YLE: Peruskoulu-uudistuksessa maahanmuuttajat otettava paremmin huomioon

YLE Kainuu: Peruskoulu-uudistuksessa maahanmuuttajat otettava paremmin huomioon 3.3.2011

Rehtori ei toivo kokonaistuntimäärän lisäämistä vaan järkeistämistä. Katsomusaineita lisäämällä lapset ymmärtäisivät enemmän ympärillä tapahtuvia asioita.

Peruskoulu-uudistuksesta on puhuttu ja kohistukin viime syksynä. Uudistusaikeet aiheuttivat puolueille aikamoisen väänön, esimerkiksi toiset halusivat lisää taideaineita - toiset olisivat vähentäneet niitä entisestään. Todennäköisesti uudistuksesta väännetään taas vaalien jälkeen.

- Uudistusselvitys oli hyvä, mutta se miksi eri puolueiden edustajat olivat siitä eri mieltä, en osaa sanoa, kun en ole puoluepolitiikassa mukana, kertoo Kajaanin normaalikoulun rehtori Seija Blomberg.

- Suomessa opetetaan edelleen taito- ja taideaineita enemmän kuin muualla maailmassa, ja se on tärkeää myös jatkossa.

Hitaasti oppivien ehdoilla

Peruskoulu-uudistuksessa herätti eniten puhetta alakoulun valinnaisten aineiden lisääminen.

- Näen tämän asian niin, että jos valinnaisia aineita lisätään, niitä jostain muualta pitäisi karsia pois. Mielestäni koululaisille tärkeimpiä ovat taideaineet ja kerhotoiminnalla sitä voitaisiin lisätä, jatkaa rehtori Seija Blomberg.

Koulukulttuurissa ei saa mennä liikaa vahvempien ehdoilla vaan hitaampia pitää auttaa.

- Se on erittäin hyvä asia, oppimisen edistäminen on koulutyön suunnittelemisen lähtökohta.

- Suomalainen peruskoulujärjestelmä on hyvä. Nyt paineet tulevat globaalista ympäristöstä. Isoin haaste on, miten monikulttuurisuuteen tai pikemminkin interkulttuurisuuteen koulussa vastataan jatkossa, pohtii rehtori Seija Blomberg.

Lisää erilaisia katsomusaineita

Seija Blomberg on tutkinut opettajankoulutuksen näkökulmasta pääkaupunkiseudulla ensimmäisen luokan opettajien työtä. Eri kouluissa oli erilainen tilanne. Keskeinen tekijä oli maahanmuuttajien erilainen määrä koulujen välillä. Ongelmatilanteita muodostui, kun kesken vuotta luokkaan tuli lähes puhe- ja kirjoitustaidottomia oppilaita. Tämä johti siihen, että suomalaiset lapset hakeutuivat toiseen kouluun.

- Tässä ei ole mietitty riittävästi sitä, kuinka opettajan työ muuttuu tällaisissa tilanteissa. Vuorovaikutus ja dialogisuus muuttuu. Opettaja voi joutua olemaan tulkkina tai käyttämään selkokieltä. Tämä vaikuttaa olennaisesti koko opetustyöhön.

- Tällaiset asiat ovat tulevaisuuden isoja kysymyksiä, joita ei peruskoulu-uudistuksessa otettu tarpeeksi huomioon, kertoo Kajaanin normaalikoulun rehtori Seija Blomberg.

- Se ei riitä enää, että erilaisuus pitäisi hyväksyä. Meillä pitää olla enemmän tietoa. Erilaisia katsomusaineita olisi lisättävä, esimerkiksi etiikkaa ja filosofiaa, niin että suomalaiset lapset ymmärtäisivät enemmän näitä asioita.