Nurmijärven Sanomat: Enemmistö avaisi Nurmijärven pakolaisille 9.10.2013
Perussuomalaiset vastustavat vähemmistönä kiintiöpakolaisten tuloa Nurmijärvelle. Asia käy ilmi kyselystä, jonka Nurmijärven Uutiset teki valtuustoryhmien puheenjohtajille.
Heiltä kysyttiin, pitäisikö Nurmijärven myöntää kuntapaikkoja Suomeen lähivuosina tuleville kiintiöpakolaisille. Kyllä, tuumaa selvä enemmistö.
– Tasapuolisuuden nimissä emme voi olla ottamatta pakolaisia, kun muutkin kunnat toimivat näin, vihreiden ryhmäjohtaja Tarja Haaranen sanoo.
Kolmanneksi suurin ryhmä demarit peräänkuuluttaa myös Nurmijärven vastuuta turvan tarjoamisessa hädänalaisille.
– Kiintiöpakolaisia voitaisiin vastaanottaa hyvin maltillisesti, Harri Lepolahti linjaa.
Paljonko sitten on sopivasti?
Demarit ottaisivat 5–10 perhettä esimerkiksi kolmen vuoden välein. Vihreät näkisivät Nurmijärvellä sijaa 20–30 tulijalle vuodessa ja kristillisdemokraattien Johannes Haapalainen 10–20 perheelle vuodessa.
– Olemme osa ihmiskuntaa. Kunta on myös suhteellisen varakas, Haapalainen toteaa.
Vauraus nähdään valtuustossa kuitenkin kovin eri tavoin, ja siksi sen lopullinen linjaus pakolaiskysymyksessä voi äänestyksessä keikahtaa kielteisen puolelle.
Esimerkiksi suurimman puolueen kokoomuksen vastauksesta voi päätellä, että ympäripyöreä kyllä voi tiukan paikan tullen muuttua vastustukseksi.
– Ratkaisevaa on se, miten kunta pystyy hoitamaan vastaanoton ja kotoutumisen, kyselyyn Markku Schildtin puolesta vastannut Outi Mäkelä linjaa.
Nollalinja koetuksella
Keskustalaisten kanta jää arvoitukseksi, sillä valtuuston toiseksi suurin puolue ei tee asiassa ryhmälinjausta.
Tiukkeneva taloustilanne painaa silti monen vaakakupissa, ryhmäjohtaja Kallepekka Toivonen uskoo. Nurmijärven pitkälle nollalinjalle löytyy ryhmästä myös kannatusta, mutta se voi joutua koetukselle metropolialueen paineissa.
– Itse näen, että kyseessä on asia, jonka suhteen meidän on ehkä avauduttava lähitulevaisuudessa.
Perussuomalaiset ei näe siihen tarvetta. Puolue ei halua Nurmijärvelle yhtään kiintiöpakolaisia.
– Nykytilanne on hyvä, Jussi Niinistö sanoo.
Köyhät kunnat auttavat
- Kiintiöpakolaisilla tarkoitetaan ihmisiä, jotka ovat lähteneet hädän vuoksi kotimaastaan tai pysyvästä asuinmaastaan toiseen maahan, johon he eivät voi asettua pysyvästi.
- Heidät voidaan ottaa uudelleen sijoitettaviksi kolmanteen maahan pakolaiskiintiössä.
- Suomi on päättänyt ottaa ensi vuonna reilu tuhat pakolaista, joista puolet Syyriasta.
- Ilman kuntapaikkaa ei pakolaisia voi sijoittaa Suomeen. Kunnat myöntävät tarvittavista paikoista nyt vain reilu puolet.
- Köyhät kunnat kuten Kajaani vastaanottavat pakolaisia kun taas vauras Nurmijärvi ei.
- Valtio tukee kuntia vastaanottamisesta neljän vuoden ajan.