HS: Välimeren pelastuslaiva Sea Watchin matkustajien tilanne huononee – Apua pyydetään EU-maista, mutta Suomi ei ota vastaan

Helsingin Sanomat: Välimeren pelastuslaiva Sea Watchin matkustajien tilanne huononee – Apua pyydetään EU-maista, mutta Suomi ei ota vastaan 8.1.2019
Yle: Pienestä siirtolaisjoukosta tuli pelinappula – Suomikin torjuu Välimerestä pelastetut
MTV: Sisäministeri Kai Mykkänen pelkää populistisia liikkeitä ja ääritilanteita – "Suomi ei lähde mukaan yksittäisten laivojen pyyntöihin ottaa turvapaikanhakijoita"

Avustusjärjestöt vetosivat tiistaina Euroopan unionin jäsenmaihin, jotta sopu laivan matkustajien sijoittamisesta syntyisi. Sisäministeri Mykkäsen mukaan tapaus on osa ”kierrettä”, jossa satamiin kannattaa edelleen pyrkiä.


TILANNE Maltan aluevesiä edestakaisin seilaavalla Sea Watch III -avustuslaivalla on huonontunut. Osa matkustajista ei ole viime päivinä syönyt. Lisäksi juomavettä pitää säännöstellä, laivan lähettänyt saksalainen avustusjärjestö kertoo.

Tiistaina laiva on ollut jumissa Välimerellä 18 päivää. Se pelasti 32 Eurooppaan pyrkinyttä ihmistä ennen joulua. Tiistaina järjestön Twitter-päivityksen mukaan kaikki ovat jo kyenneet syömään hiukan. On epäselvää, kieltäytyivätkö matkustajat ruoasta protestisyistä vai olivatko he liian sairaita syödäkseen.

Olot laivalla ovat olleet vaativat, sillä merialueella on ollut useita myrskyjä. Merestä pelastetut matkustajat ovat olleet huonovointisia. Nuorin matkustaja on yksivuotias lapsi.

SAKSALAISEN järjestön Sea Watch III -laivan lisäksi Välimerellä on myös toinen, See Eye -järjestön avustuslaiva. Sen kyydissä on 17 matkustajaa.

Järjestöt vetosivat tiistaina tiedotustilaisuudessaan Euroopan unionin jäsenmaihin, jotta ne pääsisivät sopuun 49 matkustajan sijoittamisesta, kertoo uutistoimisto AP. Malta on luvannut laivoille pääsyn satamaan vain, jos jatkosijoitus on järjestetty. Italia ja Malta ovat kieltäytyneet ottamasta tulijoita vastaan.

Tiistaihin mennessä ainakin seitsemän EU-maata lupasi ottaa vastaan osan matkustajista. Maajoukossa olivat Irlanti, Luxemburg, Ranska, Portugali, Hollanti ja Saksa. Myös EU-puheenjohtajana juuri aloittanut Romania oli mukana, vaikka se on yleensä kieltäytynyt tulijoiden sijoittamisesta.

Hollanti on kertonut, että tulijat voivat hakea maasta turvapaikkaa. Jos kriteerit eivät täyty, heidät palautetaan kotimaihinsa.

SUOMI on kieltäytynyt ottamasta laivojen matkustajia. Sisäministeri Kai Mykkäsen (kok) mukaan satamaan pyrkivien laivojen matkustajien jakaminen sattumanvaraisesti yksi kerrallaan ei edistä kestävää ratkaisua Euroopan turvapaikkajärjestelmään.

”Pikemminkin ylläpidetään kierrettä, jossa Välimeren satamiin kannattaa pyrkiä ja satamamaiden kannattaa kieltäytyä käsittelemästä hakijoita”, Mykkänen kommentoi sähköpostitse.

Euroopan unioni on yrittänyt jo pitkään ratkaista muuttoliikkeeseen liittyviä ongelmia. Iso osa lakialoitteista on kuitenkin jumissa, sillä jäsenmaat eivät ole löytäneet yhteisymmärrystä. Osa koskee Eurooppaan saapuvien ihmisten uudelleensijoittamista.

”Jos bussilastillisesta ihmisiä tapellaan tällä tavalla, niin se kertoo siitä, että työtä on paljon jäljellä”, sanoi ministerikokoukseen osallistunut sinisten valtiosihteeri Samuli Virtanen Brysselissä tiistaina.

_______________

Yle: Pienestä siirtolaisjoukosta tuli pelinappula – Suomikin torjuu Välimerestä pelastetut

Joukko EU:n jäsenmaita on lupautunut ottamaan vastaan merestä pelastettuja ihmisiä, joilta on evätty maihinpääsy Välimeren rantavaltioissa.

Maihinpääsyä odottaa kahdella pelastusjärjestöjen aluksella yhteensä 49 ihmistä, jotka pelastettiin merestä 22. ja 29. joulukuuta.

Alukset ovat satamassa Maltalla, joka ei päästä tulijoita maihin ennen kuin heille on löydetty vastaanottajamaat muualta EU:sta. Myös Italia kieltäytyy päästämästä aluksia satamiinsa.

Yhteensä yhdeksän EU-maata lupautui eilen suurlähettiläskokouksessa ottamaan tulijoita vastaan. Suomi ei ota vastaan pelastettuja.

– Me emme uusiin kiintiöihin sitoudu ennen kuin vanhat on hoidettu, perusteli valtiosihteeri Samuli Virtanen (sin.), joka edusti Suomea ministerikokouksessa Brysselissä tänään tiistaina.

