HS: Oikeustieteilijät hämmästelevät puhe­mies Risikon lausuntoja oleskelu­lupien ”purkamisesta” – professori sanoo entisen sisä­ministerin johtavan äänestäjiä harhaan

Helsingin Sanomat: Oikeustieteilijät hämmästelevät puhe­mies Risikon lausuntoja oleskelu­lupien ”purkamisesta” – professori sanoo entisen sisä­ministerin johtavan äänestäjiä harhaan 6.1.2019
Yle: Puhemies Paula Risikko: Rikollisten pysyviä oleskelulupia pystyttävä purkamaan helpommin – rikollinen voi olla kansallinen uhka 5.1.2019

OIKEUSTIETEILIJÄT ihmettelevät eduskunnan puhemiehen Paula Risikon (kok) näkemystä, jonka mukaan rikoksiin syyllistyneiden oleskelulupia on pystyttävä ”purkamaan” nykyistä helpommin.

”Meillä pitää olla mahdollisuus myös purkaa esimerkiksi päätöksiä siitä, että on annettu se oleskelulupa. Jopa pysyviä oleskelulupia pitää pystyä purkamaan”, puhemies Risikko sanoi Yleisradion haastattelussa lauantaina.

Risikko myös korosti, että oleskelulupa pitää voida ”purkaa”, jos ihminen on kansallinen uhka.

”Sinne tulisi lisätä esimerkiksi kansallinen uhka, joka sieltä puuttuu. Jos ihminen on kansallinen uhka, niin hänen oleskelulupansa pitää pystyä purkamaan.”

HELSINGIN yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen pitää Risikon lausuntoja edesvastuuttomina. Ojasen mielestä herää kysymys, onko puhemies Risikko perillä voimassa olevasta lainsäädännöstä. Risikko on entinen sisäministeri, jonka vastuulla olivat ulkomaalaisasiat.

”Nykyisin ulkomaalaislain nojalla pysyvän ja määräaikaisen oleskeluluvan saaneen karkottamisen kynnys on hyvin matalalla. Lisäksi ihminen voidaan karkottaa, jos hän on uhka kansalliselle turvallisuudelle tai syyllistyy rikoksiin toistuvasti. Mielestäni Risikon lausunnot ovat populistista harhaanjohtamista”, Ojanen sanoo.

Ulkomaa­laislain mukaan oleskelu­luvan saanut voidaan karkottaa, jos hän on syyllistynyt rikokseen, josta säädetty enimmäis­rangaistus on yksi vuosi vankeutta tai hän syyllistyy rikoksiin toistuvasti.

Enintään vuoden vankeusrangaistukseen voidaan tuomita verraten vähäisistä rikoksista. Niitä ovat esimerkiksi hautarauhan rikkominen, uhkapelin järjestäminen, kulkuneuvon luovuttaminen juopuneelle, liikennepako, markkinointirikos, perätön vaarailmoitus ja vaarallisen esineen hallussapito.

Ulkomaalaislaissa säädetään myös, että oleskeluluvan saanut voidaan karkottaa, jos hän on käyttäytymisellään vaaraksi muiden turvallisuudelle tai epäillään ryhtyvän kansallista turvallisuutta vaarantamaan toimintaan.

”Poliitikot eivät aina mieti mahdollistaako voimassa oleva lainsäädäntö jo sen, mitä he ehdottavat. Etenkin ulkomaalaislaissa ongelmia aiheuttaa se, että lakia on muutettu monta kertaa lyhyessä ajassa. Ulkomaalaislain muutostarpeita pitäisi arvioida kokonaisuutena”, sanoo Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen.

RISIKKO kommentoi HS:lle lyhyesti tekstiviestillä, että perusti kommenttinsa poliisin laittoman maahanmuuton vastaiseen toimenpideohjelmaan. Ohjelmassa väitetään, että ”voimassa olevan ulkomaalaislain mukaan oleskelulupaa ei voida peruuttaa vaikka henkilön katsottaisiin vaarantavan kansallista turvallisuutta tai yleistä järjestystä tai turvallisuutta”.

Ojanen sanoo, että toimenpideohjelman väite on yhtä lailla harhaanjohtava.

”Ei tarvita enää erillistä pykälää oleskeluluvan peruuttamiselle, kun karkottamista ja käännyttämistä koskevat pykälät nyt jo sallivat karkottamisen ja käännyttämisen kansallisen turvallisuuden perusteella.”

Hän muistuttaa, että kansallinen turvallisuus oli karkottamisperuste jo vuoden 1991 ulkomaalaislaissa. Kansallinen turvallisuus on niin ikään jatkuvassa käytössä ulkomaalaisasioissa. Aika ajoin Suomesta karkotetaan ja käännytetään ihmisiä, joita suojelupoliisin lausunnon perusteella pidetään uhkana kansalliselle turvallisuudelle.

Pelkästään vuonna 2018 Korkein hallinto-oikeus antoi kaksi ratkaisua käännyttämisestä ja karkottamisesta kansallisen turvallisuuden perusteella.

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää korostaa myös, että oleskeluluvan saaneen karkottamisen edellytykset ovat jo nykyisessä ulkomaalaislaissa hyvin kattavat ja kynnys karkottamiselle on matala.

”Jos ihminen lähtee Suomesta ulkomaille taistelemaan ja muodostaa siksi uhan kansalliselle turvallisuudelle, hänet voidaan karkottaa, mikä asiallisesti merkitsee oleskeluluvan peruuttamista, vaikka hän ei olisi Suomessa. Kokonaiskuva on siis se, että viranomaisilla on jo nykyisen lainsäädännön perusteella riittävät toimivaltuudet puuttua Risikon mainitsemaan asiaan.”

PROFESSORI Ojanen korostaa, että oleskeluluvan saaneiden karkottamista rajoittavat Suomea oikeudellisesti sitovat kansainväliset sopimukset. Perustuslain mukaan ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

”Karkottamisessa on otettava huomioon myös lapsen etu ja perhe-elämän suoja, jotka tulevat kansainvälisistä sopimuksista. Suomessa lainsäädännön on luonnollisesti oltava linjassa oikeudellisesti sitovien kansainvälisten sopimusten, kuten vaikkapa Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa”, Ojanen sanoo.