Demari: Islamilaisuudesta pitää puhua vastakin

Demari, pääkirjoitus: Islamilaisuudesta pitää puhua vastakin 31.10.2013
Kaleva, pääkirjoitus: Aika puhua islamista

Ainakin iltapäivälehdille on tuottanut pettymyksen se, että Suomeen ei tullutkaan myrskyä. Vastoin odotuksia myöskään Yle TV2:n näkyvästi mainostettu islam-ilta ei synnyttänyt suurta kiihkoa taannoisen homoillan tapaan. Pikemminkin ohjelma palveli hyödyllisen tiedon jakajana vähemmistöuskonnosta ja -kulttuurista.

Suomessa asuu jo 60 000 muslimia, joten heidän perinteitään ja tapojaan on syytä tuntea. Varsinaisia moskeijoita täällä on vain yksi, mutta muslimien rukoushuoneita noin 60. Ei ole pahitteeksi tietää, mitä niissä tapahtuu.

Suuri osa ohjelman katsojista sai varmasti uutta informaatiota esimerkiksi muslimien jakautumisesta shiioihin ja sunneihin, islamin opetuksesta koululaisille sekä halal-teurastuksesta. Studiokeskustelu osoitti kirkkaasti senkin, miten erilailla ajattelevista ihmisistä islamilainen yhteisö koostuu. Osalla uskonto ei ole erityisen keskeinen osa elämää. Toiset naiset käyttävät huivia, toiset eivät.

Ohjelmaan osallistuneet muslimit toivoivat, ettei Suomen muslimeja katsottaisi sotaisan kuvan kautta, vaan puhuttaisiin hyvistä asioista. Perussuomalaisten edustajat pitivät kuitenkin huolen, että puhe pysyi enimmäkseen kapeakatseisesti ääri-ilmiöitä painottavassa islamin tulkinnassa. Yleinen maahanmuuttovastaisuus kärjistyy suhtautumisessa muslimeihin. Tosin perussuomalaisten nuorten Simon Eloa näyttivät tällä erää ärsyttävän enemmän demarit kuin muslimit.

Toisaalta on myös muslimien oma etu, että islam-keskustelussa käsitellään vaikeitakin asioita ja niistä haetaan tosiasioihin perustuvaa kokonaiskuvaa. Länsimaisesta katsannosta pyhä sota jihad ja sharia-laki sekä islamilaisten naisten ja sukupuolivähemmistöjen asema ovat vaikeasti ymmärrettäviä. Joitakin jyrkkiä menettelyjä on mahdotonta hyväksyä, koska ne loukkaavat ihmisoikeuksia, kohtuutta ja tasa-arvoa. Kristillisen kirkon edustaja kysyikin seksuaalietiikkaa käsiteltäessä, olisiko perinnettä mahdollista tulkita joissakin tapauksissa uudella tavalla. Samaa pohdintaahan myös kristittyjen kirkkokunnat joutuvat tekemään.

Monia mietityttää juuri nyt islamilaisuudessa se, miksi länsimaista - myös Suomesta - lähtee nuoria muslimimiehiä Syyriaan sotimaan. Miksi varttuminen järjestäytyneessä, demokraattisessa ja väkivallattomuutta korostavassa yhteiskunnassa ei suojaa palolta aseelliseen taisteluun?

Nuoria värvätään sota- ja terroristijoukkoihin häikäilemättömän suunnitelmallisesti. Siitä huolimatta on tarve tutkia, onko kotouttamisessa vikaa, kun nuoret vastaavat äärisuuntausten kutsuun. Sekin saattaa vaikuttaa, että läheskään kaikki eivät edes halua muslimimaahanmuuttajien kotoutuvan.

___________________________________

Kaleva, pääkirjoitus: Aika puhua islamista

Ajankohtaisen kakkosen Islam-ilta osoitti, ettei maailman suuriin uskontoihin kuuluva islam ole yhtä kuin kauhua aiheuttavat ääriainekset vaan paljon monivivahteisempi.

Ylen Ajankohtaisen kakkosen Islam-ilta tiistaina tuli tarpeeseen. Parikymmentä keskustelijaa paneutui avoimessa ja ajoittain vilkkaaksi virinneessä keskustelussa islamin peruskysymyksiin ja asemaan Suomessa.

Ilta tarjosi näköalapaikan maailman suurimpiin uskontoihin kuuluvan islamin moninaisuuteen. Toisaalta se osoitti myös, kuinka tärkeää on ennakkoluuloja ruotiva vuoropuhelu yli katsomuksellisten raja-aitojen.

Islam-iltaa pohjusti keskusteluun osallistuneen oululaisen kansanedustajan Olli Immosen (ps.) omalla verkkosivullaan samana päivänä julkaisema blogikirjoitus, jossa hän varoittaa islamisoitumisen vaaroista Euroopalle ja Suomelle.

Kirjoituksessaan Immonen leimaa islamilaiset haluttomiksi sopeutumaan osaksi länsimaista yhteiskuntaa. Tähän vedoten hän kehottaa aktiivisesti kannustamaan länsimaissa asuvia muslimeita muuttamaan takaisin kotimaihinsa.

Islam-illan keskustelu pudotti pohjan tällaiselta pelottelulta. Puheenvuorot vahvistivat sen, kuinka monimuotoinen ja kulloisiinkin oloihin sopeutuva islam on. Radikaalit militanttiryhmät, jotka aiheuttavat terroriteoillaan pelkoa, ovat vain pieni osa uskontosuuntaan kuuluvista.

Suurimmalle osalle islam tarjoaa samantapaisen uskonnollisen kodin kuin vaikkapa kristinusko sen kannattajille. Jokaisessa uskonnollisessa liikkeessä, myös kristinuskon sisällä, on ääriaineksia, jotka ovat sokeita oman uskonsa erinomaisuudesta ja valmiita toimimaan sen mukaisesti välittämättä muista.

Uskonnoille tehdään suurta vääryyttä, jos ne tuomitaan pienten ääriryhmien käyttäytymisen perusteella.
Suomessa on arviolta alle 50 000 islaminuskoista, joten pelottelu maan islamilaistumisella on vahvasti liioiteltua ja vailla katetta. Mitään näkymää ei ole siihen, että he uhkaisivat viiden miljoonan suomalaisen asemaa ja oikeuksia.

Vanhin Suomessa oleva islamilainen ryhmä on tataarit, jotka muuttivat tänne 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Venäjältä. Tataarit ovat myös hyvä esimerkki siitä, miten he ovat kotiutuneet suomalaiseen yhteiskuntaan menettämättä omaa uskontoaan.

Vaikka Suomi on kansainvälistynyt kovalla vauhdilla, monen on yhä vaikea kohdata erilaisuus. Toisille tärkeitä asioita peilataan usein vain omia arvoja vastaan yrittämättä asettua muiden asemaan.

Viime vuosina Suomeen on tullut islamilaisia paljon Somaliasta ja Lähi-idän taisteluiden jaloista. Heidän kotouttaminensa suomalaiseen yhteiskuntaan ei ole sujunut ongelmitta, vaikka moni onkin löytänyt paikkansa muiden suomalaisten joukossa.

Somaliassa syntynyt, mutta jo kahden vanhana Suomeen muuttanut mannekiini, tulkki Sahra Ali kuvasi tv-keskustelussa kotouttamisen ongelmaa osuvasti: ”Minä olen sopeutunut tänne, perheeni on sopeutunut, ystäväni ovat sopeutuneet. Se ei vain tunnu riittävän.”