YLE: Romanian romanit halutaan töihin – ei kerjäämään

YLE Helsinki: Romanian romanit halutaan töihin – ei kerjäämään 2.3.2011

YLE Helsinki: Työllistyneet Romanian romanit törmäävät käytännön ongelmiin

Smocka: EU:s egen apartheid?

Svenska YLE: Myndigheternas fördomar försvårar sysselsättningen av rumänska romer

Retoriken fortfarande ett problem (audio)
Företag sysselsätter rumänska tiggare i huvudstadsregionen (audio)

Romanikysymyksen ratkaisun avaimiksi nousevat nyt poliitikkojen puheissa kerjäämiskiellon sijaan koulutuksen ja työn tarjoaminen. Uudellamaalla on kuitenkin tullut esiin yllättäviä syrjintätapauksia myös työllistyneiden romanien kohdalla.

Kadunkulmissa jopa paukkupakkasissa kyyhöttäneet kerjäläiset puhuttivat tänään poliitikkoja ja asiantuntijoita romanikysymystä käsitelleessä tilaisuudessa eduskunnan kansalaisinfossa.

Romanikerjäläisiä arvioidaan tällä hetkellä olevan Helsingissä vähiten sitten vuoden 2008. Kaduilla on viime viikkoina tavattu noin 20 kerjäävää Itä-Euroopan romania. Määrän odotetaan kuitenkin nousevan keväällä nopeasti.

Helsingin perussuomalainen kaupunginvaltuutettu ja kansanedustajaehdokas Antti Valpas ei kuitenkaan usko romanikysymyksen nousevan suureksi vaaliteemaksi.

- Kerjääminen ei ole mikään ratkaisu kenellekään. Uskon, että me olemme kaikki siitä aivan samaa mieltä. Kyllä siinä tiukennuksia meidän mielestä pitäisi tehdä.

Kerjuukielto ei ratkaise ongelmia

Suurin osa puolueiden edustajista oli kuitenkin sitä mieltä, että ongelmia ei ratkaista kerjäämisen kieltämisellä. Lähtömaihin vietävän avun lisäksi puheissa nousivat esiin koulutuksen järjestäminen ja työllistymismahdollisuudet myös Suomen päässä.

Vihreiden kansanedustajan ja romanipoliittisen työryhmän puheenjohtajan Pekka Haaviston mukaan Helsinki voisi ottaa aktiivisemman roolin työn etsimisessä tänne tulleille romanian romaneille.

- Kyllähän tässä tilanteessa auttaisia se, jos niille, jotka ovat valmiita tulemaan työntekoon, etsitään pätkätöitä ja työmahdollisuuksia ja autetaan siinä.

Haaviston mielestä töiden tarjoaminen veisi lähtömaiden suuntaan viestiä, että Suomessa voi säästää kerjäämisen sijaan laillisella työnteolla.

- Silloin saisimme tänne niitä ihmisiä, jotka ovat halukkaita työntekoon.

Suurimpien romanivirtojen kanssa kamppaillut Helsinki ei kuitenkaan ole halukas ottamaan työnhaussa avustamista harteilleen. Kaupungin kerjäläistyöryhmän puheenjohtaja Jarmo Räihä edellyttää aktiivisuutta romaneilta itseltään.

- Normaalisti, kun lähdetään toiseen jäsenmaahan töihin, niin pitäisi katsoa se työpaikka valmiiksi jo tänne tullessa.

Ennakkoluulot nousevat esiin yllättävissä tilanteissa

Työpaikkakaan ei takaa Itä-Euroopan romanille ongelmatonta kohtelua. Osa Uudellamaalla työllistyneistä romanisiirtolaisista on viimeaikoina joutunut yllättävän syrjinnän kohteeksi. Haaviston korviin on kantautunut esimerkki Porvoosta.

- Sieltä työtä saanut ammattimies kertoi, että Suomalainen pankki ei suostunut avamaan palkkatiliä Romanian romanille. Vasta kun työnantaja itse tuli iskemään nyrkkiä pöytään pankin konttorissa ja sanomaan, että täältä lähtevät muutkin tilit, saatiin tili avattua.

