vaikuttaa eläkejärjestelmän ja julkisen talouden rahoitukseen pitkällä aikavälillä.

Kauton mukaan alhaisen syntyvyyden vaikutukset näkyisivät noin parinkymmenen vuoden kuluttua. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä suurempia muutokset olisivat.

Siksi juuri nyt, kun piru ei vielä ole merrassa, on hyvä hetki aloittaa keskustelu. Kauton mukaan keskustelua on syytä käydä myös sukupolvinäkökulmasta.

– Yksi luonnollinen pohdinnan aihe on se, voisiko eläke joustaa. Ylöspäin, kun eläkkeiden rahoituksellinen tilanne on hyvä – tai alaspäin, kun tilanne näyttää huonolta.

Eläke ei jousta – vielä
Aivan ensimmäiseksi on syytä kerrata pari perusasiaa eläkkeistä. Ensinnäkin, eläkkeet kustannetaan pääosin nykyisten työntekijöiden palkoista – ja vain pieneltä osin eläkerahastoista.

Toiseksi, Suomessa on käytössä ns. etuusperusteinen eläkejärjestelmä. Se tarkoittaa, että eläkkeen taso on määrätty etukäteen ja tuon eläke-etuuden rahoittamiseksi kerätään rahaa tarpeen mukaan.

Maksussa olevat eläkkeet eivät jousta.

Sillä ei ole merkitystä, vaikka suomalaiset eläisivät aiempaa pidempään, lapsia syntyisi uskottua vähemmän tai eläkerahastojen tuotto jäisi kehnoksi. Jos olet eläkkeellä, järjestelmä ei muutoksiin reagoi. Eläke on ennalta sovittu.

Muutoksia tehdään vain suurten "eläkeuudistusten" yhteydessä. Viime aikoina näin on tapahtunut noin kerran vuosikymmenessä – mikä on ollut omiaan vähentämään eläkejärjestelämän ennustettavuutta.

1990-luvulla esiteltiin taitettu indeksi, seuraavalla vuosikymmenellä elinaikakerroin ja toissa vuonna elinikään sidottiin myös eläkeikä. Vanhempi väki muistelee vieläkin katkerasti indeksimuutosta, nuoremmat epäilevät, ettei toissa vuonna määritelty eläkeiän nosto jää viimeiseksi.

Taitetusta indeksistä “joustava indeksi”?
Etlan tutkimusneuvonantajat Jukka Lassila ja Tarmo Valkonen esittävät kirjassa vaihtoehtoja, miten eläkejärjestelmään voitaisiin tuoda joustoa. Lassilan mukaan ongelma on se, että nykyisin järjestelmän joustavin osa ovat työeläkemaksut.

– Suurin osa eläkejärjestelmän rahoitukseen liittyvistä riskeistä kohdistuu työeläkemaksuihin. Ja ne riskit voivat olla erittäin suuria, hän kuvaa.

Valkonen ja Lassila nostavat esiin vaihtoehtoa, jossa työeläkeindeksi vaihtelisi työeläkemaksujen tason vaihtuessa. Nykyisin yleisen hintatason muutoksen osuus työeläkeindeksissä on kiinteä 80 prosenttia ja palkansaajien ansiotason kiinteä 20 prosenttia.

Kuulostaa suomalaisittain vieraalta. Lassila kuitenkin muistuttaa , että Ruotsissa, Tanskassa ja Hollannissa on yleisesti hyvänä pidetyt eläkejärjestelmät ja noissa maissa riskejä on siirretty eläkemaksuista eetuuspuolelle.

– Mahdollisuudesta tulisi ainakin keskustella, Lassila sanoo.

Eläkepomot: Järjestelmä kestää
Yle kysyi työeläkeyhtiöiden johtajilta, kuinka lähellä Suomi on tilannetta, jossa nykyinen eläkejärjestelmä alkaisi piiputtaa.

Hyvin kaukana, johtajat vakuuttavat.

– Nopeasti laskevasta syntyvyydestä ei pitäisi tehdä liian äkkinäisiä johtopäätöksiä eläkejärjestelmän kehittämisessä. Syntyvyyden lasku vaikuttaa eläkekertymiin vasta kahdenkymmenen vuoden kuluttua, Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen kirjoittaa.

– Vuoden 2017 alussa voimaan tulleen eläkeuudistuksen tuomat muutokset paransivat sitä, miten järjestelmä sopeutuu taloudessa ja väestössä tapahtuviin muutoksiin, muistuttaa työeläkeyhtiö Elon Satu Huber.

– Maksunkorotuspaineita ei ole lähivuosina näköpiirissä, sanoo Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen.

Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto komppaa kollegojaan, mutta toteaa samalla syntyvyyden olevan nyt järjestelmän suurin riski.

– Maksutulon kehityksessä voi olla vajetta, jos talous- ja väestökehitys on erityisen heikkoa.

Jos ongelmat odottavat 20 vuoden päässä, mitä Suomen tulisi tehdä nyt?

Maahanmuutto kaksinkertaistettava
Eläkejohtajat eivät innostu järjestelmämuutoksista. Sen sijaan he kääntävät katseensa työperäiseen maahanmuuttoon.

– Eläkejärjestelmän laskelmat perustuvat 17 000 henkilön suuruiseen nettomaahanmuuttoon. Jos syntyvyys pysyisi viime vuosien tasolla, tarkoittaisi se tarvetta kasvattaa nykyistä maahanmuuttoa merkittävästi, nykyisten laskelmien mukaan noin 2,5-kertaiseksi, Elon Satu Huber toteaa.

Nettomaahanmuutto tarkoittaa sitä, kuinka paljon enemmän on maahan muuttavia kuin maasta pois muuttajia.

– Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttoa, joka ainakin osin konvertoituu aktiiviseksi työtätekeväksi väestöksi, toteaa myös Veritaksen Carl Petterson.

Eläketurvakeskuksen Mikko Kautto arvioi, että alentuneen syntyvyyden paikkaamiseen riittää, jos nettomaahanmuutto kasvaisi kuudella seitsemällä tuhannella hengellä nykyisestä noin 15 000 muuttajasta.

Parempi aikaisin
Miksi Eläketurvakeskuksen johtaja ja Etlan eläkeasiantuntijat herättelevät keskustelua eläkejärjestelmän uudistamistarpeesta vain pari vuotta edellisen uudistusprojektin jälkeen?

Etlan Jukka Lassilan mukaan ei ole ollenkaan varmaa, että nyt todettu syntyvyyden lasku jatkuu myös tulevaisuudessa. Mutta jos niin käy, siihen on syytä varautua mahdollisimman varhain. Silloin riski voidaan jakaa mahdollisimman monen sukupolven kesken.

Väestöennusteisiin liittyvä epävarmuus houkuttelee kuitenkin lykkäämään uudistuksia. Aivan kuten niitä on aiemminkin lykätty.

– Yli 50 vuoden ajan oli näkymä, että tulevaisuudessa eläkemaksuja pitää nostaa. Ja vasta toissa vuoden eläkeuudistuksen jälkeen näytti siltä, että eläkemaksut ovat suunnilleen riittävällä tasolla.

Eläkerahastoja olisi Lassilan mukaan pitänyt kehittää menneinä vuosikymmeninä voimakkaammin kuin mitä tuolloin tehtiin. 68-vuoden ikään ehtinyt mies toteaa, että suuret ikäluokat pitivät eläkeasioissa hyvin puolensa.

Tai kuten Jukka Lassila ja Tarmo Valkonen Eläketurvakeskuksen kirjan sivuille muotoilivat:

"Vaikka nykyisten nuorten kannattaa olla iloisia siitä mitä on rahastoitu, he voivat siis hyvin syyttää vanhempia polvia siitä, ettei rahastoitu enemmän."