Yle: Suomi vahtii ulkomaalaisia entistä tarkemmin – uusi seurantakäytäntö johtanut lukuisiin karkotuspäätöksiin

Yle: Suomi vahtii ulkomaalaisia entistä tarkemmin – uusi seurantakäytäntö johtanut lukuisiin karkotuspäätöksiin 17.1.2019

Maahanmuuttajien perusteita Suomessa asumiseen on vuodesta 2017 lähtien tarkistettu säännöllisesti eri rekistereistä. Tulokset ovat jo nyt merkittäviä.

Maahanmuuttovirasto aloitti ulkomaalaisten oleskeluoikeuden aktiivisen seurannan vuonna 2017.

Aiemmin ulkomaalaisen oikeus Suomessa oleskeluun on tarkistettu silloin, kun ulkomaalainen hakee oleskelulupaa tai jatkoa oleskeluluvalle. Maahanmuuttoviraston uusi käytäntö on tehdä tarkistuksia oma-aloitteisesti, vaikka luvattomasta maassa oleskelusta ei ole merkkejä.

Seuranta toimii rekisterien kautta. Maahanmuuttovirasto on esimerkiksi tarkistanut 1 400 perhesiteellä Suomessa asuvan ulkomaalaisen oleskeluoikeuden katsomalla Väestörekisterikeskuksesta, ovatko henkilöt edelleen naimisissa.

Tulokset ovat merkittäviä.

Tarkistusten myötä on jo nyt havaittu satoja ulkomaalaisia, joiden Suomessa oleskelulle ei ole virallista perustetta. Perhesiteen perusteella Suomessa asuvien kohdalla tämä käytännössä tarkoittaa, että avioliitto Suomen kansalaisen kanssa on päättynyt.

– Ensimmäisessä otannassa oli tuhat lupaa, joista noin 15 prosenttia päätyi peruuttamisharkintaan. Toisessa otannassa (400 lupaa) runsaat kahdeksan prosenttia, sanoo Maahanmuuttoviraston maahanmuuttoyksikön johtaja Tiina Suominen.

Suominen on itsekin hieman yllättynyt tuloksista.

– Onhan se aika iso määrä, Suominen myöntää.

Jos harkinnan tuloksena todetaan, että oleskelulle ei ole mitään perustetta, Maahanmuuttovirasto aloittaa ulkomaalaisen karkotusprosessin.

Kun tehdään satoja peruuttamisharkintoja, niin tarkoittaako se, että tehdään myös satoja karkotuspäätöksiä?

– Kyllä.

Taustalla vuoden 2015 tapahtumat
Seurantakäytäntö selittää osaltaan sitä, miksi Maahanmuuttoviraston karkotuspäätökset ampaisivat nousuun vuonna 2017.

Oleskeluluvan peruuttamisharkinta ei johda automaattisesti karkotuspäätökseen. Ensin ulkomaalaiselta kysytään, onko hänen Suomessa asumiselleen jotain muuta perustetta. Suomalaisesta puolisostaan eronnut voi olla vaikka riittävän hyväpalkkaisessa työssä ja siten kelvollinen jäämään Suomeen.

– Hakijaan ollaan ilman muuta yhteydessä ja tätä tiedustellaan ennen karkottamispäätöstä, Suominen sanoo.

Toistaiseksi seurantaa tehdään muutaman henkilötyövuoden voimin.

Seurannan takana ei ole lakimuutos, vaan hallituksen huhtikuussa 2017 hyväksymä Laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastainen toimintaohjelma.

– Siihen on sisällytetty kirjaus, että Migrin pitäisi luoda tehokas malli, miten suorittaa jälkikäteistä lupavalvontaa, Suominen taustoittaa.

"LAMA-ohjelma" oli hallituksen reaktio vuoden 2015 tapahtumiin. Turvapaikanhakijoiden määrän moninkertaistuttua hallitus selvitti ja pani toimeen keinoja, joilla kielteisen päätöksen saaneet saataisiin poistettua maasta.