Työllistyneille romanisiirtolaisilla on ollut ongelmia myös kaupungin vuokra-asunnon saamisessa esimerkiksi Helsingissä, sanoo Suomen romanifoorumiliiton toiminnanjohtaja Miranda Vuolasranta

- Kun he ovat hakeneet kunnallisesta asuntovälityksestä asuntoja, heille on todettu, että meillä ei oteta Romaniasta tulleiden romanitaustaisten siirtolaisten asuntohakemuksia sisään.

EU:n on huhtikuussa määrä ottaa kantaa siihen, mitä kerjäläisten lähtömaiden tulisi tehdä romanivähemmistöjensä auttamiseksi.

---

YLE Helsinki: Työllistyneet Romanian romanit törmäävät käytännön ongelmiin

Romanikerjäläiset törmäävät usein käytännön ongelmiin, mikäli he onnistuvat saamaan töitä Suomesta. Vaikeuksia ilmaantuu niin asunnon hankinnassa kuin lapsen synnyttämisessä.

Helsingin kerjäläisongelma ja Itä-Euroopan romanien ihmisoikeudet olivat tänään esillä eduskunnan kansalaisinfossa. Tilaisuuden oli järjestänyt Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi.

Mukana oli niin poliitikkoja kuin romanien kanssa työskenteleviä henkilöitä.

Kenttätyötä romanien kanssa tekevä Diakonissalaitoksen sosiaalityöntekijä Marjatta Vesalainen selvittelee parhaillaan eteläsuomalaisesta kunnasta töitä saaneen romaniavioparin tilannetta.

- He ovat olleet töissä syksystä saakka ja nyt vaimo on raskaana. Hän saa vauvan ihan lähiviikkoina. Nyt minulle ilmoitettiin synnytyssairaalasta, että heitä ei voi ottaa vastaan, koska ei ole oleskelulupaa.
Kadulla ei tarvitse synnyttää

Vesalainen kertoo, että aviopari on rekisteröity ja he maksavat veroja.

- Synnyttämään pääsee kyllä rahalla, laskun hinnaksi arvioitiin 6000-7000 euroa.

Suomeen saapuneet romanikerjäläiset ovat synnyttäneet täällä aiemminkin.

- Heillähän elämä ja arki jatkuvat, vaikka kierrellään. Heille ei kuitenkaan kuulu äitiysajan seuranta eikä myöskään vauvan tilan seuranta.

Kenenkään ei Suomessa tarvitse synnyttää kadulla, mutta kuka laskun maksaa, on Vesalaisellekin epäselvää.

- Kyllä minä mielelläni näkisin, että vauvojakin vähän tarkasteltaisiin ja sitä koko perheen tilannetta. Ja kyllähän sosiaalitoimi tulee mukaan tarkastamaan tilanteen, kun lapsi on syntynyt.

Käytännössä lapsen saaneet ovat joutuneet muuttamaan maasta pois, sillä lastensuojeluviranomaiset eivät hyväksy asuntovaunua vauvaperheen asunnoksi.

- Kriteerit tuntuvat toisaalta mikä toisaalta tuntuu kummalliselta, koska ei näillä ihmisillä kuitenkaan ole siellä Romaniassa minkäänlaista asuntoa, ei edes sitä asuntovaunua.

Harvalla romanilla eurooppalainen sairaanhoitokortti

Suomessa sairausvakuutetuilla on oikeus eurooppalaiseen sairaanhoitokorttiin, jolla saa sairaanhoitoa EU-maissa samalla hinnalla kuin maassa asuvat ihmiset.

Myös romanialaiset voivat hakea kortin, mutta käytännössä asia ei ole kovin yksinkertainen, kertoo Vesalaisen kollega, romanialainen projektityöntekijä Anca Enache.

- Jotta pääsee Romaniassa kansallisen sairausvakuutusjärjestelmään piiriin, täytyy olla joko töissä, alle 18-vuotias, eläkkeellä tai sairauseläkkeellä, tai saada sosiaalitukia.

Sosiaalitukijärjestelmä on Enachen mukaan kuitenkin hyvin monimutkainen, eivätkä välttämättä kaikki romanit kykene raportoimaan tarpeeksi usein elämäntilanteestaan ollakseen järjestelmän piirissä. Kaikilla kunnilla ei myöskään ole varaa maksaa sosiaalitukia.