Vanhoilla kiintiöillä Virtanen viittasi järjestelyyn, jonka avulla Italiasta ja Kreikasta siirrettiin muihin jäsenmaihin 2015–2017 noin 34 000 turvapaikanhakijaa. Suomi täytti yhtenä harvoista maista sille päätetyn kiintiön, mutta esimerkiksi Unkari ja Puola eivät ottaneet ketään.

– Olemme osallistuneet sisäisiin siirtoihin edellisellä kerralla, osoittaneet halumme löytää eurooppalaisen ratkaisun ja halumme kantaa vastuuta ja jakaa taakkaa. Mutta vapaamatkustajia on edelleen aivan liikaa, Virtanen sanoi.

Ainakin 7 maata aikoo ottaa vastaan
Paavi Fransiscus vetosi sunnuntaina EU-maiden johtajiin, että he osoittasivat solidaarisuutta 49:lle merestä poimitulle.

Eurooppaan pyrkivien 49 ihmisen vastaanottoon osallistuvat tiettävästi ainakin Romania, Luxemburg, Irlanti, Ranska, Portugali, Alankomaat ja Saksa.

Maihinpääsyä odottava joukkio on hyvin pieni verrattuna Eurooppaan pyrkijöiden kokonaismäärään. Välimeren yli Eurooppaan asti pääsi kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:n arvion mukaan viime vuonna noin 116 000 ihmistä. Noin 2 300 kuoli matkalla.

Pienen joukon kohtalon tuominen EU:n suurlähettilästasolle kertoo Virtasen mukaan siitä, että EU:ssa ei olla vieläkään onnistuttu löytämään kestäviä vastauksia muuttoliikkeen hoitamiseen.

___________________

MTV: Sisäministeri Kai Mykkänen pelkää populistisia liikkeitä ja ääritilanteita – "Suomi ei lähde mukaan yksittäisten laivojen pyyntöihin ottaa turvapaikanhakijoita"

Osa EU-maista on ilmoittanut ottavansa vastaan hiljattain Maltalle Välimereltä pelastettuja turvapaikanhakijoita. Sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan Suomi ei ole näiden maiden joukossa.

Politicon mukaan maiden joukossa oun muun muassa EU:n nykyinen puheenjohtajamaa Romania.

– Sisäministerinä olen ottanut kannan, että Suomi ei lähde mukaan yksittäisten laivojen pyyntöihin. Tämä ei ole se tapa, jolla EU:n turvapaikkajärjestelmää parannetaan, vaan tämä on tapa, jolla lakaistaan ongelmia maton alle yksitellen, Mykkänen sanoi STT:lle tiistaina eduskunnassa.

Mykkänen pettynyt – pelkää populistisia liikkeitä
Mykkänen sanoo olevansa erittäin pettynyt viimeisen vuoden aikana siihen, että EU:ssa ei ole pystytty näkemään kaikkien yhteistä etua, vaan kukin maa on pysynyt poteroissaan.

EU-maat sopivat kesällä esimerkiksi, että ne ryhtyvät selvittämään ulkorajakeskusten perustamista turvapaikanhakijoiden maihinnousua varten. Mikään maa ei ole kuitenkaan suostunut keskusten isäntämaaksi.

– Valitettavasti tämä komissio on epäonnistunut tekemään riittävän uskottavia esityksiä, ja siitä mielestäni viime kädessä on katsominen komission puheenjohtajaa (Jean-Claude Juncker). Tämä on niin strateginen kysymys Euroopan koko kentässä, suomii Mykkänen.

Hänen mukaansa EU ei ole pystynyt näkemään metsää puilta ja tekemään riittävän radikaaleja ehdotuksia, kuinka nykyjärjestelmä muutetaan.

– Toivon kovasti, että meillä rakentavat demokraattiset voimat pystyvät tarjoamaan oikeasti toimivan kuvion, eikä yritetä leikkiä, että nykyjärjestelmä toimii. Muutoin pahoin pelkään, että tulee kohtuuttomia ratkaisuja vaativia populistisia liikkeitä, joka voi johtaa ääritilanteisiin. Näemme nyt ehkä Yhdysvalloissa vähän sellaista käytöstä.

Yhteinen rajajoukko yksi ratkaisu

Itävallan puheenjohtajakaudella turvapaikkajärjestelmän uudistaminen jäi rajavalvonnan jalkoihin. EU:lle on esitetty 10 000 henkilön suuruista rajajoukkoa, mutta tavoitetta on pidetty liian suurena muun muassa Suomessa.

Mykkäsen mielestä ajatus yhteisestä rajajoukosta on kannatettava, jos sillä olisi valtuudet myös valmistella turvapaikkapäätöksiä, osallistua palautuksiin ja perustaa fasiliteetteja. Silloin kriisialueelle voisi lähettää tuhansia EU-rajahenkilöitä, jotka perustaisivat sinne ulkorajakeskuksen.

– Helmikuun alussa ratkaisua taas yritetään löytää Romania puheenjohtajana. Toivon, että esimerkiksi Euroopan yhteistä rajavartiostoa Frontexia koskeva aloite saataisiin EU-parlamentissa pitkälle tällä kaudella. Se on nyt neuvostossa.

EU:lla paine löytää ratkaisuja ennen eurovaaleja
Politicon mukaan nykyinen kiista koskee noin 50:tä tuoretta tulijaa ja noin 250:tä aiemmin pelastettua ihmistä, jotka Malta haluaa jakaa muiden EU-maiden kanssa. Politicon mukaan myös Italia olisi nyt lupautunut ottamaan muutamia hakijoita, mutta vain jos heidät on jo pelastettu Maltan maaperälle laivoista.

EU-mailla on kova paine löytää ratkaisuja turvapaikkaongelmaan, sillä toukokuussa käydään eurovaalit.