Iltalehti: IL-kysely: Kohutut seksuaalirikokset eivät lisänneet suomalaisten ulkomaalaisvastaisuutta - ”Poliitikkojen reaktio oli voimakas, mutta kansalla ei lähtenyt mopo keulimaan”

Iltalehti: IL-kysely: Kohutut seksuaalirikokset eivät lisänneet suomalaisten ulkomaalaisvastaisuutta - ”Poliitikkojen reaktio oli voimakas, mutta kansalla ei lähtenyt mopo keulimaan” 17.1.2019

Kohutut seksuaalirikokset eivät lisänneet suomalaisten ulkomaalaisvastaisuutta, mutta peräti 91 % vastaajista kannattaa seksuaalirikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamista.

Suhtautuminen maahanmuuttajiin ja turvapaikanhakijoihin ei ole viime aikoina paljastuneiden ulkomaalaisten tekemiksi epäiltyjen seksuaalirikosten jälkeen ainakaan suuremmassa mittakaavassa jyrkentynyt, mutta rikoksia tekeville maahanmuuttajille halutaan entistä kovempia rangaistuksia.

Tämä käy ilmi Iltalehden Taloustutkimuksella teettämästä tuoreesta kyselystä.

Kysely tehtiin tuoreiden rikosuutisten jälkeen tämän viikon tiistaina ja keskiviikkona, ja siihen vastasi 1 022 täysi-ikäistä Suomessa vakituisesti asuvaa henkilöä.

– Viime aikojen paljon julkisuudessa olleet uutiset seksuaalirikoksista eivät näytä johtaneen yleisen ulkomaalaisvastaisuuden kasvuun Suomessa, toteaa Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.

Osa kysymyksistä oli samoja kuin vuoden 2016 vastaavassa kyselyssä, ja vertailun perusteella suomalaisten näkemykset eivät ole muuttuneet merkittävästi kahdessa vuodessa.

Kysymykseen ”Kun ajatellaan Suomen tilannetta, miten Sinä henkilökohtaisesti suhtaudut työperäiseen maahanmuuttoon” vastanneista olisi maahanmuuttoa valmis lisäämään selvästi enemmän kuin nyt 16 % vastaajista (13 %) ja hieman enemmän kuin nyt 26 % (20 %). 33 % (39 %) pitäisi maahanmuuton suunnilleen samalla tasolla kuin nyt, 9 % (12 %) ottaisi työperäistä maahanmuuttoa hieman vähemmän kuin nyt ja 10 % (14 %) selvästi vähemmän kuin nyt.

Suluissa olevat luvut ovat vuoden 2016 kyselyn vastauksia.

Hallituksenkin ajaman työperäisen maahanmuuton kannatus on siis lisääntynyt hieman.

Sen sijaan halussa vastaanottaa turvapaikanhakijoita ja pakolaisia on enemmän hajontaa, mutta viesti on selvä - turvapaikanhakijoita halutaan Suomeen vähemmän kuin nyt:

Turvapaikanhakijoita ja pakolaisia pitäisi Suomeen ottaa selvästi enemmän kuin nyt 5 % (8 %), hieman enemmän kuin nyt 9 % (9 %), suunnilleen saman verran kuin nyt 26 % (25 %), hieman vähemmän kuin nyt 17 % (20 %) ja selvästi vähemmän kuin nyt 41 % (36 %).

Vuonna 2016 kysyttiin myös vastaajien suhtautumista väittämään ”Islamilaisista kulttuureista tulevat eivät sopeudu suomalaiseen yhteiskuntaan”. Kansalaisten näkemys ei tässäkään ole muuttunut merkittävästi kahdessa vuodessa:

Täysin samaa mieltä 23 % (26 %), jokseenkin samaa mieltä 36 % (31%), jokseenkin eri mieltä 26 % (27 %) ja täysin eri mieltä 10 % (11 %).