Sairausvakuutuksen piiriin pääsee myös maksamalla kuukausittain tietyn summan, mutta Enache ei usko monellakaan romanilla olevan siihen varaa.

Tammikuussa Lääkärilehti uutisoi, että paperittomille Suomessa oleileville ihmisille avataan vapaaehtoisvoimin toimiva, salainen klinikka. Lääkärit haluavat perustaa klinikan siksi, ettei moni paperiton siirtolainen uskalla käyttää julkisia palveluita.

_________________________________________________

Smocka: EU:s egen apartheid?

EU:s och inte minst Finlands behandling av romer har varit genomgående dålig. Det var alla överens om under ett valdiskussionstillfälle som ordnades av Finländska kommittén för europeisk säkerhet (STETE) i dag. Partirepresentanter och publik diskuterade förutom romernas situation i Finland även mänskliga rättigheter, fri rörlighet och tiggeri.

– När jag nyligen gav en rapport om romernas ställning till statsminister Mari Kiviniemi var hennes spontana kommentar ungefär ”I vilken hylla ska jag lägga det här?”

Så illustrerar Frank Johansson, verksamhetsledare på Finlands Amnesty och en av de inbjudna talarna, Finlands inställning till samhällsfrågor gällande romer i Finland. Finland har en passiv inställning, om ens det, och resten av EU är inte bättre. Enligt Johansson är romerna en ”god fiende”, en lämplig folkgrupp att projicera samhällsproblem på.

– Det är lätt att beskylla dem för till exempel brottslighet och miljöproblem, säger han.

En annan gäst var Miika Tervonen som är forskare vid Helsingfors Universitet. Han jämför romerna och EU med apartheidpolitiken i Sydafrika. Han lyfter fram konkreta exempel som Italien, där staten inrättat specialbyggda lägerplatser för romer bakom murar och taggtråd, ständigt övervakade av kameror.

– Romernas utsatta position har inte uppkommit ur intet. Det har stiftats lagar runtom i Europa utlösta av enskilda händelser. Till sist har vi sådana här situationer även inom EU:s gränser, säger han.

Helge Valama är ordförande för Kotiuttamistiimi r.f., en intresseorganisation för utlänningars integrering i Finland. Han är själv av romskt ursprung och följde entusiastiskt med diskussionen från läktarplats och kommenterade flitigt.

– Jag förundrar mig över Finlands syn på romska tiggare, och tiggeri i allmänhet. Tror folk på allvar att man av egen vilja sitter på gatan och tigger? Som rom är det otroligt svårt att få ekonomiskt stöd, man tvingas ut på gatan.

Under diskussionen uttryckte samtliga partirepresentanter missnöje över romernas situation i Finland och EU. Det gjorde positivt intryck på Frank Johansson.

Hör hans kommentarer om diskussionen nedan.

____________________________________________________________

Svenska YLE: Myndigheternas fördomar försvårar sysselsättningen av rumänska romer

Snart återvänder de rumänska tiggarna till Helsingfors gator igen. Men stadens ståndpunkt är klar: staden tänker inte hjälpa romerna på något sätt.

Däremot är det viktigt att få dem bort ur stadsbilden eftersom "Helsingfors ska vara en trevlig plats att röra sig på". Så här uttryckte sig stadens ledande expert på romska ärenden Jarmo Räihä. Han fortsätter dessutom att tala om de rumänska romerna som ett problem. Det här trots att både Amnestys Frank Johansson och historieforskaren Miika Tervonen uppmanar tjänstemän och beslutsfattare att slopa den negativa retoriken.

Helge Valama arbetar för att förbättra romernas situation och en del har faktiskt lyckats sysselsätta sig, bland annat med snöröjning och metallarbete och responsen har varit positiv. Problem har uppstått vid besök hos FPA och banken.

Integration blir billigare än utvisning

I Spanien har man satsat pengar på integration redan en längre tid med goda resultat. När romerna kommer in i arbetslivet via arbetspraktik förändras attityderna så småningom till det bättre säger historieforskaren Miika Tervonen vid Helsinfors universitet.