Yle: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö: Eurooppa on ajautunut riitoihin omista arvoistaan

Yle: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö: Eurooppa on ajautunut riitoihin omista arvoistaan 1.1.2019
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe 1.1.2019

Loppusyksystä Pariisissa juhlittiin ensimmäisen maailmansodan päättymistä. Pariisin kuuluisan Riemukaaren alla paloi muiston tuli.

Sen jälkeen Pariisista on kuulunut toisenlaisia uutisia.

– Vajaa kuukausi sen (muistojuhlan) jälkeen Riemukaaren liepeillä paloivat autot. Samaan aikaan keltaliivistä kansaa oli kadulla kertomassa, että heidän mielestään asiat eivät ole hyvin, sanoi tasavallan presidentti Sauli Niinistö perinteisen uudenvuodenpuheensa aluksi.

Niinistön puhe lähetettiin Yle TV1:llä uudenvuodenpäivänä. Voit katsoa puheen klikkamalla tämän jutun pääkuvaa.

Niinistön mielestä Eurooppa on ajautunut repiviin riitoihin omista arvoistaan. Maanosalla on pitkä perinne edustuksellisesta demokratiasta, mutta kansa kaipaa välitöntä ja nopeaa vaikuttamista.

– Vaarana on, että menetämme jotain edustukselliselle demokratialle olennaista, nimittäin kyvyn sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä. Ja samalla kyvyn kuunnella ja yrittää ymmärtää muiden mielipiteitä, vaikkei niitä hyväksyisikään.

Niinistö muistutti, että kansalla on oikeus tyytymättömyyteen, ja myös nykyisten puolueiden siemenet on kylvetty samasta tunteesta. Muutoksen keskellä näkyy presidentin mielestä myös huolestuttavia merkkejä.

– Keltaisten liivien suojaan piiloutuneet anarkistit ja avoimesti natsitunnuksin marssivat vievät ajatukset viime vuosisadan julmuuksiin ja raakuuksiin. Demokratiassa niille ei ole sijaa, hän sanoi.

Muuttoliikettä on hallittava
Presidentti kehotti Suomea valppauteen, kun Kiinan taloudellinen mahti kasvaa, Venäjä varustautuu entistä voimakkaammin ja Yhdysvallat etääntyy kansainvälisestä yhteistyöstä.

– Päällimmäisenä mielessäni on vaara ydinaseiden paluusta kansainvälisen politiikan arkipäivään. Jos kylmän sodan aikana laaditut aserajoitussopimukset romuttuvat, on meidän ponnisteltava sen eteen, että niiden tilalle luodaan uusia, Niinistö sanoi.

Ulkopoliittiseen tilanteeseen on vaikuttanut myös muuttoliike. Niinistö arvioi, että se on viime vuosina Eurooppaa eniten jakanut ilmiö. Siksi muuttoliikettä olisikin hänen mielestään hallittava entistä paremmin.

– Turvapaikkahakemusta ei voida jättää käsittelemättä ilman, että rikotaan kansainvälistä oikeutta. Kansaiväliset sopimukset on tehty suojaamaan hätää kärsiviä. Heitä meidän on autettava.

Niinistön mielestä järjestelmä jättää kuitenkin mahdollisuuden hyväksikäyttöön myös muista syistä maahan pyrkiville.

– Olemme nähneet, kuinka jotkut meiltä turvaa hakeneet, ja saaneetkin, ovat itse luoneet tänne turvattomuutta epäinhimillisen teoin. Se on kestämätön tilanne, hän sanoi.

– Meillä on oikeus edellyttää tahtoa sopeutua yhteiskuntaamme. Ja vastuun kantamista, myös omiaan ohjaamalla. Lakiemme ja arvojemme vastainen käytös lisää riskiä kokonaisten ihmisryhmien leimaamiselle ja luo syvää epäluuloa, jopa vihaa.

"Kaikilla on edessään luopumisen vaade"
Lopuksi Niinistö kehotti muistamaan, kenelle "suurta tarinaamme" kirjoitamme: lapsillemme.

– Näköala, joka seuraavalle sukupolvelle aukeaa, saa ihmisen jäämään tai lähtemään, yrittämään tai luovuttamaan tai niin kuin on nähty – kapinoimaan, Niinistö sanoi.

Presidentti ajattelee, ettei enää voi olla varma siitä, että lapsilla olisi edessään jotain parempaa kuin vanhemmillaan.

– Ilmastonmuutoksen torjuminen tuo meille kaikille eteen luopumisen vaadetta. Aineellisen yltäkylläisyyden ja jatkuvan kasvun aika on muuttumassa. Hyvinvoinnin loppua sen ei tarvitse tarkoittaa. Tasavertaisen mahdollisuuksien loppua se ei saa tarkoittaa.

Niinistön mukaan meidän on kyettävä uudelleen määrittelemään, mistä koostuu se hyvä, jota tavoittelemme.

Lopuksi hän muistutti, että kaikesta huolimatta Suomi, Eurooppa ja koko maailma voi monin tavoin myös paremmin kuin koskaan.

– Siis kauneutta on. Rakkautta on. Iloa on. Kaikki maailman kurjuudesta kärsivät, puolustakaa niitä! hän lopetti runoilija Eeva Kilpeä lainaten.

_______________________________________

...
Muuttoliike on viime vuosina eniten Eurooppaa jakanut ilmiö. Se on jakanut mielipiteitä niin maiden välillä kuin niiden sisällä. Muuttoliike ei ole maailmasta poistumassa – päinvastoin, paine siihen kasvaa. Siksi sitä on kyettävä paremmin hallitsemaan, olipa kyse työperäisestä maahanmuutosta, pakolaisuudesta tai turvapaikan hakemisesta.

Turvapaikkahakemusta ei voida jättää käsittelemättä, ilman että rikotaan kansainvälistä oikeutta. Kansainväliset sopimukset on tehty suojaamaan hätää kärsiviä. Heitä meidän on autettava. Mutta kuten meilläkin on koettu, jättää järjestelmä mahdollisuuden hyväksikäyttöön myös muista syistä maahan pyrkiville. Lisäksi olemme nähneet, kuinka jotkut meiltä turvaa hakeneet, ja saaneetkin, ovat itse luoneet tänne turvattomuutta epäinhimillisin teoin. Se on kestämätön tilanne.

Täällä oleville on annettava mahdollisuus osallisuuteen. Vastaavasti on oikeus edellyttää tahtoa sopeutua yhteiskuntaamme. Ja vastuun kantamista, myös omiaan ohjaamalla. Lakiemme ja arvojemme vastainen käytös lisää riskiä kokonaisten ihmisryhmien leimaamiselle ja luo syvää epäluuloa, jopa vihaa.

Euroopan unioni on etsimässä ratkaisuja muuttoliikkeen hallintaan. Sopimus Turkin kanssa on antanut ainakin hengähdysaikaa sopia säännöistä, ketkä ja miten Eurooppaan tulevat ja minne he sijoittuvat. Jos hallinnassa onnistutaan, monet maat, varmasti myös Suomi, olisivat valmiita nostamaan kiintiöpakolaisten määrää. He ovat hädänalaisia.

Unohtaa ei sovi, että me myös tarvitsemme maahanmuuttoa. Valmiita osaajia ja sellaisiksi oppivia, osallistumaan yhteiskuntamme ylläpitämiseen.
...