Helsingin Sanomat: ”Kotouttamis­politiikka ei toimi” – Eduskunta ehdottaa turva­paikan­hakijoille Suomi-koetta ja kaikille oleskelu­luvan saaneille kielikoetta

Helsingin Sanomat: ”Kotouttamis­politiikka ei toimi” – Eduskunta ehdottaa turva­paikan­hakijoille Suomi-koetta ja kaikille oleskelu­luvan saaneille kielikoetta 22.1.2019
Helsingin Sanomat: Vaatimukset maahanmuuttajien kielitaidosta ovat kohtuuttomia, sanoo asiantuntija

EDUSKUNTA haluaa, että Suomeen turvapaikanhakijana tulleen täytyisi suorittaa koe, jossa mitattaisiin suomalaisen yhteiskunnan toimintatapojen, sääntöjen sekä arvojen tuntemusta.

Tämä on yksi osa uusia kotouttamistoimia, joita eduskunnan tarkastusvaliokunta ehdottaa tiistaina julkistamassaan mietinnössä. Mietintö on yksimielinen: siihen ovat valiokunnassa sitoutuneet kaikki puolueet vihreistä perussuomalaisiin.

”Turvapaikanhakijan oikeuksien ja velvollisuuksien tulee olla tasapainossa siitä alkaen, kun henkilö hakee turvapaikkaa Suomesta”, mietinnössä sanotaan.

VALIOKUNTA olisi valmis siihen, että turvapaikanhakijan saamaa vastaanottorahaa leikattaisiin, jos hakija ei osallistu vastaanottokeskuksessa järjestettäviin opintoihin. Vastaanottorahan leikkaus on nykyisinkin mahdollista, mutta tätä keinoa ei juuri käytetä.

Tarkastusvaliokunta haluaa lisäksi kiristää kaikkien maahanmuuttajien kielitaitovaatimuksia. Oleskeluluvan saaneiden maahanmuuttajien kielikoulutukseen pitäisi sisällyttää kielitaitoa mittaava koe, jotta suomen tai ruotsin kielen opiskelu otettaisiin tosissaan.

Valiokunta pitää nykyisen kielikoulutuksen tuloksia kehnoina. Opetuksessa on nyt asetettu tavoitekielitaso, jolla pitäisi pärjätä arjessa, työssä ja koulutuksessa, mutta vuosina 2013–2016 sen saavutti vain vajaat 35 prosenttia kotoutumiskoulutuksen käyneistä.

TARKASTUSVALIOKUNNAN mietintö ei juuri kiittele nykyisiä kotouttamistoimia. Valiokunnan mukaan kotouttamispolitiikka ei nykyisellään toimi, ja tilanteen korjaamiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja.

Nykyisen järjestelmän vikana on muun muassa se, että valiokunnan mielestä kaikki etenee liian hitaasti. Nyt kotouttaminen voi kestää viisikin vuotta sen jälkeen, kun on saanut oleskeluluvan, yksittäistapauksissa pidempäänkin. Tämä aika pitäisi lyhentää yhteen vuoteen, valiokunta vaatii.

Kotouttamisen pohjana on erillinen laki, jota sovelletaan siinä vaiheessa, kun maahanmuuttaja on saanut Suomesta oleskeluluvan. Sitä sovelletaan myös EU-alueelta tulleeseen, joka ei tarvitse oleskelulupaa Suomeen, mutta joka joutuu rekisteröimään oleskeluoikeuden Suomeen yli kolmea kuukautta pidemmässä oleskelussa.

TARKASTUSVALIOKUNTA on huolissaan käsittelyaikojen venymisestä joka suhteessa.

Työntekijän oleskelulupaan menee keskimäärin neljä kuukautta. Käsittelyaika pitenee helposti, jos työlupaan liittyy niin sanottu saatavuusharkinta eli TE-toimisto tarkistaa, olisiko kyseiseen tehtävään saatavissa työvoimaa myös Suomesta tai EU-alueelta.

Valiokunnan mielestä työntekijän oleskeluluvan käsittely saisi kestää enintään kaksi kuukautta.

Jos ulkomaalainen hakee Suomesta turvapaikkaa, tavoitteena on käsitellä asia puolessa vuodessa. Vuonna 2017 käsittelyyn meni keskimäärin vuosi.

Valiokunnan mielestä tämäkin prosessi kestää nykyisellään liian kauan, mikä hidastaa kotoutumista. Turvapaikkapäätöstä odottavat turvapaikanhakijat eivät ole kotouttamistoimien piirissä, mutta heidän pitää osallistua työ- ja opintotoimintaan.