Kovempia rangaistuksia
Sen sijaan suomalaiset ovat valmiita koventamaan paitsi maahanmuuttajien myös syntyperäisten suomalaisten rangaistuksia lapsiin ja nuoriin kohdistuvista seksuaalirikoksista: peräti 95 % vastaajista kannatti tätä erittäin paljon tai jossain määrin. Vain 2 % vastaajista pitäisi rangaistusasteikot nykyisellään.

– Suomalaiset katsovat näitä rikoksia oikeudellisena asiana. Ollaan tarkkana, että vain syyllisiä rangaistaan, eikä syyllistetä kaikkia maahanmuuttajia, Rahkonen sanoo.

Tässä kysymyksessä tuli kuitenkin selkeä ero miesten ja naisten välillä: miehistä 62 % kannattaisi seksuaalirikollisten rangaistuksin koventamista erittäin paljon, mutta naisista samaa mieltä oli peräti 80 %.

Sen sijaan miehet ja naiset olivat käytännössä samaa mieltä, kun kaikkiaan 91 % vastaajista kannatti erittäin paljon tai jossain määrin seksuaalirikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamista.

– ”Postimerkki perseeseen” tuntuu olevan monen näkemys, Rahkonen kuvailee.

Hän muistuttaa suomalaisten olleen jo aikaisemminkin kriittisiä islaminuskoisten maahanmuuttajien sopeutumisesta Suomeen. Nytkin Iltalehden kyselyssä 59 % oli sitä mieltä, että islamilaisista kulttuureista tulevat eivät sopeudu suomalaiseen yhteiskuntaan.

Väitteen ”Turvapaikanhakijoiden vuoksi Suomi on nykyisin aiempaa turvattomampi paikka tytöille ja naisille” kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli 68 %. Täysin tai jokseenkin eri mieltä oli 28 % vastaajista.

”Enemmistö maltillista”
Rahkonen kuitenkin toteaa olleensa hieman yllättynyt siitä, että poliisin tutkinnassa olevat seksuaalirikokset eivät näkyneet kyselyssä erityisempänä piikkinä - paitsi rangaistusten koventamisessa - verrattuna edelliseen kyselyyn.

– Poliitikkojen reaktio oli voimakas, mutta kansalla ei ole lähtenyt mopo keulimaan. Yleensäkin suuri enemmistö osoittautuu tällaisissa kyselyissä maltilliseksi.

Rahkonen tulkitsee poliitikkojen reaktion taustalla olevan pelko siitä, että tapahtumat hyödyttäisivät maahanmuuttoon ja turvapaikanhakijoihin kriittisesti suhtautuvia perussuomalaisia sekä puolueen kannatusta huhtikuun eduskuntavaaleissa.

Vaikka perussuomalaisten kannatus onkin viime aikoina noussut useammassakin puoluekannatuskyselyssä, eivät nyt paljastuneet epäilyt ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikoksista ainakaan IL-kyselyn perusteella näytä satavan suoraan perussuomalaisten laariin: 16 % vastaajista ilmoitti halukkuutensa äänestää perussuomalaisia lisääntyneen tapahtumien vuoksi, mutta vastaavasti 18 % totesi halukkuutensa äänestää perussuomalaisia vähentyneen. 55 % vastasi, että tapahtumilla ei ole vaikutusta heidän halukkuuteensa äänestää perussuomalaisia.

Taloustutkimuksen Rahkonen uskookin, että ulkomaalaisten tekemät rikokset eivät kerää perussuomalaisille sinällään uutta kannatusta, vaan aktivoivat nyt katsomossa nukkuvia puolueen kannattajia, ”yleisesti tyytymätöntä passiivista porukkaa”.

Näin tutkimus tehtiin
Taloustutkimus teki kyselyn Iltalehden toimeksiannosta. Tutkimukseen vastasi 1 022 täysi-ikäistä Suomessa vakituisesti asuvaa henkilöä 15.-16. tammikuuta. Tutkimus tehtiin Taloustutkimuksen internetpaneelissa. Otos edustaa Suomen aikuisväestöä, ja tulokset painotettiin vastaajan puoluekannan mukaan uusimpia kannatusarvioita vastaavaksi. Virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä.