maanantai 15. maaliskuuta 2010

Poliisi-lehti/Arno Tanner: Maahanmuuttokriittiseen Suomeen runsaasti turvapaikanhakijoita

Poliisi-lehti 1/2010/Arno Tanner: Maahanmuuttokriittiseen Suomeen runsaasti turvapaikanhakijoita

Sellon ampujan etninen tausta lietsoi jälleen ulkomaalaisvihamielisyyttä. Moni äärimielinen nettikirjoittelija unohti tietoisesti tai tiedostamattaan faktan, että kumppaniin tai ex-kumppaniin kohdistuva väkivalta on hyvin suomalaisetninen ominaisuus. Mustasukkainen suomalainen mies nostaa nyrkkinsä usein ilman, että sitä revitellään lööpeissä.

Koruttomat maahanmuuttoasenteet kansan keskuudessa huolestuttavat tiedemiestä. On syytä ihmetellä sitä raivoa, millä nettipalstoilla ryhdyttiin albaanikulttuuria leimaamaan. Kohtuullisuuden ja oikeudenmukaisuuden lisäksi kyse on yhteiskunnan vakaudesta.

Turvapaikkamäärät ja kielteiset asenteet lisääntyvät

Samaan aikaan turvapaikanhakijamäärät Suomeen ovat kolmessa vuodessa kolminkertaistuneet (2007 noin 1500 hakijaa, 2009 noin 6000). Syitä nousuun ovat turvallisuustilanteen heikkous klassisissa Suomen lähtömaissa, Somaliassa, Afganistanissa, Tsetseniassa ja Irakissa. Turvapaikanhaun lisääntyminen liittyy myös Suomen maineeseen hyvänä maana, ja jossain määrin myös muiden länsimaiden turvapaikkakäytäntöjen tiukentumiseen.

Mediassa suhtautuminen turvapaikanhakuun on muuttunut kielteisemmäksi. Yleinen luulo on, että suuri osa turvapaikanhakijoista on "turisteja", jotka tulevat taloudellisen hyödyn perässä. Valtaosa hakemuksista asettuu kuitenkin "sille välille", jossa henkilö tulee epävakaalta alueelta, ja tuntee jonkinlaista turvattomuutta, vaikka suoranainen turvapaikkaan oikeuttava vaino onkin verraten harvinaista.

Poliisille monimutkaisia haasteita

Poliisille ääriryhmien ulkomaalaisvastaisuuden lietsonta, lisääntyvä monikulttuurisuus ja samalla lisääntyvä turvapaikanhaku on tietysti äärimmäisen vaikea yhdistelmä. Yhtäältä maahanmuuttaja tulisi pystyä näkemään samanlaisena asiakkaana kuin valtaväestönkin edustaja, yhdenvertaisuuden periaatteella. Toisaalta pitäisi huomioida maahanmuuttajien pelot poliisia kohtaan - asenteet kun tulevat lähtömaan poliisin käytöksestä. Vielä olisi tärkeää ymmärtää maahanmuuttajan erilaiset ajattelu- ja toimintatavat, kulttuurieroista johtuen.

Britanniassa 1960-luvulla poliisi ei saanut runsaan maahanmuuton yhteydessä koulutusta monikulttuurisuusasioissa, ja itse asiassa moni poliisi mielsi itsensä nimenomaan "valkoisen" identiteetin edustajaksi, ja oli itsekin osasyyllinen useisiin rotumellakoihin 1980-luvulle tultaessa.

Vasta 1980-luvun uuden lainsäädännön myötä valkeni, että jalkautuminen lähipoliisiksi ja ennaltaehkäisevä kenttätyö ovat tärkeä tapa saada maahanmuuttotyökokemusta ja luoda yhteistyöverkostoja maahanmuuttajien ja heidän järjestöjensä kanssa. Rasismi väheni. Poliisi saattoi jopa tehdä herrasmieskäyntejä vastaanottokeskuksiin.

Entä yhdenvertaisuuden ja kulttuurituntemuksen yhteensovittaminen? Esimerkiksi Turussa "Poliisi ja maahanmuuttajat" -kirjaan (PolAmk, 2008) haastatellut poliisit eivät halunneet erottaa maahanmuuttaja-asiakkaita suomalaisista asiakkaistaan. He halusivat selvästi välttää haastatteluissa kuvaa, jossa ylikorostettaisiin maahanmuuttaja-asiakkaitten erilaisuutta suomalisiin asiakkaisiin. Tämä ei poissulje tarvetta saada tietoa vaikuttimista ja ymmärtää erilaiselta tuntuvaa toimintaa.

Poliisi merkittävänä vaikuttajana

Maassamme 500 000 eri kulttuurin edustajaa on nyt todellisuutta, ja parhaimmillaan aito voimavara. Ennaltaehkäisevän työn kautta nähdään maahanmuuttajissa ja turvapaikanhakijoissakin muuta kuin pelkkä uhri tai tekijä.

Poliisi voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, että maahanmuuttajista tulee tämän yhteiskunnan hyvinvoinnin rakentajia. Tuhannesta turvapaikanhakijastakin kolmasosa jää maahan ja jääneistä ehkä 150-200 menee työelämään. Oleskeluluvankin saaneiden pääsemistä poliisiuralle tulisi helpottaa.

Eräs mahdollisuus olisi vahvistaa yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa, ja saada maahanmuuttajia sotilaspoliisikoulutuksesta suoraan Poliisiammattikorkeakouluun. Suomen kielen vaatimuksia voisi alkuun höllentää, ja poliisikoulun aikana kielitaitoa parannettaisiin. Koko hyvä kehä voisi lähteä liikkeelle poliisin ja poliisintyön miellyttävistä esittäytymistä maahanmuuttajajärjestöjen ja etnisten ryhmien tilaisuuksissa.

Arno Tanner
yhteiskuntatieteiden tohtori
Helsingin ja Tampereen yliopiston dosentti

Kuvateksti [kaavio Suomessa asuvista syntymämaan ja äidinkielen perusteella]:
Vuoden 2007 alussa liki 500 000:lla eli joka kymmenennellä Suomessa asuvalla on monikulttuurinen yhteys, joko äidinkielen, kansalaisuuden tai syntymäpaikan suhteen. Jos ryhdytään vähin tiedoin repostelemaan ihmisen toimia tai vaikuttimia hänen kulttuuritaustansa mukaan, voimme löytää tällaisen syyn liki puolelle miljoonalle Suomessa asuvalle. Tällaisten jakolinjojen lietsominen alkaa jo olla yhteiskunnan vakautta heikentävä tekijä.