VALIOKUNTA painottaa työllisyyden merkitystä kotoutumisessa. Erityisesti maahanmuuttajanaisten työllistymistä pitäisi edistää, samoin pakolaisina tulleiden.

Valiokunnan mielestä palkkatuettu työ voisi olla hyvä työllistymiseen auttava keino. Tämä tarkoittaa, että yritys tai muu taho saisi tukea silloin, kun se ottaa töihin maahanmuuttajan.

Lisäksi valiokunnassa saa kannatusta se, että maahanmuuttajien työharjoitteluun luotaisiin erilliset pelisäännöt, ja harjoittelun kautta voisi päästä työelämään nykyistä paremmin kiinni.

Tarkastusvaliokunta siirtäisi kaiken vastuun kotouttamisesta kunnille. Nykyisin valtion työvoimahallinto tarjoaa palveluita työmarkkinoille pyrkiville maahanmuuttajille, ja kunnat vastaavat heistä, jotka ovat työmarkkinoiden ulkopuolella.

EDUSKUNNAN tarkastusvaliokunta vastaa muun muassa valtiontaloutta koskevien kertomusten käsittelystä ja valmistelusta. Lisäksi se voi ottaa omasta aloitteestaan jonkin asian erityiskäsittelyyn ja tehdä siitä mietinnön, kuten se nyt on tehnyt kotouttamisen kanssa.

Kotouttaminen nostettiin Eero Heinäluoman (sd) johtamassa valiokunnassa erityisaiheeksi jo 2015. Mietintö osuu ajankohtaiseen hetkeen, koska käynnissä on keskustelu maahanmuuttajien tekemistä seksuaalirikoksista ja niiden ehkäisemisestä. Keskustelussa on noussut esiin myös se, että turvapaikanhakijat eivät tunne riittävästi suomalaisen yhteiskunnan käytäntöjä ja arvoja.

Mietinnölle antaa pontta se, että seuraavaksi se menee käsiteltäväksi täysistuntoon, jonka jälkeen se on eduskunnan kannanotto.

Mietinnössä halutaan, että seuraava hallitus tekee laajan toimenpideohjelman kotouttamisen uudistuksista ja antaa sen selontekona eduskunnalle vuoden 2020 loppuun mennessä.

______________________________

Helsingin Sanomat: Vaatimukset maahanmuuttajien kielitaidosta ovat kohtuuttomia, sanoo asiantuntija

ONKO maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen tavoitekielitaso liian korkea? Tätä mieltä on ainakin osa asiantuntijoista.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta arvosteli tiistaina julkistamassaan mietinnössä nykyistä kotouttamiskoulutusta. Valiokunta piti nykyisen kielikoulutuksen tuloksia kehnoina.

Maahanmuuttajille tarkoitetun kotoutumiskoulutuksen käyneistä kuitenkin harva saavuttaa koulutuksessa asetetun tavoitekielitason. Esimerkiksi vuosina 2013–2016 sen saavutti vain vajaat 35 prosenttia kotoutumiskoulutuksen käyneistä.

Neuvotteleva virkamies Sari Haavisto työ- ja elinkeinoministeriöstä muistuttaa, että asetettu tavoitetaso voi olla osalle maahanmuuttajista hyvin vaativa.

Nyt julkisuudessa käyty kotouttamiskeskustelu on pyörinyt hyvin pitkälti turvapaikanhakijoiden ympärillä, vaikka kotouttamislain piirissä olevat maahanmuuttajat ovat keskenään hyvin erilaisia ja omaavat oppimisen näkökulmasta hyvin erilaisia taustoja, Haavisto kertoo.

”Osalla voi olla hyvin paljon opiskelutaustaa ja sitä kautta hyvät opiskeluvalmiudet. Toinen ääripää on sitten ne, joilla ei ole koulutustaustaa juuri lainkaan”, Haavisto kertoo.

”Osalla heistä voi olla traumaattisia kokemuksia taustalla, mitkä kaikki vaikuttavat myös oppimiseen.”

KOTOUTUMISKOULUTUKSEN tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa suomen tai ruotsin kielessä taitotason B.1.1.

Taso vastaa yleiskielitutkinnossa noin keskitasoa 3–4. Opetushallituksen mukaan keskitason testi sopii esimerkiksi lukion oppimäärän suorittaneille tai muuten pidemmälle edistyneille aikuisille, jotka käyttävät oppimaansa kieltä jonkin verran niin vapaa-aikana kuin työssäkin, mutta eivät pysty vielä esiintymään asiantuntijoina tai muissa vastuutehtävissä vieraalla kielellä. Heidän kielentuntemuksensa ja kielitaitonsa on silti jo melko monipuolinen.