Uusi seurantajärjestelmä ei siis muuta turvapaikan saaneiden tilannetta. Heidän perusteensa turvapaikalle riippuu lähtömaan tilanteesta, eikä Suomessa tapahtuvista elämänmuutoksista.

Tarkistukset eivät rajoitu mainittuihin perhesideperusteisiin oleskelulupiin, vaan niitä tehdään jo nyt kaikkien oleskelulupien kohdalla.

– Tarkoitus on, että kaikista päähakuperusteista olisi aina seuranta käynnissä.

Tuloksia Suomessa opiskelevien tai työtä tekevien ulkomaalaisten seurannasta ei tosin ole vielä raportoitavaksi.

Seuranta ja sen myötä tehdyt karkotuspäätökset eivät Suomisen mukaan ole toistaiseksi johtaneet karkotusten toimeenpanoon. Karkotuspäätöksistä valitetaan usein hallinto-oikeuteen.

– Lainvoimaisia päätöksiä ei juuri ole, koska päätökset ovat valituskierroksella hallinto-oikeudessa.

"Näyttää siltä, että joku vallassa oleva haluaa enemmän valtaa valvomalla ihmisiä"
Miltä tämä kuulostaa Suomessa asuvan ulkomaalaisen korvaan?

Piipahdamme Helsingin yliopiston kahvilaan kysymään asiaa ensimmäiseltä vastaantulevalta maahanmuuttajalta.

– Tällainen kohdentaminen ilman ison kuvan ymmärtämistä näyttäytyy minulle noitavainona. Näyttää siltä, että joku vallassa oleva haluaa enemmän valtaa valvomalla ihmisiä, sanoo Intiasta Suomeen yhdeksän vuotta sitten muuttanut Ranjit Menon.

"Isolla kuvalla" Menon tarkoittaa sitä, että ulkomaalaisen tarve oleskeluluvalle ei selviä rekisterien tietoja tuijottamalla.

– En usko että Suomessa on kellään tarpeeksi tietoa siitä, millaisissa tilanteissa yksilöt ovat. Joku voi todella kipeästi tarvita oleskelulupaa ja sitten hänet karkotetaan Afganistaniin.

Toisaalta ulkomaalaisen työsopimusta tai palkan määrää tarkastamalla ei myöskään voi päätellä, kuka on Suomelle hyödyllinen ja kuka ei, Menon sanoo.

– Voi olla hyvin kyvykkäitä ihmisiä, jotka eivät ole löytäneet työtä, tai saa riittävästi palkkaa kielimuurin, tai muiden käytännön ongelmien vuoksi. Jos olet käynyt TE-toimiston nettisivuilla, niin tiedät mistä puhun.

Menonin mielestä seuranta on osaltaan osoitus siitä siitä, että ulkomaalaisia katsotaan Suomessa ongelmalähtöisesti.

– Mediassa ulkomaalaisia katsotaan ongelmien kautta. Se vaikuttaa siihen miten ihmiset ajattelevat ulkomaalaisista. Ja se antaa poliitikoille mahdollisuuden muuttaa lakia ja lisätä valvontaa. Enpä tiedä, onko tällainen käytäntö, joka vaikuttaa kaikkiin ulkomaalaisiin, oikea tapa toimia. Asioista pitäisi keskustella ensin.

Aalto-yliopistossa suunnittelijaksi valmistunut Menon on opiskelunsa jälkeen asunut Suomessa työperäisen oleskeluluvan turvin.

Huolettaako itseäsi se, että yksi päivä jäisit työttömäksi ja seuraavana sinua ollaan karkottamassa maasta?

– Vaikka minut karkotettaisiinkin, mielestäni maailmassa on minulle tarpeeksi tehtävää. Ja teen parhaani ollakseni täällä hyödyllinen. Se on Suomen häviö, jos minut potkitaan täältä pois, Menon naurahtaa.