”Ihan jo maalaisjärjellä mietittynä onhan se aika kova vaatimus ihmiseltä, joista osalla ei ole koulutustasoa ja kokemusta vieraan kielen opiskelusta.”

Haavisto muistuttaa, että suomen kieli eroaa monesta muusta kielestä ja moni aloittaa suomen kielen opiskelun nollasta.

Kehittyneiden maiden talousjärjestö OECD:n vuonna 2017 julkistamassa vertailussa (Piaac) Suomi sijoittui hieman keskimääräistä heikommin, kun kantaväestön ja maahanmuuttajien välisiä eroja kielitaidossa verrattiin.

Suomi ja Norja nostetaan raportissa kuitenkin esiin esimerkkeinä maista, joissa nimenomaan kielen vaikeus ja harvinaisuus selittävät eroja kielitaidossa. Suomi nousi esiin myös maana, jossa kielitaito kehittyi erityisen paljon maassa asuttujen vuosien myötä.

EDUSKUNNAN tarkastusvaliokunta ehdotti mietinnössään, että oleskeluluvan saaneiden maahanmuuttajien kielikoulutukseen pitäisi sisällyttää kielitaitoa mittaava koe. Ehdotus herättää kysymyksiä. Mitä esimerkiksi seuraisi, jos koetta ei läpäisisi?

”Se on hyvä kysymys, johon toivoisi huolellista valmistelua, mikäli ehdotusta lähdetään valmistelemaan. Sellainen [koe] pitäisi valmistella hyvin huolellisesti, että se tukisi tarkoitustaan.”

Haavisto korostaa, että kielikoulutus on vain osa kotoutumiskoulutusta. Kotoutumiskoulutukseen kuuluu sen lisäksi myös työelämäsisältöjä sekä suomalaisen yhteiskunnan tuntemusta.

KOTOUTTAMISPALVELUT ylipäätään pitäisi Haaviston mukaan nähdä osana palveluiden jatkumoa, josta erilaisilla maahanmuuttajille on erilaisia polkuja.

Tällä hetkellä valtaosa kielikoulutuksesta järjestetään työvoimakoulutuksena, jotka kilpailutuksesta ja valvonnasta vastaavat alueelliset ely-keskukset.

Luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien opettaminen sen sijaan on siirretty työhallinnolta vapaan sivistystyön oppilaitoksille. Näitä ovat esimerkiksi kansanopistot.

Lisäksi vuoden alusta kunnat ovat vastuussa aikuisten perusopetuksena järjestettävästä koulutuksesta sellaisille maahanmuuttajille, joilla ei ole peruskoulun päättötodistusta.

Kaikissa koulutuksissa järjestetään kieliopetusta mutta myös muita yhteiskunnallisia ja työelämätaitoja.

PÄÄKAUPUNKISEUDULLA työvoimakoulutuksena tarjottava kotoutumiskoulutus on jaettu kolmeen vaiheeseen. Sitä, kuinka paljon yksittäinen maahanmuuttaja eri koulutuksia suorittaa, riippuu tämän tasosta.

Kielitaidon lisäksi koulutukset voivat sisältää työelämävalmennusta, valmennusta ammatillisiin opintoihin tai uraohjausta korkeakoulutetuille.

Omalla äidinkielellä annettava orientaatio on tarkoitettu erityisesti alkuvaiheen koulutukseksi. Kyseessä on maahanmuuttajan omalla äidinkielellä järjestetty koulutus, jossa itse Suomeen kotoutunut ja suomalaisen yhteiskunnan arvot omaksunut kouluttaja opettaa uusille maahantulijoille perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja niistä arvoista, joille suomalainen yhteiskunta perustuu

Uudenmaan ely-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Jaana Suokonaution mukaan kokemukset yhteiskuntaorientaatiosta ovat olleet hyviä.

Koulutuksessa käsiteltäviä aiheita ovat olleet ihmisoikeudet, naisten ja lasten asema, hyvinvointivaltion idea, Suomen historian pääpiirteet sekä keskeisin lainsäädäntö.

”Omalla äidinkielellä opiskelu mahdollistaa monimutkaistenkin asioiden omaksumisen, mikä ei tulkin avulla onnistu yhtä hyvin”, Suokonautio arvioi.